Itseajavat autot: Suuri yleisö suhtautuu varauksella

Valtaosa Liikenneturvan kyselyyn vastanneista suomalaisista suhtautuu varauksella itsestään ajaviin autoihin. Eniten itsestään ajavissa autoissa huolestuttaa järjestelmän rikkoutuminen sekä tekniikan toimimattomuus Suomen olosuhteissa. Suurin osa uskoo, että liikkuminen tulee muuttumaan suuresti älytekniikan kehittymisen myötä.

Liikenneturva selvitti joulukuussa kerätyssä kyselyssä* suomalaisten käsityksiä itsestään ajavista autoista. Noin puolet uskoi, että kohtuuhintaisia sellaisia olisi saatavilla Suomessa 11-30 vuoden kuluttua.

Vain 15 prosenttia vastaajista valitsisi itsestään ajavan tai robottiauton, jos olisi täysi vapaus valita. Yli puolet pitää parempana nykyaikaisten kaltaista autoa, joka on varusteltu erilaisin teknisin tukijärjestelmin.

Valtaosa kyselyyn vastanneista kuljettajista suhtautui varauksella itsestään ajaviin autoihin. Eniten askarruttivat järjestelmän mahdollinen epäkuntoisuus, tekniikan toimimattomuus Suomen olosuhteissa, tietokonevirukset ja hakkerointi. Myös koneen kyky ratkaista moraalisia ristiriitoja, esimerkiksi valita kahdesta huonosta ratkaisusta toinen, huolestuttaa monia.

"Autoissa olevaan ja yleistyvään turvatekniikkaan suhtaudutaan myönteisesti. Varsinainen tekniikan pelko ei korostu vastauksissa. Jokainen meistä on varmasti joutunut boottamaan tietokoneen, tuskastellut jumittavan käyttöjärjestelmän kanssa tai lukenut uutisia tietojärjestelmämurroista. Nämä kokemukset voivat heijastua käsityksiin itsestään ajavista autoista", pohtii Liikenneturvan yhteyspäällikkö Tapio Heiskanen.

Vaikka tekniikan toimivuutta Suomen välillä haastaviksikin käyvissä olosuhteissa epäillään, liikenteen automaation edistämisen uskotaan lisäävän painetta tiestön korjaamiseen. Lähes kaksi kolmasosaa vastaajista uskoo, että teiden kunto paranee, jotta tekniikka toimisi.

Edes itsestään ajavan auton rattiin ei mennä kännissä

Vain noin neljännes vastaajista olisi valmis hyppäämään robottiauton kyytiin jo nyt. Liikenteen automaation uskotaan kuitenkin tuovan myös hyötyjä muun muassa ikäihmisten liikkumismahdollisuuksien säilymiseen, pysäköimiseen sekä ruuhkien ja saasteiden vähenemiseen. Eniten positiivista vaikutusta nähdään kuljettajien inhimillisten virheiden vähenemisessä.

"Vähemmistö kokee itsestään ajavan auton hyödyksi sen, että kuljettajan ei tarvitse olla ajokunnossa. Kuljettajan vastuu mielletään edelleen hyvin vahvana, ja päihtyneenä ajamista ei hyväksytä edes robottiautossa", Heiskanen tulkitsee.

Robottiautoa ajaessa moni ajattelisi tekevänsä töitä, ottavansa torkut tai viihdyttävänsä itseään vaikkapa pelaamalla. Kolme neljästä vastaajasta uskoo, että liikkuminen tulee muuttumaan suuresti älytekniikan kehittymisen ja yleistymisen myötä.

 

*Liikenneturva selvitti suomalaisten mielipiteitä ja kokemuksia autojen turvatekniikasta kyselytutkimuksella joulukuussa 2016. Tutkimuksen toteutti Kantar TNS internetpaneeli GallupForumissa. Itseohjautuvien autojen osalta haastateltiin yhteensä 1238 autoilevaa vastaajaa.