Tans­ka on ti­las­tois­sa toi­se­na noin 80 pro­sen­tin lu­ke­mal­la. Suo­mes­sa en­si­re­kis­te­röin­neis­tä noin 48 pro­sent­tia on säh­kö­au­to­ja ja Ruot­sis­sa noin 42 pro­sent­tia. Seu­raa­va­na on Is­lan­ti va­jaal­la 40 pro­sen­til­la. Lu­vut ovat vuo­del­ta 2025 ja vuo­den 2026 al­ku­puo­lis­kol­ta.

Poh­jois­mais­sa lii­ken­teen säh­köis­ty­mi­sel­le on ol­lut tyy­pil­lis­tä pit­kä­jän­tei­set ja jopa ag­g­res­sii­vi­set ve­ro­tu­et sekä la­tau­sinf­ran ra­ken­ta­mi­nen. Var­sin­kin Nor­jas­sa au­to­kan­nan säh­köis­tä­mi­nen on no­jan­nut isoi­hin ve­ro­tu­kiin ja esi­mer­kik­si al­hai­sem­piin py­sä­köin­ti­mak­sui­hin ja tie­tul­lei­hin. Säh­kö­au­tot oli­vat Nor­jas­sa vero- ja ar­von­li­sä­ve­ro­va­pai­ta vuo­si­na 2001–2022. Vuo­den 2023 alus­sa Nor­ja ot­ti käyt­töön säh­kö­au­to­jen pai­no­ve­ron ja ra­ja­si ar­von­li­sä­ve­ro­va­pau­den kos­ke­maan enin­tään 500 000 kruu­nun (NOK) os­to­hin­taa.

”Työ­suh­de­au­toi­lua on tu­et­tu Nor­jas­sa hie­man sa­maan ta­paan kuin meil­lä”, Dri­va­lia Le­a­se Fin­lan­din kau­pal­li­nen joh­ta­ja Vesa Kals­ke ker­too.

Nyt Nor­jas­sa on alet­tu pur­kaa ve­ro­tu­kia, kun ta­voit­teet lii­ken­teen säh­köis­ty­mi­ses­sä on lä­hes saa­vu­tet­tu. Muu­tok­set vai­kut­ta­vat Dri­va­lia Le­a­se Nor­wa­yn kau­pal­li­nen joh­ta­ja Tho­mas Frit­zo­nin mu­kaan mark­ki­na­ti­lan­tee­seen.

”Ar­von­li­sä­ve­ron muu­tos on hei­jas­tu­nut hin­toi­hin ja le­a­sing­mak­sui­hin, mikä on oh­jan­nut ky­syn­tää ai­em­paa enem­män edul­li­sem­pien au­to­mal­lien suun­taan. Täs­sä ti­lan­tees­sa le­a­sin­gin jous­ta­vuus on eduk­si, kun so­pi­muk­sia on voi­tu hel­pos­ti pi­den­tää uu­den so­pi­muk­sen sol­mi­mi­sen si­jaan”, Frit­zon ku­vai­lee.

Suo­mes­sa tuki ra­ja­tum­paa, mut­ta toi­mi­vaa

Suo­mes­sa lii­ken­teen säh­köis­ty­mis­tä tu­e­taan täys­säh­kö­au­to­jen au­to­ve­rot­to­muu­del­la ja alem­mal­la käyt­tö­voi­ma­ve­rol­la, mut­ta au­tot ovat ol­leet koko ajan nor­maa­lin alv:n pii­ris­sä, mikä on vai­kut­ta­nut ko­ko­nais­ve­ro­tuot­toon. Kals­ke pi­tää Suo­men lin­jaa on­nis­tu­nee­na.

”Meil­lä käy­tet­ty ra­ja­tum­pi ja mal­til­li­sem­pi tu­ki­mal­li on hyvä ja pit­kä­jän­tei­nen rat­kai­su. Sen poh­jal­ta on help­po jat­kaa il­man äk­ki­näi­siä suun­nan­muu­tok­sia”, Kals­ke to­te­aa.

