Pe­rä­kär­ry on var­sin yk­sin­ker­tai­nen lai­te, jo­ten sen vuo­si­huol­toa ei yleen­sä teet­tää liik­kees­sä – ja var­sin usein se jää te­ke­mät­tä. Aja­tel­laan, et­tä teh­dään kun ke­ri­tään – mut­ta syk­syl­lä huo­ma­taan, et­tä ei sit­ten ke­rit­ty... Taus­tal­la voi ol­la myös epä­tie­toi­suus sii­tä, mitä kär­ryl­le pi­täi­si teh­dä. On­nek­si nor­maa­lit pe­rä­kär­ryn huol­to­toi­men­pi­teet ei­vät ole vai­kei­ta, ei­kä huol­lon te­ke­mi­nen edel­ly­tä eri­tyis­tä paik­kaa tai eri­kois­työ­ka­lu­ja.

Huol­lon te­ke­mi­seen kan­nat­taa va­ra­ta ai­kaa 1–2 tun­tia. Jar­rul­li­nen kär­ry ai­heut­taa hie­man enem­män työ­tä kuin jar­ru­ton. Mat­kai­lu­vau­nuis­sa on huo­mat­ta­vas­ti enem­män tar­kas­tet­ta­via ja huol­let­ta­via koh­tei­ta, mut­ta vau­nut on jä­tet­ty tä­män ju­tun ul­ko­puo­lel­le.

Valot ovat monessa kärryssä murheenkryyni, joten ongelmien ennaltaehkäisy oheisilla vinkeillä kannattaa. Vika on harvoin polttimossa, useimmiten se johtuu hapettumista, sähköjohdoista tai pistokkeista.

Petri Blomqvist

Jos huol­ta­es­sa tör­mää on­gel­miin tai isom­piin vi­koi­hin, niin kan­nat­taa kään­tyä am­mat­ti­lai­sen puo­leen. Pe­rä­vau­nu­huol­to­ja mai­nos­ta­via kor­jaa­moi­ta on to­sin yl­lät­tä­vän vä­hän. Jos sel­lais­ta ei löy­dy ko­ti­kul­mil­ta, niin useim­mat au­to­kor­jaa­mot huol­ta­vat ja kor­jaa­vat to­den­nä­köi­ses­ti myös pe­rä­kär­ry­jä.

Kyse on lä­hin­nä pal­ve­lu­alt­tiu­des­ta, sil­lä kär­ry­jen huol­to ja kor­jaus ei ole eri­tyis­tä kou­lu­tus­ta vaa­ti­vaa ra­ket­ti­tie­det­tä.

Uu­den kär­ryn en­sim­mäi­set huol­lot kan­nat­taa teet­tää val­mis­ta­jan val­tuut­ta­mas­sa huol­to­liik­kees­sä, jot­ta ta­kuu säi­lyy. Seu­raa­vat oh­jeet on­kin tar­koi­tet­tu van­hem­pien kär­ry­jen kans­sa toi­mi­vil­le tee se it­se -te­ki­jöil­le. Oh­jei­ta var­ten on yh­dis­tel­ty pe­rä­vau­nu­val­mis­ta­jien oh­jei­ta ja haas­ta­tel­tu au­to­a­lan am­ma­til­lis­ta kou­lut­ta­jaa, ka­ra­vaa­na­ria ja tie­pal­ve­lu­kon­ka­ria Ta­pa­ni Vir­tas­ta.

Ren­kaat ru­vel­la vai  hy­väs­sä ha­pes­sa?

Pe­rä­kär­ry­jen ren­kaat ovat ras­kaal­la kuor­mi­tuk­sel­la. Las­tin pai­no­pis­teen on ol­ta­va suun­nil­leen ak­se­li(e) n koh­dal­la tai kor­kein­taan aa­vis­tuk­sen sen/nii­den etu­puo­lel­la. Ve­to­ai­sal­le ja -kou­kul­le pi­tää tul­la hie­man pai­noa, mut­ta ei enem­pää kuin 25 kg tai nel­jä pro­sent­tia koko vau­nun sen­het­ki­ses­tä pai­nos­ta eli kyt­ken­tä­mas­sas­ta.

Näin sii­tä huo­li­mat­ta, et­tä 1 300-ki­loi­sek­si las­ta­tus­sa kär­rys­sä ai­sa­pai­non pi­täi­si ol­la kor­kein­taan 52 kg. Sil­loin kak­si­pyö­räi­ses­sä kär­rys­sä tu­lee 624 kg mo­lem­mil­le ren­kail­le. Vas­taa­va pai­no tu­lee au­tos­sa yh­del­le ren­kaal­le, jos au­to pai­naa noin 2,5 ton­nia. Ja au­tois­sa on kui­ten­kin ai­van toi­sen ka­lii­pe­rin ren­kaat kuin pe­rä­vau­nuis­sa.

