Tiukka vertailutesti: 2012-malliset Kia Rio, Toyota Yaris ja Nissan Micra

Nissan ja Toyota ovat pitkään tehneet suosittuja pikkuautoja. Pystyvätkö hiljattain uudistettu Micra ja täysin uusi Yaris pitämään pintansa, vai vyöryykö uusi haastaja, Kia Rio, kärkeen?

Kia Rio on uusi tulokas pikkuautojen luokassa. Se on ulkomitoiltaan suurempi kuin japanilaiset kilpailijansa Nissan Micra ja Toyota Yaris (otsikkokuva). Pituusero Yarisiin verrattuna on 160 mm ja Micraan jopa 265 mm.

Käytännössä Rio ja Yaris ovat kuitenkin sisätiloiltaan saman kokoisia. Molemmissa on neljälle aikuiselle riittävät tilat. Kuljettaja ja etumatkustaja istuvat kyllä Yarisissa lähempänä toisiaan, mutta toisaalta Toyotan korkeampi kori sallii ryhdikkäämmän istuma-asennon takana. Micran pääntila edessä on niukka, ja sen takapenkillä on ahdasta.

Toyotan takapenkki ei ole enää sen edeltäjämallin tavoin pituussuunnassa siirrettävä, ja istuimen muotoilu on mietoa. Sivutuki jää vajaaksi myös etuistuimilla.

Siten kokonaisuutena Kiassa matkustajilla on miellyttävimmät olot. Nissan jää heikoimmaksi, sillä sen lisävarusteiset nahkaistuimet ovat korkeat, niukasti mitoitetut ja liukaspintaiset.

Myös viimeistelyn taso on Micrassa heikoin. Parantamisen varaa on kokoonpanon huolellisuudessa ja materiaalien laadussa. Se näkyy muun muassa heiluvissa kojelaudan paneeleissa, korin peltiosien suurissa saumaväleissä ja huterassa konepellin tuessa. Auto valmistetaan Intiassa.

Rio ja Yaris ovat selvästi tukevatekoisempia. Toyotassa häiritsevät kuitenkin helposti naarmuuntuvat pinnat. Rio osoittaa, kuinka kovakin muovi voi antaa hyvän vaikutelman, kun se on siististi kuvioitua ja hieman krominkiillolla koristeltua.

Kian omamassa on suurin ja 1,4-litrainen voimanlähde vertailun tehokkain. Kuusipykäläinen vaihteisto on porrastettu onnistuneesti. Moottori vastaa kuitenkin kaasun painamiseen laiskasti. Voiman tunnetta ei ole juuri sen enempää kuin 10 hevosvoimaa pienitehoisemmassa 1,3-litraisessa Toyotassa. Molempien temperamentti riittää kuitenkin kaupunkiajoon.

Moottoritiellä kunnollinen kiihdytys edellyttää Yarisissa vaihtamista pienemmälle, mikä lisää melua. Vaihteisto on kuusiportainen, ja vaihteensiirto toimii hieman takertelevasti.

Nissanissa kolmisylinterisen 1,2 litran moottorin vaatimatonta vääntöä on parannettu mekaanisella ahtimella. Se nostaa vääntömomentin 142 newtonmetriin. Kompressorin säädöt ovat epätyypilliset, sillä väännön huippu on korkealla, 4 400 kierroksen kohdalla.

Toimintaperiaatteensa ansiosta mekaaninen ahdin reagoi nopeasti kaasun painamiseen pienilläkin käyntinopeuksilla. Suurilla nopeuksilla hyötysuhde heikkenee, koska kompressori ottaa käyttötehonsa moottorista.

Micrassa magneettikytkin kytkee ahtimen toimintaan, kun käyntinopeus ylittää 1200–1600 kierrosta kaasupolkimen asennosta riippuen. Sen alapuolella korkeapuristussuhteinen suorasuihkutusmoottori toimii vapaasti hengittävänä, jotta polttoaineenkulutus olisi pienempi.

Periaate kuulostaa älykkäältä, mutta käytännössä toiminta vakuuttaa vain osittain. Micran kulutus on todellakin 0,4 litraa muita pienempi. Suurilla nopeuksilla kulutus kuitenkin kasvaa selvästi. Lisäksi häiritsee tehontuoton epätasaisuus.

Kaupungissa pienellä kuormituksella ja alhaisilla käyntinopeuksilla Micra toimii vapaasti hengittävällä alueella, ja vaikka kompressori kytkeytyy jo varhain, potkua saadaan vasta 3500 kierroksesta alkaen ja silloin hyvin äkkinäisesti. Vaikutelmaa tehostavat vielä ahtimen ujellus ja kolmisylinterisen moottorin voimakas ääni. Kokonaisuutena toiminta on kaukana täydellisestä.

Micran alusta on alivaimennettu, ja auto keinahtelee mutkaisilla maanteillä. Kuljettajaa häiritsevät myös takerteleva vaihteisto ja epätarkka ohjaus. Koska ajonvakautus puuttuu kulkuun päättäväisesti ja aikaisin, käytös on kuitenkin turvallisesti hallinnassa. Kun otetaan huomioon keskinkertainen jousitusmukavuus ja suuri melutaso, tulee mieleen kysymys, oliko vanha Micra näissä suhteissa parempi.

