Pekingin autonäyttelyn pääosissa Punalippu-retroauto

Kun matkustaa autonäyttelyyn Kiinaan, ei kannata unohtaa ottaa mukaan erityistä "autokompassia". Sellainen on nimittäin tarpeen viimeistään siinä vaiheessa, kun saapuu kiinalaisten oman maan merkkien osastoille.

Uskomatonta, mutta totta: otsikkokuvan FAW L7 edustaa kuin edustaakin uuskiinalaista retroautoa! Kuuden metrin pituinen limousine painaa peräti 3 000 kiloa ja sitä liikuttaa yli 400-hevosvoimainen V12. Potentiaalisia ostajia oli näyttelyssä kävelemässä polviin asti upottavalla, hienolla matolla. Hinnoista tai varusteista ei vielä annettu tarkempia tietoja, mutta kaikki tunnusmerkit viittaavat siihen, että mallia valmistetaan käsityönä, erikoistilauksesta.

Uusimman FAW L7:n esikuvana toimii yksi varhaisista 1960-luvun Hongchi-limousineista, joissa oli aikoinaan kiinalaisvalmisteinen, 220 hv tehoinen V8. Auto punalippuineen näkyy ohessa – keulamuotoilun yhdennäköisyys, koristeltuja ajovaloumpioiden kehysrenkaita myöten, on ilmeinen. Nykyvalmistajan taustalta löytyy ammoinen Hongchi.

Kun matkustaa autonäyttelyyn Kiinaan, ei kannata unohtaa ottaa mukaan erityistä autokompassia. Sellainen on nimittäin tarpeen viimeistään siinä vaiheessa, kun saapuu kiinalaisten ”oman maan merkkien” osastoille. Dongfengin, Baojunin, Changangin ja Zotyen osastoilla tahtoo urheinkin länsimainen journalisti olla eksyksissä.

Ongelmana on nimittäin se, että vaikka Kiinan "kotimaan" osastoilla (erotuksena lähinnä yhteistyöyrityksistä) ollaan höveleitä, kukaan ei puhu sanaakaan englantia, eikä kaikkien kiinalaisten automerkkien nimiä edes ole kirjoitettu esitteisiin länsimaisin kirjaimin. Lehdistömateriaalistakaan ei ole mitään hyötyä, koska sekin on laadittu pelkästään kiinaksi.

Kokemus on melko outo ja turhauttava – suuresta, kansainvälisestä autonäyttelystä kun nyt kuitenkin puhutaan. Sama ilmiö toistuu Shanghain ja Pekingin näyttelyissä.

 

Pekingin näyttelyssä on esillä 476 eri automallia, joista useimmat ovat tällä kertaa paikallisilta merkeiltä.

Maailman ensiesittelyjä on 81 kappaletta, joista 52 on puhtaasti kiinalaisia.

Ei siis aavistustakaan aivan kaikista noista merkeistä, koska kieliongelman lisäksi selkomateriaalia ei kaikista autoista tai merkeistä siis todellakaan ole tarjolla, ja silloinkin, kun tiedot ovat esittelytaulussa, niistä ymmärtää pelkät numerot.

Yksi asia selviää Pekingin tämän vuotisessa showssa: törkeiden suorakopioiden aika alkaa olla ohitse. Kiinalaisten automallien omaleimaisuus on selkeässä kasvussa, vaikka parantamisen varaa toki onkin yhä kovasti.

SAIC:in tytäryhtiöt, MG ja Roewe, ovat tässä suhteessa edellä. Etenkin MG kunnostautui Pekingissä, esittelemällä koko joukon upouusia malleja, muun muassa Icon-konseptiauton.

Brilliancen osastolla ei tarvita valtavasti mielikuvitusta, keksiäkseen etuvetoisen V5-mallin esikuvan. Olisikohan kyseessä BMW X1?

Brilliance H230 on konservatiivinen, Jettan kokoluokkaan osuva sedan, jota kuulemma ryhdytään tuomaan jo vuonna 2013 Eurooppaan. Auto maksaisi Keski-Euroopassa alkaen alle 10 000 euroa. Myöhemmin on luvassa myös monikäyttöversio.Konetilassa on Brilliancen kehittämä 1,5-litrainen nelikko (109 hv). Sisustus näyttää kuitenkin liian pelkistetyltä ja suorastaan tylsältä.

Useihin kiinalaismalleihin pätee täsmälleen sama juttu: auto saattaa ulkoa päin näyttää tyylikkäältä, mutta ovia ei kannata mennä aukaisemaan – muutoin kohtaa kovamuovisia, heikkolaatuisia paneeleja, luokattomia verhoilumateriaaleja ja huonoja osien sovituksia.

Katso myös Punalippu-limousinen historiaa Auto Bild Suomen linkistä:

/artikkeli/14615/alkuperainen-punalippu-on-kiinan-vanhin-limousine/

 

 

Teksti ja kuvat: Auto Bild/J. Peltonen