Spa 6 Hours – vauhtiajot Belgiassa

Legendaarisella Span radalla Etelä-Belgiassa annetaan taas hanaa. Unohdetaanpa hetkeksi kätevät kauppakassit, näppärät tila-autot ja järkevät farmarit. Työnnetään ajatuksista taka-alalle tuiskuava talvi, loskakelit, nastojen ropina ja tankkeihin hyytyvä diesel. Suunnataan kaipaava katse lämpimämpään Keski-Eurooppaan, jonnekin, missä autot saavat edelleen kiitää vapaina, eikä kulutuslukemilla ole merkitystä. Esimerkiksi legendaarisen Spa-Francorchampsin radalle Belgiassa.

Legendaarisella Span radalla Etelä-Belgiassa annetaan taas hanaa. Unohdetaanpa hetkeksi kätevät kauppakassit, näppärät tila-autot ja järkevät farmarit. Työnnetään ajatuksista taka-alalle tuiskuava talvi, loskakelit, nastojen ropina ja tankkeihin hyytyvä diesel.

Suunnataan kaipaava katse lämpimämpään Keski-Eurooppaan, jonnekin, missä autot saavat edelleen kiitää vapaina, eikä kulutuslukemilla ole merkitystä. Esimerkiksi legendaarisen Spa-Francorchampsin radalle Belgiassa.

Geert Boels on lyhyt, pieni ja kaljupäinen mies. Onnen avaimet eivät ole ainakaan ulkoisissa tekijöissä. Silti hän hymyilee kuin Naantalin aurinko seisoessamme Span rata-alueella. Geert on tullut ajamaan kilpaa Spa Six Hours –tapahtumaan. Ajokkina hänellä on huomiota herättävä Studebaker. Geert on kokenut kuljettaja. Hän nauttii hetkistä radalla täysin rinnoin.

– Tämä on erittäin harvinainen vuoden 1953 Studebaker Commander V8. Se on erikoisviritetty poikkeuksellista La Carrera Panamericana -kisaa varten. Ajoin kisassa aikoinaan kolmesti englantilaisella Triumph TR2:lla, ja tällaiset Studebakerit ajoivat ohitseni yli 320 kilometrin tuntinopeudella. Ajattelin silloin, että luoja, minunkin on saatava tuollainen!

Paikalla on muitakin silmää hiveleviä harvinaisuuksia. Tapahtuma on kolmipäiväinen ja niinpä kilpailuluokkiakin on kaikkiaan toistakymmentä.

Vanhimmat autot ovat lähes satavuotiaita: Frazer Nashit, Lagondat ja Bentleyt ovat eläviä moottoriurheilun helmiä, joista nykypäivään säilyneet yksilöt ovat lähes mittaamattoman arvokkaita.

Tuoreemmassa urheiluautoluokassa vilahtelevat Lolat, Porschet, Ford GT40:t ja McLarenit. Jaguarit, Aston Martinit ja Ford Mustangit ovat täällä yleinen näky. Unohtamatta tietenkään Ferrareita ja muuta ajoittaista italialaista eksotiikkaa.

Antwerpenista kotoisin olevalle Geertille kilpakumppanit ovat tuttu näky.

– Nämä ovat isoja leluja pienille miehille, tiedäthän? hän vihjaisee itseironian pilke silmäkulmassaan. – Niin kuin tämä Studebaker. Rakastuin siihen ensi silmäyksellä. Ostimme sen tiimiimme ja viritimme sen La Carrera -kisaa varten. Tänä vuonna kilpailemme sillä myös täällä Spassa. Meillä oli fantastinen aika-ajo, vaikka en ollut varma suorituskyvystämme, koska auto on niin painava. Aikamme oli loistava, tiimillä oli todella hauskaa ja se on kaikkein tärkeintä Historic-autojen kanssa.

Tapahtuman kohderyhmä ovat kaikki vauhtikalloiset. Heitä on paikalla kymmeniä tuhansia, ja tunnelma on todella mukaansatempaava.

Nykyaikaisiin F1-ratoihin verrattuna Spa on positiivinen poikkeus, ja monien mielestä se kaunein ja viihtyisin rata oheisalueineen. Loivasti alamäkeen viettävän Span lähtösuoran jälkeen toinen toistaan upeammat klassikot kilpa-autot taittavat kohti kuuluisaa Eau Rougea.

Moottoreiden jyly on korvia huumaava. Tuntuu kunnialta saada olla käsinkosketeltavan lähellä elävää rata-autoilun historiaa. Monet kisaavista autoista ovat uniikkeja yksilöitä. Silti niitä ei säästellä.

Arvelen, että myöskään Studebakereita ei ole monta kisa-autoina. Ehkä yksilöt voinee laskea yhden käden sormilla? kysyn Geertilta.

– Luulen niin. Studebakereita on kyllä olemassa jonkin verran, muttei kilpa-autoina. Kukaan ei ole yhtä tyhmä kuin minä, ajaakseen Studella kilpaa! Meksikossa ja USA:ssa niistä pidetään, koska ne ovat nopeita ja niissä on pitkä akseliväli, joten ne ovat vakaita ajettavia.

Spassa ripsauttaa tunnetusti vähän väliä hieman vettä, ja radasta tulee liukas. Ajoittain pelit lähtevät käsistä. Jälki ei ole aina kaunista katseltavaa. Tukeva pankkitili todennäköisesti edesauttaa stressitöntä suhtautumista aineellisiin vahinkoihin. Mutta vastapainona on kisa radalla, joka on jo moottoriurheilun legenda. Geertillakin alkaa jo olla kiire valmistautua.

