Tutkimusraportin karua kertomaa: Suomalaisautoilijat säästävät henkensä uhalla

Kyselytutkimuksen mukaan suomalaiset lykkäävät autohuoltoja: Lähes 40 prosenttia suomalaisautoilijoista ei huollata autoaan aina huolto-ohjelman edellyttämässä aikataulussa. Katso linkki tutkimusraporttiin!

Korjaamoilta saadun palautteen perusteella tyypillisimpiä tapoja lykätä huoltoa on teettää vain öljynvaihto, vaikka määräaikaishuolto on ajankohtainen.

Lisäksi kolmasosa autoilijoista on jättänyt teettämättä auton huolto-ohjelman edellyttämiä toimenpiteitä. Tieliikenneonnettomuustilastojen mukaan vuonna 2013 kuoli 14 ihmistä moottoriajoneuvo-onnettomuudessa, jonka syntymiseen vaikutti ajoneuvon tekninen vika.

Teknisen Kaupan ja Palveluiden yhdistys selvitti, säästävätkö suomalaisautoilijat välttämättömistä autohuolloista. Lähes 40 prosenttia suomalaisautoilijoista ei huollata autoaan aina huolto-ohjelman edellyttämässä aikataulussa.

”Tulosten mukaan 50 prosenttia auton huoltoa lykänneistä kertoo syyksi rahan puutteen. Toiseksi tärkein syy on ajan puute. Kolmanneksi tärkeimmäksi syyksi lykätä huoltoja nousi se, että autoilija ei seuraa ajettuja kilometrejä tai auton huoltovälejä”, kertoo johtaja Heikki Ojanperä Teknisen Kaupan ja Palveluiden yhdistyksestä.

Huoltojen lykkäämisen lisäksi tutkimuksessa kysyttiin, noudattavatko suomalaisautoilijat autolle määriteltyä huolto-ohjelmaa.

”Kolmasosa autoilijoista ei noudata auton huolto-ohjelman aikataulua. Lisäksi yli kolmasosa autoilijoista on jättänyt tekemättä huolto-ohjelman sisältämiä toimenpiteitä. Kuitenkin lähes 50 prosentin mielestä huolto-ohjelman laiminlyöminen heikentää liikenneturvallisuutta.”

Myös Trafissa on havaittu autojen huoltamisen puutteet.

”Huoltotoimenpiteiden laiminlyöminen ajoneuvon elinkaaren aikana näkyy vanhempien autojen kohdalla päivittäin myös katsastuksessa. Iso osa yleisimmistä katsastuksen vikakohteista kuuluu tarkastettavaksi myös huollon yhteydessä. Asiallisesti tehdyn huollon jälkeen autossa kaikki valaisimet, tuulilasi ja sen pesulaitteet ovat kunnossa, eikä alustan komponenteissa tai jarruissa ole merkittäviä vikoja tai liiallista kulumaa”, kertoo johtava asiantuntija Erik Asplund Trafista.

Liikennevakuutuskeskuksen tieliikenneonnettomuustilastojen mukaan vuonna 2013 kuoli 14 ihmistä moottoriajoneuvo-onnettomuudessa, jonka syntymiseen vaikutti ajoneuvon tekninen vika* (ks. lisäksi liitteenä oleva VALT-vuosiraportti 2013, sivu 17, taulukko 17).

Huoltojen lykkääminen näkyy myös autohuollon arjessa

Korjaamoilta saadun palautteen perusteella tyypillisimpiä tapoja lykätä huoltoa on teettää vain öljynvaihto, vaikka määräaikaishuolto on ajankohtainen.

”Tämä on ilmeisen hyödytön tapa säästää, sillä kun autoa ei huolleta määräajoin, niin isompien vaurioiden riski kasvaa selvästi. Esimerkiksi moottorin kuluvien osien huoltaminen ja vaihtaminen maksaa yleensä muutamia satasia. Jos taas vaurio päästetään syntymään, hinta nousee heti tuhansiin euroihin”, Ojanperä havainnollistaa.

Välinpitämättömyyttä esiintyy valitettavasti myös suoraan turvallisuuteen vaikuttavissa asioissa, kuten jarrujen huollossa.

”Liian monet tekevät jarruhuollon vain osittain: vaihdetaan vain jarrupalat, vaikka jarrulevytkin pitäisi vaihtaa. Lisäksi jarrunesteiden vaihtamatta jättäminen voi aiheuttaa sen, että jarrut eivät toimi kunnollisesti ja jarrut voivat pettää. Jarruviathan ovat todella vaarallisia äkkitilanteissa”, Ojanperä kertoo.

”Säästämisessä pitäisi olla jotain tolkkua. Kannattaa kiinnittää huomiota hintatasoon, mutta samalla varmistaa, että kaikki huolto-ohjelmaan sisältyvät työt sisältyvät myös tarjoukseen”, hän jatkaa.

Merkkiriippumattomat korjaamot ovat tuoneet alalle tervettä kilpailua.

”Aivan kaikki autoilijat eivät vielä tiedä, että he saavat itse vapaasti valita autonsa huoltopaikan. Monet autoilijat ovatkin jo osanneet hyödyntää kilpailutilannetta: tutkimuksen mukaan lähes puolet suomalaisista autoilijoista teettää autonsa määräaikaishuollon merkkiriippumattomassa korjaamossa.”

Toukokuussa 2015 toteutettuun tutkimukseen vastasi 1 006 iältään 18–70-vuotiasta autoilevaa suomalaista (kansallisesti edustava lähtöotos). Tutkimusaineisto koottiin verkkotutkimusyhtiö M3 Researchin Internet-paneelissa. Tutkimuksen suunnitteli ja analysoi Pohjoisranta Burson-Marsteller Oy.