Runsas Tekna-varustelukaan, joka sisältää navigointilaitteen, avaimettoman sisäänkäynnin ja panoraamakaton, ei auta Micraa kovin paljon, koska auto on selvästi kalliimpi kuin Rio.

Kia ja Toyota osoittavat, miten paljon pätevämpiä nykyajan pikkuautot voivat olla. Toyota kohoaa pistearvostelussa lähelle Kiaa tarkan ohjauksen, vertailun ketterimmän ajokäytöksen, parhaan jousitusmukavuuden ja purevimpien jarrujen ansiosta.

Rio on monessa suhteessa kasvanut jo ulos pikkuautoluokasta, joskin siihen liittyvät myös huono näkyvyys ja suuri kääntöympyrä. Yarisin kääntöympyräkin on Mersun E-sarjan tasoa.

Riosta puuttuu enää yksityiskohtien hiomista. Toivomuslistalla olisivat hieman parempi jarrutusteho, alivaimennetun ja liian jäykästi jousitetun alustan uudelleen viritys sekä pientä säätöä ajonvakautukseen.

Kaasun äkkinäinen nosto voi saada perän kääntymään ulkokaarteen puolelle, ennen kuin järjestelmä korjaa tilanteen hieman epävarman oloisesti.

Kian seitsemän vuoden takuu ja edullisimmat hinnat tuovat sille kuitenkin ykköspaikan kustannusosiossa, ja kokonaisuutena Rion voitto on selvä.

 

Auto Bild

 

 

KIA RIO

Rion kuormausaukon reuna on korkealla. Takaistuimessa taittuvat vain selkänojat, joten pohja nousee hieman etuosaa kohti. Leveä kehys on tiellä, jos välipohja on alhaalla. Hyvän tuntuiset kytkimet koristavat kovasta muovista valmistettua kojelautaa.

NISSAN MICRA

Vain Micrassa sekä istuinosa että selkänoja kääntyvät luoden tasaisen pohjan tavaroille. Kun start-stop-automatiikka sammuttaa moottorin, näyttö osoittaa, kuinka paljon hiilidioksidia jää syntymättä – noin kilogramma tuhannella kilometrillä. Kompressori lisää kolmisylinterisen moottorin voimaa (ympyrä).

TOYOTA YARIS

Linea Sol -varustelu sisältää peruutuskameran. Helposti käytettävä ja monipuolinen tieto- ja viihdejärjestelmä on vakiona, ja se sisältää myös navigaattorin. Vaihtamisopastin yliarvioi moottorin heikon väännön. Laadukas, helppokäyttöinen ja hieman vaatimaton. Sisätilat edeltäjämallia tavanomaisemmat.

Pienikokoinen takaikkuna ja leveät kattopilarit haittaavat näkyvyyttä Riossa. Yaris on hieman parempi, muttei yhtä hyvä kuin Micra.

 

HALUTTAVUUS

Kuvitellaanpa, että joku tarjoaisi seuraavaksi kolmeksi vuodeksi käyttöömme jonkin näistä kolmesta autosta sillä ehdolla, että koko aikana ei saisi ajaa lainkaan muilla autoilla. Minkä valitsisimme?

Ensimmäisenä joukosta putoaa Micra. Sen höyryvasara-moottori,

panoraamakatto ja runsas varustelu tuottaisivat hupia pariksi viikoksi, mutta sitten se alkaisi ärsyttää. Syinä ovat epämukavat istuimet, pompottava jousitus, tunnoton ohjaus ja suuri kulutus ahtimen toimiessa kunnolla.

Seuraavaksi lähtee Yaris, vaikka se onkin kaarreominaisuuksiltaan joukon paras. Se olisi kuitenkin ennen kaikkea liian harmaa. Toyota on kehittänyt pois viimeisenkin viehätysvoiman mallin uusimmasta sukupolvesta.

Jäljelle jää Kia. Vaikka Rion moottori on arkinen ja käsiteltävyydessä on parantamisen varaa, se antaa vaikutelman täysipainoisesta ja täysikokoisesta kulkuneuvosta, jonka ovat suunnitelleet autoista pitävät ihmiset.

1 Kia Rio

Rio voittaa helposti huolimatta alustan puutteista, laiskasta moottorista ja hieman vajaasta jarrutustehosta. Se on kuitenkin hyvin tehty, tilava ja edullinen.

2 Toyota Yaris

Ketterä käsiteltävyys ja kunnollinen jousitus hyväksyttävään hintaan eivät auta nostamaan Yarisia edullisemman, suuremman ja vielä jämäkämmän oloisen Kian

tasolle. Vanha Yaris oli omaperäisempi.

3 Nissan Micra

Micra oli aikoinaan pikkuautojen parhaimmistoa, mutta nyt se on häviäjä. Energinen ja taloudellinen moottori ei riitä, kun viimeistely on vaatimaton, mukavuus on huono ja tilat ovat niukat.

YHTEENVETO

Kun kysytään, mikä kilpailija on vaarallisin, lähes kaikki massavalmistajat vastaavat: Hyundai-Kia. Viimeistään nyt Toyotan ja Nissanin on otettava tämä vakavasti, kuten Kia Rion menestyminen osoittaa. Japanilaiset ovat olleet perinteisesti vahvoilla pikkuautojen valmistajina, ja siksi etenkin Micran heikko sijoitus yllättää. Se oli aikoinaan luokkansa suunnannäyttäjä, mutta nyt se on

enintään keskitasoa.