Talvirenkaat: Valitsetko nastat vai kitkat?

Tärkeää rengasasiaa talven kynnyksellä: Milloin renkaanvaihtoon ja mitä alle. Vältä Keski-Euroopan kitkoja ja kaikkia muitakin M+S-merkinnällä varustettuja, liki kesärenkaita vastaavia renkaita.

Suomen pohjoisin kohta Utsjoella on kutakuinkin 1 150 kilometriä pohjoisempana kuin Hankoniemen eteläisin kärki. Etelässä on usein lämmintä siinä vaiheessa, kun pohjoisosissa on jo lumi maassa ja täysi talvirengaskeli.

Ajoalusta voi yhdellä reissulla vaihdella kolean kesäisestä kuivasta asvaltista aina lumi- tai jääpintaiseen tiehen, ja tällöin vain oikea rengasvalinta varmistaa turvallisuuden.

Kolmentyyppisiä talvirenkaita

Talvirenkaita on kolmentyyppisiä, vaikka jonkun opin mukaan niitä on vain nastallisia ja nastattomia. Nastattomia talvirenkaita kutsutaan kansankielessä usein kitkarenkaiksi, mutta ne on jaettava kahteen osaan.

Nastallisessa talvirenkaassa on kovametallikärjellä varustetut nastat, jotka parantavat renkaan pitoa eritoten jäisillä ajo-alustoilla. Kuivalla tai märällä asvaltilla nastoista ei oikeastaan ole pidon kannalta apua, miltei päinvastoin. Todella kovaksi tamppautuneella ja hieman kiillottuneella lumipinnalla nastat tuovat lisää pitoa, mutta pehmeämmällä lumella ajettaessa pidon lisääntyminen on vähäisempää.

Nastallisia renkaita myydään pääasiassa Pohjoismaihin ja Venäjälle.

Kitkarenkaat eli nastattomat talvirenkaat jaetaan kahteen kategoriaan: pohjoismaisiin oloihin ja Keski-Euroopan olosuhteisiin suunniteltuihin renkaisiin. Pohjoismaisiin olosuhteisiin tarkoitetut nastattomat ovat tyypillisesti Q-, R- ja T-nopeusluokan renkaita, joiden suurin sallittu jatkuva ajonopeus on 160, 170 ja 190 km/h.

Keski-Euroopan olosuhteisiin tarkoitettujen kitkarenkaiden kumiseos on yleensä hieman kovempaa ja renkaiden nopeusluokat ovat suurempia kuin mitä ne ovat pohjoismaiden oloihin suunnitelluilla nastattomilla. Keski-Eurooppaan tarkoitetun renkaan tunnistaa usein myös pyöreämmästä kulutuspinnan olkapäästä.

Keski-Euroopan olosuhteisiin suunnitellun kitkarenkaan pito on eritoten jäällä heikompi kuin pohjoismaisiin olosuhteisiin suunnitellun nastattoman talvirenkaan.

Pohjolan oloihin suunniteltu nastaton pesee tavallisesti jäällä ja lumella Keski-Euroopan kitkarenkaan pidossa, mutta märällä ja kuivalla asvaltilla tilanne kääntyy toisinpäin. Tuontiauton mukana tullein kitkarenkain ei liikenneturvallisuuden nimissä kannata luistella talvikeleissä.

Mitä siis alle?

Suomen oloissa on kaksi talvirengastyyppiä, jos toivoo riittävästi pitoa jäällä ja lumella: nastarengas ja pohjoismaisiin olosuhteisiin suunniteltu nastaton talvirengas. Lainkirjaimen silmin talvirenkaaksi laskettavat Keski-Euroopan kitkat ja kaikki muutkin M+S-merkinnällä varustetut, liki kesärenkaita vastaavat renkaat eivät ole oikea valinta.

Nastarenkaiden valintaa puolustellaan usein paremmalla pidolla ja nastattomia paremmalla mukavuudella. Totta on, että nastattomat ovat huomattavasti nastallisia hiljaisemmat. Totta on myös se, että nastat tuovat lisää pitoa eritoten jäällä silloin, kun lämpötila on lähellä nollaa ja jää liukkaimmillaan. Kovilla pakkasilla pehmeämpiseoksinen ja reilummin lamelloitu nastaton talvirengas saattaa tarjota paremman pidon kuin nastallinen.