– Ajan tänään kuuden tunnin kisassa Ford Mustang Shelby GT350:ä, tunnin parin päästä, ja huomenna ajan Studebakerilla. Tämä on siis kiireinen viikonloppu.

Onkohan hänellä ollut ongelmia auton kanssa?

– Vain jarruissa. Auto on todella painava, joten jarrut ovat kovilla.

Huoltoalueella tapaan myös Jaguarilla kisaamaan tulleen Marnix Dierickin. Tiedustelen, kuinka ihmeessä belgialainen kaveri ajaa Jaguaria.

– Olen ollut Jaguar-fani koko elämäni. Olen aina halunnut ajaa isoja autoja, joissa on iso moottori, ja erityisesti neliovisia. Tämä Jaguar 420 on kisarakennettu jo vuonna 1993 herralle nimeltä Alan Lloyd, Englannissa. Tarujen mukaan se on niin sanotusti tehty suurikokoisen, täyden kisamoottorin ympärille.

Kommentoin Jaguarissa olevan merkille aikoinaan tyypillisen rivikuutosen.

– Kyllä, se on suora kuutonen, iskutilavuus on 4,2 litraa, mutta oli ennen 4,7 litraa. Ajan kuluessa herra Lloyd ajoi autolla kilpaa ja alkuperäinen kisamoottori otettiin pois, koska sitä käytettiin jossakin toisessa autossa. Ostin tämän auton vuosi sitten. Nyt siinä on enemmän standardimoottori. Siinä on edelleen todella miellyttävä jousitus ja alusta, täysin säädettävät jarrut, lyhytvälitteinen ITA-vaihdelaatikko ja lukkoperä. Se on todella miellyttävä, anteeksiantava auto ajaa. Hyvin hauska. Ja tänne tulleet ihmiset rakastavat sitä, nähdä se kilpailemassa.

Marnixin aika-ajot ovat sujuneet hyvin, vaikka on ollut hyvin märkää, lähes kaatosade. Autossa on ollut viisaasti alla täyden sadekelin renkaat, jotka ovat toimineet erinomaisesti. Näkyvyys oli ajoittain todella huono, mutta auto käyttäytyi erittäin hyvin ja autokunta nousi sijalle 39, puolivälivälin tienoille. Lähdössä oli osanottajia 71.

– Tämä on erittäin hienosti tasapainotettu auto, täysi kilpa-auto, jossa on neutraali käyttäytyminen, Marnix jatkaa. Sitä voitaisiin edelleen kehittää tehokkaammalla moottorilla ja koria keventämällä. Autossa on todella suuri alumiininen jäähdytin, eikä se käy kuumana kuumissakaan olosuhteissa. Tuossa näet kaksois-SU:t ja kaksiosaiset pumput säädettäville jarruille.

Marnix on silminnähden innostunut, täysi vauhtihullu höystettynä sopivalla annoksella autoihailua – aivan kuten Geert.

Kuuden tunnin päälähdössä on mukana yli 100 eri luokkien klassikkoa. Lähtö on lentävä, ja pian letka venyy jatkuvaksi, mylviväksi vauhtikavalkadiksi, josta on vaikea irrottaa silmiään. Kärjessä kiitävät erikoisviritetyt ja kevennetyt Jaguar E-typet, aidot Ford GT40:t, muutama Aston Martin ja Porsche kannoillaan Chevy Corvettet ja Ford Mustangit.

Perässä seuraavat pienempien luokkien tavallisemmat klassikot. F1-autoille ja muille super-erikoisuuksille on ollut oma lähtönsä aiemmin samana päivänä.

Päälähdön luonteeseen kuuluu kestävyys ja kuljettajien vaihto kisan edetessä. Koska lähtö tapahtuu kello 16.00, hämärtyy ilta Ardennien syleilyssä kisan edetessä lopulta täydeksi pimeydeksi. Varikkosuoralla tapahtuu jatkuvasti, kun kisaajat vääjäämättä kohtaavat odottamattomia teknisiä ongelmia.

Savu, ylikuumentuneiden jarrujen käry ja työkalujen kiihkeä kalina sekoittuvat Span hämärään. Kaiken yllä kaikuu kuitenkin ahnaaksi viritettyjen moottoreiden taukoamaton jylinä.

Autojen valot halkovat pimeyttä valojonoina ympäri rataa. Span varikkorakennukset loistavat keskellä jylhää maisemaa, kun kuu ajoittain paljastuu pilvien takaa luomaan kelmeää valoaan tähän vauhtinäytelmään.

Huomaan miettiväni, että kestääköhän Geertin kantti Mustang GT 350:n ratissa, vai jarruttaako hän ehkä jossakin Span 7 kilometrin radan mutkista liian myöhään?

 

LEGENDAARINEN SPA

Spa-Francorchampsin radalla on ajettu kilpaa jo vuodesta 1921.

Laaja rata-alue sijaitsee luonnonkauniilla paikalla Belgiassa, lähellä Spa-Francorchampsin kylää.

Radan profiilia on muutettu useita kertoja. Alkuperäinen versio oli lähes 15 km pitkä.

Haastava rata on vaatinut myös useita kuolonuhreja.

Spa Six Hours –tapahtuma järjestetään vuosittain syys-lokakuun vaihteessa.

6 tunnin päälähdössä starttasi tänä vuonna peräti 107 autoa, joista vain yksi keskeytti.

 

www.spa-francorchamps.be

www.roadbook.be

 

Teksti ja kuvat: Harry Kuurio, Spa-Francorchamps, Belgia