Testi: Paineet kohdallaan? 10 rengaspainemittaria

Oikeat rengaspaineet ovat ensiarvoisen tärkeät. Paine vaikuttaa sekä turvallisuuteen että polttoainetalouteen. Testasimme kymmenen tarvikeliikkeistä löytynyttä rengaspainemittaria.

Renkaiden paineet tulisi tarkastaa mää­räajoin, mutta mikä on sopiva tarkas­tusväli? Suositeltavaa on, että paineet tarkastetaan kuukauden välein, sillä vajaapaineisuus heikentää renkaan ominaisuuk­sia, lisää renkaan kulumisen ja auton polttoai­neenkulutusta.

Joku saattaa ajatella, että jos autossa on rengas­paineidenvalvontajärjestelmä, paineita ei tarvit­se tarkastaa. Aktiivisen järjestelmän kanssa tämä pitääkin paikkansa, sillä niissä renkaan ilmatilas­sa on tunnistin, joka mittaa rengaspaineen, jonka saa näkyviin auton mittaristoon. Lisäksi liian al­haisesta paineesta tulee hälytys.

Passiivinen järjestelmä perustuu ABS-anturien tietoon pyörien pyörintänopeudesta. Sekin hälyt­tää rengaspaineista, jos pyörimisnopeus on eri, kuin mikä järjestelmään on ohjelmoitu. Näissä järjestelmissä oikea arvo asetetaan yleensä ren­kaanvaihdon yhteydessä erillisellä painikkeella tai ajotietokoneen kautta. Tässä ohjelmointivai­heessa on siis ensiarvoisen tärkeää, että rengas­paine on oikea. Jos paine on tässä vaiheessa mitä sattuu, niin sitä se on myös jatkossa.

Kylmästä renkaasta

Usein kuulee sanottavan, että huoltoasemien painemittarit näyttävät mitä sattuu, ja että niitä pitäisi testata. Ideana huoltoasemien rengaspai­nemittareiden testaaminen on hyvä, mutta siinä piilee yksi ongelma: mittaustulos pitää kutinsa testin tekohetkellä, mutta jos seuraava käyttäjä heittelee mittaria pitkin asvalttia, se saattaa sen jälkeen näyttää mitä sattuu.

Huoltoasemien mittareiden luotettavuus – tai sen heikkous – on siis usein seurausta vääränlai­sesta käytöstä. Mittari voi mennä vaihtoon oike­astaan koska tahansa, mikäli joku polkaisee sitä jalalla tai ajaa sen yli.

Luotettava rengaspainemittari auton hanskalo­kerossa on varsin vähäinen investointi verrattuna siihen, mitä vajaapaineisuus kustantaa lisäänty­neenä renkaiden kulumisena ja kasvaneena polt­toaineenkulutuksena.

Jos omaa mittaria ei tule hankkineeksi, niin rengaspaineiden oikeellisuutta voi varmistaa tarkastamalla paineet useammalla huoltoase­malla. Jos kahden huoltoaseman mittarit näyt­tävät samaa lukemaa, niin se on luultavimmin ainakin lähellä oikeaa. Jos lukemat eroavat toi­sistaan, niin on suunnattava kolmannelle huol­toasemalle…

Huoltamolta toiselle ajellessa pitää muistaa, että rengaspaineet tulee tarkastaa ”kylmistä” renkaista. Rengas lämpenee ajon aikana, ja tä­mä lämpeneminen nostaa rengaspainetta. Eli jos huoltoasemien välimatka on satakin kilometriä, niin mittarit näyttävät varmasti eri lukeman. Jos paineet asetetaan reilummin ajettuun renkaa­seen, paine laskee renkaan jäähtyessä suositusta alhaisemmaksi.

Analogiset ja digitaaliset

Testasimme kymmenen rengaspainemittaria, joista kallein maksoi yli yhdeksän kertaa niin paljon kuin halvin. Mittareista puolet oli digitaa­lisia ja puolet analogisia. Kumpi sitten on parem­pi valinta, sillä molemmissa on sekä hyvät että huonot puolensa?