Nastattomat kuluttavat paljasta asvalttia vähemmän kuin nastalliset, vaikka nastojen tietä kuluttavaa vaikutusta on rajoitettu säädöksin.

Pääosin kuivalla asvaltilla ajettaessa nastaton olisi asvaltin kannalta parempi valinta. Talvisemmassa kelissä nastattomalla on kaupunkiolosuhteissa eniten hankaluuksia risteyksiä lähestyttäessä ja niistä lähdettäessä. Risteysalue on usein kiillottunut, ja se voi olla usein lähes yhtä liukas kuin jääpinta. Tässä vaiheessa nastat tarjoilevat eittämättä pitoapua.

Ota huomioon vaihtelevat ajo-olosuhteet

Syksyisin ja keväisin ajo-olosuhteet voivat vaihdella varsin reilusti lyhyellä tienpätkällä. Tie saattaa joillakin kohdin olla märkä tai jopa kuiva paljas asvaltti, mutta seuraavassa notkossa tai mutkassa tie onkin jäässä. Tilanteessa nastarengas on vahvemmilla, sillä märällä jäällä nastarengas pitää paremmin kuin nastaton. Nastat siis pienentävät äkillisten olosuhdemuutosten aiheuttamia pidonvaihteluita.

Jos yksi perustelu puoltaa nastattoman käyttöä kaupungissa, niin maantieteellinen perustelu suosii nastattoman renkaan käyttöä maan pohjois- ja sisäosissa. Rannikon tuntumassa ilman kosteus on suurempi kuin sisämaassa, ja märkänä jää on liukkaampaa kuin kuivana, joten nastallinen rengas olisi Ylöin parempi valinta. Pääosin lumipinnalla ja kovemmilla pakkasilla ajettaessa nastattomalla tulee toimeen vähintään yhtä hyvin kuin nastallisella, joten olisiko se osuvampi valinta pohjoiseen ja sisämaahan?

Talvirengastyypin valinta riippuu tietysti jokaisen omista käyttötarpeista.

Milloin renkaanvaihtoon?

Rengasmääräykset määrittelevät, milloin talvirenkaat on oltava alla, ja milloin nastalliset saavat olla alla.

Suomessa talvirenkaat ovat pakolliset joulu- tammi- ja helmikuussa. Nastallisia renkaita saa käyttää marraskuun alusta maaliskuun loppuun tai toista pääsiäispäivää seuraavaan maanantaihin. Lisäksi nastarenkaita saa käyttää muulloinkin, jos keliolosuhteet sitä edellyttävät.

Alkamisajankohdan mukaan talvirenkaat on vaihdettava alle viimeistään joulukuun alussa, ja nastalliset talvirenkaat voi vaihtaa alle jo marraskuun alussa. Mutta milloin on sopivin aika vaihtaa alle nastattomat talvirenkaat?

Pohjoisessa ajetaan jo pääosin talvirenkailla, ja myös etelässä yöpakkaset ovat liukastuttaneet tiet muutamaan otteeseen. Nastarenkailla ajetaan jo yleisesti, vaikka päivisin lämpötila kohoaa helposti vielä reilusti plussan puolelle koko maassa, ja kuivaa asvalttia olisi turha kuluttaa nastoilla rapistelemalla. Nastattomien renkaiden valitseminen mahdollistaa talvirenkaiden vaihtamisen alle huomattavasti aiemmin kuin nastallisten.

Ajeleminen kesät talvet nastattomin talvirenkain ei ole turvallisuuden eikä kustannustenkaan kannalta perusteltua. Pehmeämpiseoksinen talvirengas kuluu kuumemmilla kesäkeleillä kesärengasta nopeammin, eikä talvirenkaan ajovakavuus ja jarrutusmatka ole lähelläkään kesärenkaan tasoa. Eli rengaskuluissa säästöä ei juurikaan synny.

Teksti ja kuvat Oskari Pentti