Suomi-elokuvan myyttinen avoautoharvinaisuus: Katosi jäljettömiin 1939 – muurattiin mystiseen salakäytävään?

Loppukesästä 1939 filmattiin uutta kotimaista huippuelokuvaa, joka jouduttiin syksyn takia jättämään kesken. Tarkoitus oli jatkaa filmausta kesällä 1940, mutta Talvisodan syttyessä tilanne muuttui yhtäkkiä ja dramaattisesti.

Antreaan kadonnut Delahaye oli ilmeisesti saman näköinen kuin kuvan yksilö.

Suomi-elokuvan sankarien autona toimi erään apteekkarin omistama tarunomainen 1937-mallinen Delahaye 135M -avoauto varustettuna Figoni & Falaschin erikoiskorilla. Sitä oli elokuvassa tarkoitus ajaa erään nuoren, häikäisevän elokuvakaunottaren. Surullista kyllä, Delahaye katosi syksyllä 1939 jäljettömiin.

Nopeassa Delahayessa oli 165-hevosvoimainen 6-sylinterinen rivimoottori ja neliportainen tiheävälitteinen vaihteisto. Erikoisuutena yksilössä oli oikeanpuoleinen ohjaus.

Erittäin harvinaista autoa käytettiin elokuvan filmauksissa muun muassa Terijoen hiekkarannalla. Sitä kuulemma tankattiin elokuvavedoksessa legendaarisella Viipurin Shellillä ja joitakin ulkokohtauksia kuvattiin tiettävästi Monrepos’n puistossa Viipurissa, sekä Käkisalmessa upean funkishuvilan piha-alueella.

Huhun mukaan elokuvan jatkokuvauksia oli tarkoitus suorittaa Laatokan rannalla, ainakin Metsäpirtissä sekä mahdollisesti kuljettamalla auton Laatokan Mantsinsaareen.

Hiljattain löytyneistä asiakirjoista, jotka löydettiin eräästä kuolinpesästä, ilmeni todella hurjia asioita: kuvausten jatkon siirtyessä syksyllä 1939 seuraavaan kesään, päätettiin kesärenkain varustettu Delahaye laittaa talviteloille.

Elokuvan alkuvedosta säilytettiin Viipurissa Kannaksenkadulla sijainneessa arkistossa, jossa se tuhoutui (ilmeisesti) 6.12.1939 ilmapommitusten aiheuttamassa rajussa tulipalossa.  

Kun Talvisodan uhka alkoi 25.11. olla todella ilmeinen, omistaja R. Aaron Null päätti siirtää auton viipurilaisesta autohallista parempaan turvaan.

Auto päätettiin ajaa Karjalan kannakselle Antreaan, jossa sijaitsee legendaarisia, syviä ja rutikuivia luolastoja.

Siirtyminen synkkiä, syksyisen pimeitä, edellisen hellekesän viittaan pukeutuneita hiekkateitä sujui 28.11., vain kaksi vuorokautta ennen Talvisodan syttymistä raskain mielin. Delahayea ei ollut mahdollista lähteä ajamaan esimerkiksi Helsinkiin, joten nyt se jouduttiin sydän kylmänä evakuoimaan – jonnekin, josta kukaan ei sitä löytäisi.

Auton omistaja tiesi Antrean luolastoissa olleesta erityisestä salakäytävästä. Delahaye laitettiin mahdollisimman hyvään suojarasvaan, peitettiin pressulla ja muurattiin salakäytävään. Sijainti määriteltiin askelmerkein ja sen tiesi vain omistaja itse.

Edelleen hänen vakaana tarkoituksenaan oli noutaa Delahaye keväällä 1940 ja siirtää se johonkin lämpimään autotalliin.

Talvisodan ankarien rauhanehtojen seurauksena Antrea ja alueen jännittävät luolastot kuitenkin menetettiin. Kesällä 1940 luultiin, ettei Delahaye enää koskaan näkisi omistajaansa.

Kun Antreaan Jatkosodan aikana päästiin takaisin, ei kukaan sodan myllerryksessä muistanut Delahayen olemassaoloa. Jatkosodan päättyessä vuonna 1944 uudet rauhanehdot olivat yhä ankarammat, ja Karjalan kannas menetettiin uudelleen.

Mystisen elokuva-Delahayen nykykunto jää ikuiseksi arvoitukseksi, sillä laajojen luolastojen alueesta ei ole enää olemassa karttaa, eikä enää ole elossa ainuttakaan henkilöä, joka osallistui auton piilottamiseen tai joka osaisi kertoa muuratun käytävän sijainnin. Jos luolasto on kuiva, auto voisi olla hyvässäkin kunnossa.