Ranskalaiset 1960-luvun klassikot: Peugeot 404, Renault 16 ja Simca 1500

Ranskalaisilla autoilla on ollut perinteisesti oma viehätysvoimansa. Vahvuuksia ovat olleet käytännöllisyys ja matkustusmukavuus. Peugeot 404, Renault 16 ja Simca 1500 ovat hyviä esimerkkejä ranskalaisista 1960- ja 1970-lukujen vaihteen keskiluokan malleista. Ne ovat autoja, joissa on luonnetta.

Ranskalaisilla autoilla on ollut perinteisesti oma viehätysvoimansa. Vahvuuksia ovat olleet käytännöllisyys ja matkustusmukavuus. Peugeot 404, Renault 16 ja Simca 1500 ovat hyviä esimerkkejä ranskalaisista 1960- ja 1970-lukujen vaihteen keskiluokan malleista. Ne ovat autoja, joissa on luonnetta.

Italialainen tähtimuotoilija Battista Pininfarina sovitti Peugeot 404:ään takaevät. Tyylikkäät muodot olivat 1960-luvun lopulla kuitenkin jo hieman vanhanaikaiset. 404 oli todellinen maailmanauto, sillä sitä valmistettiin Europassa, Kanadassa, Etelä-Amerikassa ja jopa Australiassa. Valmistusmäärä oli 2,7 miljoonaa kappaletta vuosina 1960–1975.

Ohjauspylvääseen sijoitettu vaihdevipu toimii täsmällisesti, ja 70-hevosvoimaisen kaasutinmoottorin veto on hyvä. Jopa ohjaus, joka vanhoissa autoissa usein kävi kuntosaliaharjoittelusta, on miellyttävän kevyt – ilman tehostusta. Jousitus toimii erittäin miellyttävästi. Myös istuimet ovat pehmeät.

Nopeassa kaarreajossa Peuegotin kallisteluun taipuvan alustan rajat tulevat kuitenkin helposti vastaan. Tällöin perä voi pyrkiä sivulle, ja jäykkä taka-akseli täristää voimakkaasti. Moottori on suurilla kierroksilla äänekäs, joten matkanopeutena on syytä pitää enintään 100 km/h.

Peugeotin puskurit, koristelista ja pölykapselit ovat ruostumatonta terästä eivätkä kromattuja kuten tavallista. Siten ne ovat edelleenkin siistissä kunnossa. Myös tekniikka on luotettavaa ja kestävää.

Renault 16 oli aikansa nykyaikaisimpia autoja. Myöhemmin monet valmistajat ottivat omissa malleissaan käyttöön samoja ominaisuuksia, kuten suuren takaluukun ja etuvedon. Sen valttina on monikäyttöisyys. Vanhemmiten sillä oli taipumusta synnyttää hälyääniä. Niihin voi kuitenkin tottua.

Pehmeä alusta tekee matkustamisen mukavaksi. Kaarteissa auto kallistuu voimakkaasti, mutta käyttäytyy pitkien joustovarojen ansiosta aina hyvätapaisesti ja yllätyksettömästi. Aliohjautuva luonne on helposti hallittavissa.

Kokonaan alumiinista tehty moottori ottaa herkästi kierroksia. 55 hevosvoiman teho ei ole nykymittapuun mukaan paljon, mutta se riittää leppoisasta matkanteosta nauttimiseen. Autohan on silloiseen tapaan myös varsin kevyt.

Etistuimien selkänojat voi kallistaa vaaka-asentoon, jolloin syntyy kaksi nukkumapaikkaa. Koko takaosa voidaan muuttaa tavarankuljetusta varten. Takaistuimen vaihtoehtoisia asentoja on useita. Se voidaan myös poista kokonaan, jolloin tilaa on 1600 litraa. Se on hyvä savutus 4,23 metrin pituiselle autolle.

Ikävä kyllä Renaultin työn laatu ei ollut hyvä. Vanhemmiten ilmestyi monenlaisia hälyääniä, ja ruostesuojaus oli olematonta.

1980-luvulla markkinoilta poistunut Simca on nykyään lähes unohdettu merkki, mutta se oli aikoinaan suosittu myös Suomessa. Simca 1500 oli siromuotoinen auto, jonka luonteessa oli italialaista tyyliä.

Simcan jousitus on muita ranskalaisia jäykempi, mutta mukavuutta ei ole sentään täysin hylätty. Auto ottaa kaarteet kevyen ja ketterän tuntuisesti. Peugeotin ja Renaultin jälkeen se tuntuu lähes pieneltä, helposti käsiteltävältä urheiluautolta. Napakoihin nykymalleihin verrattuna se on kyllä käytökseltään varsin pehmeä kuten muutkin vanhat autot. Ajo Simcalla on hauskaa. Kaarteissa ilmenee yliohjautumista, mutta se pysyy hallinnassa tarkan ohjauksen avulla.

Simca on tiloiltaan hieman muita pienempi. Ahtauden tunnetta ei kuitenkaan tule, sillä ikkunat ovat 1960-luvun tapaan suuret ja kattopilarit ohuet.

Moottorin 66 hevosvoimaa antavat hyvän suorituskyvyn, mutta siitä hyvästä saa sietää paljon melua. Simcaa pidettiin aikoinaan edistyksellisenä, mutta valitettavasti työn laatuun ei ollut panostettu. Ruoste söi auton puhki kuuden, seitsemän vuoden jälkeen.

LOPPUARVOSTELU

Nautittavuus: Simca 1500:lle on ominaista ajamisen ilo. Näppärä käsiteltävyys ja temperamentikkuus tuovat sille voiton tässä osiossa. Toiseksi sijoittuu Renault 16. Etuveto antaa yllätyksettömät ajo-ominaisuudet, ja 55-hevosvoimainen moottori riittää kevyeen autoon. Peugeot vaikuttaa sen sijaan hieman karhumaiselta ja raskassoutuiselta.

Viihtyisyys: Renault 16 sijoittuu ykköseksi, koska se kulkee pehmeästi ja tyylikkäästi, tarjoaa paljon tilaa ja on sisätiloiltaan ylittämättömän muunneltava. Myös Peugeot on pehmeän mukava. Voiton esteenä ovat kuitenkin muutamat sisätiloista puuttuvat sentit. Lisäksi taka-akseli toimii hieman töksähtelevästi. Simca jää kolmanneksi, koska se on ahtaampi ja jousitukseltaan jäykempi sekä vähemmän mukava.

Arvostus: Peugeot on tyylikäs ja yllättävän hyvin viimeistelty. Sitä pidettiin aikoinaan tekniikaltaan varsin kestävänä autona, mille oli myös perusteita. Renault ja Simca eivät yllä samalle tasolle.

Kokonaisuutena Renault sai suurimmat pisteet, Peugeot sijoittui toiseksi ja Simca kolmanneksi.

Auto Bild