Digitaalisissa mittareissa lukema tulee yleen­sä 0,05 baarin tarkkuudella, eikä lukemaa tarvitse yhtään arvioida viisarin paksuuden ja/tai näytön jaottelun perusteella. Toisaalta paristokäyttöi­sen digitaalimittarin paristot saattavat olla loppu juuri silloin, kun mittarille olisi käyttöä. Mittari­en pienehkön koon takia paristot eivät useinkaan ole jokaiselta huoltoasemalta löytyviä ”kynä-” tai ”sormiparistoja”.

Analogisten mittareiden huono puoli tuli jo mai­nittua: niillä ei saa lukemaa ihan yhtä tarkasti kuin digitaalisilla. Toisaalta ne ovat aina käyttökunnossa ilman paristojen loppumisen pelkoa.

Digitaalisissa mittareissa on lisäplussana se, että niissä on usein valaistu näyttö. Testiin vali­koituneista mittareista vain M+:ssa ei ollut va­laistusta. Valaistus syö paristoja, mutta se auttaa merkittävästi hämärässä ja pimeässä.

Bilteman pyöreässä (no. 15229) ja Kingin mit­tarissa valaistuksessa ei ole tyydytty pelkästään valaistuun näyttöön. Bilteman mittarissa on eril­linen led-valo, mutta se on käytön kannalta taval­laan väärällä puolella mittaria. Jos valolla näyt­tää venttiiliin, niin näyttö on väärinpäin, ja silloin mittaletku joutuu tekemään lenkin, eikä se siten yllä yhtä hyvin paikalleen. Kingin mittarissa valo tulee sopivasti mittapään ympä­riltä, joten mittaaminen onnistuu myös pime­ässä helposti.

Millä yksiköillä?

SI-järjestelmässä paineen yksikkö on pascal (1 N/m2), mutta meillä rengaspaineista puhutta­essa yksiköksi on yleistynyt baari. Tällä käytän­nöllä mittarien numerot saadaan pienemmiksi, sillä yksi baari on 100 kilopascalia (KPa).

Kaikista digitaalisista mittareista löytyy kol­me yksikköä: bar, kPA ja psi. M+:n mittarissa yksikkönä on lisäksi kg/cm2, joka on sama kuin baari. Psi on angloamerikkalaisissa maissa käy­tetty paineen yksikkö, joka ei suoraviivaisesti muutu baareiksi vain pilkkua siirtämällä.

Analogisista verrokeista Bilteman mittarissa on yksikkönä vain baari, kun muissa on lisänä psi. M+:n kynämallin mittarissa paineen yksi­köt on merkitty suurimmalle osalle käyttäjistä vähemmän tutuilla yksiköillä. Baari on merkitty muotoon kg/cm2, ja psi on muodossa lb/in2.

Mittarit käytössä

Kaikkien mittareiden käyttäminen on liki sa­manlaista. Digitaaliset laitteen on tietenkin lai­tettava päälle ennen mittaamista, mekaanisilla riittää, että mittapään painaa venttiiliä vasten.

Mittauksen jälkeen tulos on luettavissa mit­tarista – lukuun ottamatta Bilteman mekaanis­ta mittaria. Se on ainoa testatuista mittareista, joka ei jätä lukemaa muistiin, vaan arvo on kat­sottava mittarin ollessa painettuna venttiiliin. Toisaalta mittarin näyttö on laitettu niin päin, että arvot ovat oikein päin.

Muut mittarit jättävät lukeman muistiin, ja ne nollataan ennen uutta mittausta. Digitaali­set mittarit nollataan joko sammuttamalla tai odottamalla automaattista sammumista – ana­logiset nollataan erillisellä painikkeella. M+:n kynämallin mittarissa ei tietenkään ole erillistä painiketta, vaan se ”nollataan” painamalla mit­ta-asteikon tikku takaisin alas.

Vaikka laitteet on tehty samaan tarkoituk­seen, niin niissä on pieniä eroja. Pienellä let­kulla varustettu Bilteman pyöreä digitaalinen mittari (no. 15229) on helppo laittaa venttii­liä vasten, mutta sen näytön linssi peilaa var­sin herkästi, ja lukeman näkeminen kirkkaam­massa valossa vaatii mittarin kallistelua. Myös Kingin ja Michelinin digitaalinen mittari vaatii oikean katselukulman, jotta lukema näkyy. Bil­teman pienempi (no. 15219) ja M+:n digitaali­nen mittari eivät ole yhtä herkkiä näytön kat­selukulmalle lukeman näkemiseksi. Michelinin mittari on digitaalisista ainoa, missä on suoja­pussi ja lisänä sovitin polkupyörän ”perintei­seen” Dunlop-venttiiliin.

