Viedäänkö sähköautoilta saavutetut edut – sähköautoilijat raivoissaan ja typertyneitä!

Liikenne- ja viestintäministeriö varoittelee kaupunkeja ja kuntia sähköisen autoilun edistämisestä, kirjoittaa Helsingin Sanomat. Sähköauto ei ratkaise liikenteen perusongelmia, kuten autoilun lisääntymistä ja ruuhkia, todetaan viime vuonna julkaistussa selvityksessä.

Liikenne- ja viestintäministeriö varoittelee kaupunkeja ja kuntia sähköisen autoilun edistämisestä, kirjoittaa Helsingin Sanomat. Sähköauto ei ratkaise liikenteen perusongelmia, kuten autoilun lisääntymistä ja ruuhkia, todetaan viime vuonna julkaistussa selvityksessä.

Pahimmillaan sähköautoiluun innostamisella voi tehdä karhunpalveluksen esimerkiksi joukkoliikenteen kehittämiselle, painottaa ministeriö. Kaupunkien tai kuntien ei pitäisi lähteä tarjoamaan liikaa etuja sähköauton valinneille, selvityksessä varoitetaan.

Edes muita edullisempi pysäköinti ei ole hyväksi, HS kirjaa selvityksen johtopäätöksiä. Sen sijaan liityntäpysäköinnissä sähköautoja kyllä sopisi suosia.

Sähköautoilukriittinen ja jopa sen vastainen kirjoittelu on saanut sähköautoilijat hämmästyksestä takajaloilleen.

- Jostain käsittämättömästä syystä, tai ehkä jopa poliittisesta, aina haetaan vastakkainasetteluja, vaikka liikenteen ongelmiin pitäisi hakea kokonaisetua, toteaa sähköautoyrittäjä Mika Koskimies Amotec Oy:stä.

- On aivan totta, ettei sähköautoilu ratkaise ruuhkaongelmia tai autoilun lisääntymisen kipupisteitä. Mutta senhän pitäisi olla itsestäänselvyys. Onkin aivan toinen seikka, ovatko ruuhkat Suomessa liikenteen perusongelma. Esimerkiksi Helsingin kokoisessa kaupungissa ruuhkat on luotu huonolla liikennesuunnittelulla, eivät ne tämänkokoisella väestöpohjalla synny itsestään, Koskimies toteaa Ilta-Sanomille.

- Ydinoletus tässä LVM:n lausunnossa on pahasti asenteellinen: sen mukaan sähköautot korvaisivat junia ja busseja, eivät henkilöautoja. Koko ajatus on absurdi. Lausunnossa oletetaan, että suuri joukko tällä hetkellä julkisia kulkuneuvoja työmatkallaan käyttäviä ihmisiä yhtäkkiä päättäisivät investoida 40 000 euroa sähköautoon, koska sille saa pysäköinnin puoleen hintaan ja ehkä joskus alennusta mahdollisesta ruuhkamaksusta, Koskimies hymähtelee.

- Helsingin antama 50 prosentin pysäköintimaksualennus ei, vastoin laajalle levinnyttä yleistystä, ole ainoastaan sähköautoille, vaan kaikille vähäpäästöisille autoille, joiden CO2-päästöt ovat alle 100 g/km. Silti ministeriö ei näytä olevan ollenkaan huolissaan hybridiautojen tai pienten dieselautojen yleistymisestä. Miksei? Koskimies kysyy.

- Sähköautoihin liittyy edelleen paljon ennakkoluuloja ja aivan selkeästi väärää tietoa esimerkiksi talvikäytöstä ja autojen akuston hyytymisestä sekä sen myötä toimintamatkan lyhenemisestä. Tilavuudeltaan noin parinsadan litran eristetty akkulaatikko, jonka sisällä on runsaasti lämpöä sitovaa massaa, on varsin helppo pitää lämpöisenä. Jo reilun 100W teho riittää pitämään akuston 40 astetta ympäristön lämpötilan yläpuolella, mikäli eristettä on 50 mm. Monilta tuntuu unohtuvan, että ajon aikana akut kehittävät lämpöä riittävästi itse, Koskimies tähdentää.

- Totta kai myös auton sisätilojen lämmitys syö toimintamatkaa, jos sen tekee sähköllä. Mutta toisaalta Suomen oloissa on aika ajattelematonta käyttää sähköä auton lämmitykseen, kun juuri siinä polttoaineiden hyötysuhde on kaikkein parhaimmillaan. 3 kW polttoainekäyttöinen sisätilanlämmitin vie huipputeholla biopolttoainetta n. 0,35 litraa tunnissa. Palaminen on niin täydellistä, että edes nokipäästöjä ei synny, kertoo Koskimies.

 

Teksti: Harry Kuurio

Kuva: Auto Bild