Autoilija, näin verosi käytetään – vain 300 euroa teihin vuodessa!

Suomessa liikenteeltä perittävien verojen ja maksujen luonne on sellainen, että kytkentää aiheutettuihin kustannuksiin ei ole. Autoilijoilta kerätään tänä vuonna Suomessa noin 4,65 miljardia (4 654 miljoonaa) euroa – mutta mihin eurot menevät?

Suomessa liikenteeltä perittävien verojen ja maksujen luonne on sellainen, että kytkentää aiheutettuihin kustannuksiin ei ole. Autoilijoilta kerätään tänä vuonna Suomessa noin 4,65 miljardia (4 654 miljoonaa) euroa – mutta mihin eurot menevät?

Jokainen suomalainen maksaa liikenneväylistä noin 300 euroa vuodessa, josta liikenneväylien kehittämisen osuus on noin 110 euroa. Eri liikennemuodoilta perittävien verojen ja maksujen suhde on kuitenkin sellainen, että se vaihtelee merkittävästi ylläpidettävän infrastruktuurin kustannuksiin verrattuna. Esimerkiksi autoilijoilta kerättäviä varoja ei siis käytetä välttämättä juuri autoilijoiden hyväksi, vaikkapa teiden ylläpitoon. Lisäksi maksujen taso on maassamme jo valmiiksi korkea - ja nousee edelleen.

Autoilijat maksumiehinä

Liikenteen kokonaisverotuotto on tänä vuonna arviolta 4,75 miljardia (4 753 miljoonaa) euroa, ja liikenteeltä kerätyt muut maksut 136 miljoonaa euroa. Autoilijoilta kerätään polttoaineveroina 2 675 miljoonaa, autoveroina 1 203 miljoonaa ja ajoneuvoveroina 770 miljoonaa euroa. Yhdessä nämä muodostavat 98 prosenttia liikenteen tuloista. Rataveron ja väylämaksujen osuus on vain nimellinen.

Liikennesektorille myönnettiin rahoitusta valtion vuoden 2012 talousarviossa kuitenkin yhteensä vain 1 936 miljoonaa euroa, eli siis vain noin 40 prosenttia vuotuisesta tulosta. Loput 60 prosenttia käytetään muualla valtiontaloudessa.

Tiet ovat surkeassa kunnossa

Suomalaisautoilijoita kiinnostaa ja harmittaa varsinkin keväisin routa-aikaan tiestön rapautuva kunto. Huonokuntoiset tiet ovat turvallisuusriski, ja tiestön kunnosta huolehtiminen on myös maamme kilpailukyvyn kannalta olennainen tekijä. Suomen tiestön korjausvelka on jo 1,5 miljardia euroa.

Liikennesektorille käytettävästä 40 prosentin potista perusväylänpidolla rahoitetaan maanteiden, rautateiden ja vesiteiden kunnossapito, peruskorjaus, liikenteen ohjaus ja niiden järjestelmät sekä jäänmurto ja maantielauttaliikenne. Lisäksi määrärahalla rahoitetaan muut pienemmät investoinnit ja erityiset kehittämishankkeet.

Liikenteen kehittämishankkeiden investointiohjelman lähtökohtana on ollut hallitusohjelman kirjaus: ”Tärkeitä ovat suuria liikennemääriä palvelevat, talouskasvua tukevat, kustannushyötysuhteeltaan parhaat, liikenneturvallisuutta edistävät, päästöjä vähentävät ja maakunnallista merkitystä omaavat hankkeet.”

Näin Suomen teitä kehitetään seuraavan 4 vuoden aikana:

Hallituskaudella 2012–2015 aloitetaan liikenneverkon kehittämishankkeita noin 1 miljardin euron edestä. Näistä kustannuksiltaan merkittävimmät hankkeet ovat:

E18 (Hamina-Vaalimaa, 240 miljoonaa euroa)

Vt 8 (Turku-Pori, 100 miljoonaa euroa)

E 18 (Kehä III:n kehittäminen, 110 miljoonaa euroa)

Helsinki-Riihimäki-rataosan kapasiteetin lisääminen (150 miljoonaa euroa)

Helsingin ratapihan toiminnallinen parantaminen (100 miljoonaa euroa).

 

Lisäksi muun muassa tie-, meri- ja rautatieliikenteen ohjausjärjestelmien uusimiseen käytetään 100 miljoonaa euroa. Muihin yksittäisiin kehittämishankkeisiin käytetään tyypillisesti muutamia kymmeniä miljoonia euroja kuhunkin.

5 faktaa:

1.     Suomessa on moottoriteitä hieman yli 700 km, maanteitä 78 000 km, katuja 26 000 km ja yksityisteitä 350 000 km.

2.     Henkilöliikennesuorite-keskiarvo vuosittain on noin 41 km vuorokaudessa ja 15 110 km vuodessa.

3.     89 prosenttia henkilöliikennesuoritteesta kertyy tieliikenteestä.

4.     43 prosenttia kaikista henkilöautomatkoista on alle 5 kilometrin mittaisia.

5.     Liikennejärjestelmän kehittämiseen ja ylläpitoon käytetään noin 3 prosenttia valtion budjetista.

 

Lähde: Liikenne- ja viestintäministeriö: liikennepoliittinen selonteko eduskunnalle 2012.

Teksti: Harry Kuurio

Kuva: Auto Bild