Viisarinäyttöisten analogisien mittareiden näytöissä ei ole suuremmin eroja, ja niitä lu­kee kutakuinkin samalla vaivalla. Kingin mit­tarin näytössä lukemat ovat tiheimmässä, sillä sen mittausalue riittää pisimmälle (7,5 bar.). Tä­mä yhdessä herkästi peilaavan näytön kuperan linssin kanssa aiheuttaa sen, että mittaria pitää kallistella hieman enemmän kuin muita ver­tailtavia. MTX:n mittarissa on muovinen kotelo ja mittapäähän kiinnitettävissä oleva jatkolet­ku, jotta mittaaminen onnistuu ahtaassa raossa helpommin.

”Perinteisen” kynämallisen mittarin luke­minen on helppoa, vaikka sitä käyttäessään voi hieman joutua miettimään, missä kulmassa mittaria on luettaessa pidettävä. Luetaanko arvo kohtisuoraan mittaria kädessä pidettäessä, vai katsotaanko lukema uloimman tiivisterenkaan tasalta? Käytännössä mittari tulee luettua run­gon päällysputken ulkotasolta. Niin se on tark­kuuden perusteella arvioituna tarkoitettukin, vaikka lukutavasta riippumatta arvossa ei ole kuin kymmenysbaarin ero.

Riittääkö tarkkuus?

Mittaukset tehtiin neljällä eri paineella, ja mit­taukset toistettiin jokaisella mittarilla kaikissa paineissa viisi kertaa. Paineet mitattiin maan­siirtokoneen pyörästä, jonka ilmatila on niin suuri, että lukema ei vaihdu, vaikka mittaukset toistaisi kaikilla mittareilla useamman kerran. Lisäksi paineen oikeellisuus on tarkastettu kah­della kalibroidulla mittarilla sekä ennen että jälkeen mittausten.

Digitaalisista mittareista Bilteman kaksikko näytti 2,5 baarin paineessa täysin oikean pai­neen. Muilla paineilla nekin olivat liikuttavan yksimielisesti muiden digitaalisten mittarei­

den kanssa sitä mieltä, että paine olisi ollut 0,05 baaria todellista alhaisempi.

Mekaanisista mittareista kynämalli näytti mittaustavasta riippuen tarkimmin oikean pai­neen. Lukemaan tulee nimittäin 0,05 baarin ero riippuen siitä, millä nopeudella mittarin irrot­taa venttiilistä. Jos mittarin käytti venttiilillä ja nykäisi nopeasti irti, mittatikku vetäytyi 0,05 baaria sisäänpäin. Jos mittarin poisti varovasti paikaltaan, se näytti kolmen baarin painetta lu­kuun ottamatta tarkasti oikean arvon. Vanhois­sa 70-luvun metallisissa mittareissa mittatikun massa oli suurempi, kuin mitä se on nykyisessä muovimäntämallissa, joten se ei vetäytynyt yh­tä helposti takaisinpäin.

Bilteman mekaaninen mittari näytti pie­nimmällä paineella liian alhaisen paineen ja suurimmalla paineella turhan korkean pai­neen, vaikka se näyttikin keskimmäisillä testi­paineilla oikein.

MTX näytti systemaattisesti aavistuksen to­dellista alhaisempaa painetta. Auto Gauge näytti jo hieman enemmän pieleen: se näytti kaikilla mittapaineilla 0,15 baaria todellista alhaisem­paa painetta. Kingin mekaaninen mittari näytti testatuista eniten pieleen.

Se, että mittari näyttää aavistuksen todellis­ta alhaisempaa painetta, on huomattavasti pie­nempi paha kuin se, että lukema on liian kor­kea. Testissäkin monella mittarilla tullut 0,05 baaria alhaisempi lukema on käytön kannalta merkityksetön. Lisäksi renkaissa kannattaa pi­tää mieluummin hivenen suositusta korkeam­mat kuin matalammat paineet.