Pidätä hengitystä: Tämä Suzuki Swift kiertää 12 000 r/min asti!

Vauhtia 140 km/h... pitkä ja hankala vasemmalle taittuva mutka lähestyy... sitten nopea ylävartalon kallistus ja polven taitto sivulle...!

Swift Hayabusa ampaisee karjuen ja iso turbo paukkuen matkaan. (Kuva: Rodeo)

Polvisuojapanssari rasahtelee kevyesti mutkissa. Enempää polvea ei enää pysty taittamaan, joten nyt on vain pidettävä keskipakoisvoima hallinnassa.

Mutkan jälkeen ohjauspyörän suoristus ja kaasupoljinta lattiaan. Ohjaustehostinta ei ole.

Hetkinen! Mistä ihmeen ohjauspyörästä ja kaasupolkimesta oikein puhutaan? Ajotapahan on suoraan ratamoottoripyöräilystä!

Kukaan ei ole seonnut, vaan Suzuki Swiftin erikoispainoksessa molempien ominaisuuksia on yhdistelty saman katon alle.

"Ihmeauto" on tarkemmin sanoen Suzuki Swift Sport Hayabusa.

Swift valittiin lyhyen korinsa ansiosta. Vakiona Sport-versio kehittää 136 hevosvoimaa.

Suzuki Hayabusa on puolestaan merkin tämän hetken tehokkain moottoripyörä, joka kulkee 300 km/h.

Ellet sitä ennestään tiennyt, Hayabusan nelisylinterinen kehittää 197 hevosvoimaa.

Moni halusi uteliaisuuttaan tietää, pystyisikö nämä kaksi konseptia sopivalla tavalla yhdistämään.

Entinen rallin MM-sarjassa ajanut Niki Schelle rakentaa päätoimisesti Swiftejä Cup-ratakäyttöön.

Pääsemme testaamaan hirmua Saksassa Bilster-vuorella, Paderbornissa, yksityisellä kilparadalla.

Swiftin ja Hayabusan yhteensovitus ei kuitenkaan ole aivan niin yksinkertaista kuin miltä kuulostaa.

Schelle on laatinut monimutkaisia laskelmia ja lisännyt Hayabusan nelisylinteriseen muikean kokoisen turboahtimen. Ja Swiftin lähtökohtahan on tässä tapauksessa siis etuvetoinen.

Autoon asennettiin turvakehikko ja painoa jaettiin sopivalla tavalla.

Lopputuloksena saatiin 330-hevosvoimainen tykki, jonka omamassa on lähes 900 kiloa.

Keskimoottoriseksiki muunnettu auto on tietenkin takavetoinen ja maksimitehot saavutetaan noin 7000 kierroksella.

Kone kiekuu lähes 12 000 r/min saakka! Porsche 911:ssä olisivat niillä kierroksilla jo kiertokanget ja männänrenkaat luultavasti muusina.

Vaihteet valitaan ohjauspyörän painikkeista. Kytkinpoljin on perinteinen ja sen liikerata tuntuu loputtoman pitkältä.

Kun auto on käynnissä, ei kun matkaan. Swift ampaisee karjuen ja iso turbo paukkuen matkaan.

Kone lämpenee nopeasti: lämpömittarin vihreä alue saavutetaan jo kauan ennen ensimmäistä mutkaa.

Swiftissä ei ole jarrutehostinta, joten töitä joutuu tekemään urakalla, mitä 70 asteen sisälämpö ei edesauta. Ainakin sisälämpö tuntuu sellaiselta.

Vaihtoja joutuu hurjan kierroskoneen vuoksi suorittamaan suunnilleen joka sekunti ylös- tai alaspäin, joka vaatii todellista keskittymistä.

Hurjan kiihtyvyyden kääntöpuolena huippuja saadaan vain 190 km/h.

Ei haittaa, sillä kompakti ohjus tuntuu aivan sitlä kuin se liikahtaisi oikeasti 300 km/h!