Täys­säh­köi­sen työ­suh­de­au­ton ve­ro­tu­sar­von 170 eu­ron kuu­kau­si­vä­hen­nys sekä va­paan au­to­e­dun 120 eu­ron li­sä­a­len­nus ovat teh­neet säh­kö­au­tois­ta työ­suh­de­au­toi­li­joi­den yk­kös­va­lin­nan. Suo­mes­sa työ­suh­de­au­to­ja on noin 77 000, jois­ta val­ta­o­sa eli 65 pro­sent­tia on han­kit­tu le­a­sing­ra­hoi­tuk­sel­la.

”Etuu­det ovat nos­ta­neet säh­kö­au­tot työ­suh­de­au­tois­sa val­ta-ase­maan. Esi­mer­kik­si meil­lä vuo­den 2026 ai­ka­na ti­la­tuis­ta työ­suh­de­au­tois­ta yli 83 pro­sent­tia on täys­säh­kö­au­to­ja. Ben­sii­nin va­lit­see enää noin nel­jä pro­sent­tia. Muu­tos­ta kiih­dyt­tää huol­to­le­a­sin­gin suo­sio, kun asi­ak­kaat ha­lu­a­vat siir­tyä ris­kit­tö­mään au­toi­luun sen si­jaan, et­tä si­toi­si­vat pää­o­maan­sa kal­lii­seen säh­kö­au­toon”, Kals­ke avaa.

Käy­tet­ty­jen säh­kö­au­to­jen le­a­sing on uu­sien au­to­jen rin­nal­la toi­mi­va tapa uu­dis­taa Suo­men au­to­kan­taa. Dri­va­lia Fu­tu­re -au­to­myy­mä­län säh­kö­au­to­tar­jon­ta on vii­me vuo­si­na laa­jen­tu­nut mer­kit­tä­väs­ti, kun muu­ta­man vuo­den työ­suh­de­käy­tös­sä ol­leet säh­kö­au­tot siir­ty­vät myyn­tiin tai le­a­sin­giin. Suo­mes­sa käy­tet­ty­jen au­to­jen hin­nois­sa ei ole nä­ky­nyt Nor­jal­le tyy­pil­lis­tä en­na­koi­mat­to­muut­ta.

Nor­jas­sa myös pa­ket­ti­au­tot kul­ke­vat säh­köl­lä

Nor­jas­sa säh­kö­au­to­ja on ajos­sa ku­lu­van vuo­den ti­las­ton mu­kaan noin 850 000, kun Suo­mes­sa nii­tä on 200 000. Vas­taa­vas­ti kun Suo­mes­sa on lii­ken­tees­sä noin 110 000 le­a­sing­käyt­töis­tä hen­ki­lö- ja pa­ket­ti­au­toa, Nor­jas­sa lu­ke­ma on yli kak­sin­ker­tai­nen eli yli 220 000 au­toa. Eroa se­lit­tää no­pea ka­lus­ton kier­to sekä pa­ket­ti­au­to­jen kor­kea le­a­sin­gas­te, tänä vuon­na re­kis­te­röi­dyis­tä pa­ket­ti­au­tois­ta yli puo­let on säh­kö­au­to­ja.

Frit­zo­nin mu­kaan tu­kien vä­hen­ty­mi­nen vai­kut­ti myös pa­ket­ti­au­toi­hin, mut­ta polt­to­moot­to­rien ve­ron­nou­su piti säh­kö­vaih­to­eh­don edel­leen edul­li­sim­pa­na.

Kii­na­lais­mer­kit nous­seet lis­toil­le Nor­jas­sa

Työ­suh­de­säh­kö­au­to­jen va­li­koi­maan on meil­lä saa­tu li­sää merk­ke­jä ja mal­le­ja, ja hin­ta­luok­kiin on tul­lut enem­män vaih­to­eh­to­ja.

Suo­mes­sa työ­suh­de­au­tok­si va­li­taan kes­ki­ko­koa isom­pi per­he­au­to. Dri­va­li­an kär­jes­sä ovat Vol­vo, Tes­la, Skoda, Volks­wa­gen ja Mer­ce­des-Benz.

Nor­jas­sa tu­kien leik­kaus nä­kyy siir­ty­mä­nä pie­nem­piin mal­lei­hin sekä kii­na­lais­merk­kien nou­su­na. Suo­men TOP10-lis­tal­la ei kii­na­lais­merk­ke­jä ole, mut­ta Nor­jas­sa Xpen­gin ja BYD:n mal­lit ovat jo va­kiin­nut­ta­neet paik­kan­sa työ­suh­de­au­toi­na.