Pai­non vuok­si kär­rys­sä al­kaa yleen­sä en­sim­mäi­sek­si ha­jo­ta run­ko ren­kaan si­säl­lä. Tä­män voi huo­ma­ta ren­kaan kyl­kiin tul­leis­ta pul­lis­tu­mis­ta. Run­gol­taan ha­jo­a­va ren­gas saat­taa ha­jo­ta vaa­ral­li­ses­ti kes­ken ajon. Run­gol­taan ha­jon­nut­ta ren­gas­ta ei pys­ty paik­kaa­maan ren­kaan­paik­kau­sai­neel­la. Pe­rä­kär­ryä var­ten kan­nat­taa­kin pi­tää mu­ka­na va­ra­ren­gas­ta ja hal­li­tunk­kia – tai ai­na­kin va­roi­tus­kol­mi­o­ta, jos kär­ry jää tien­var­teen.

Laakerin mahdollisen välyksen tuntee ”viittä vaille yksi” -otteella lonksuttamalla yllättävän helposti. Toisissa kärryissä välystä pitää olla 1–3 milliä, toisissa ei yhtään.

Petri Blomqvist

Ha­jo­a­mis­ten vält­tä­mi­sek­si Ta­pa­ni Vir­ta­nen suo­sit­te­lee uu­si­maan ras­kai­den jar­rul­lis­ten kär­ry­jen ren­kaat vii­den ja ke­vyi­den kär­ry­jen ren­kaat kym­me­nen vuo­den vä­lein. Uu­sia ren­kai­ta os­tet­ta­es­sa kan­nat­taa har­ki­ta kes­tä­väm­män run­gon omaa­via ren­kai­ta – niis­sä on ko­ko­mer­kin­nän pe­räs­sä kir­jain C. Kes­tä­vyys nos­taa ren­kaan hin­taa 20–30 eu­roa. Myös kär­ryn ren­kaat kan­nat­taa ta­sa­pai­not­taa.

Vuo­si­tar­kas­tuk­ses­sa kat­so­taan ren­kai­den yleis­kun­non li­säk­si nii­den ku­lu­tus­pin­ta, il­man­pai­neet ja pyö­rän­pult­tien ki­reys. Pul­teil­le on hyvä ki­reys ris­tik­ko­a­vai­mel­la kä­si­voi­min teh­tä­vä ki­ris­tys. Mo­ment­ti­a­vain­ta käy­tet­tä­es­sä 120 Nm on riit­tä­vä mo­ment­ti. Ku­lu­tus­pin­taa on ol­ta­va lain mu­kaan vä­hin­tään 1,6 mil­liä eli sa­man ver­ran kuin hen­ki­lö­au­ton ke­sä­ren­kais­sa, mut­ta muu­ta­ma li­sä­mil­li pa­ran­taa tur­val­li­suut­ta.

Il­man­pai­neis­sa nou­da­te­taan val­mis­ta­jan suo­si­tus­ta, jos sel­lai­nen löy­tyy. Nor­maa­leil­le ren­kail­le esi­mer­kik­si Muu­li/Jun­car suo­sit­te­lee 2,2 ba­ria, AKU 2,5 ba­ria ja Ma­ja­va/Rau­nis­tu­la 2,7–2,8 ba­ria. C-ren­kail­le suo­si­tuk­set ovat luok­kaa 3,5–4,0 ba­ria. Jot­kut suo­sit­te­le­vat täy­den kuor­man pai­nei­ta erik­seen, jol­loin ne ovat yli kol­me ba­ria ja C-ren­kail­le jopa yli nel­jä ba­ria.

”Ren­kaas­sa on pie­ni il­ma­ti­la­vuus, jo­ten sitä pi­tää kor­va­ta pai­neel­la”, Vir­ta­nen kom­men­toi. Hän suo­sit­te­lee ta­val­li­sil­le ren­kail­le ta­san kol­men ba­rin pai­net­ta, jos muu­ta oh­jet­ta ei ole.

Ei laa­ke­reil­le le­pää­mään – ei­kä ruos­tee­seen

Ren­kai­den li­säk­si myös pyö­rän­laa­ke­rit ovat ko­val­la ra­si­tuk­sel­la. Nii­den kor­jaa­mi­nen vaa­tii hie­man enem­män tee se it­se hen­ki­syyt­tä, mut­ta vä­lys­ten tes­taus on­nis­tuu yl­lät­tä­vän hel­pos­ti ke­nel­tä ta­han­sa.

Laa­ke­rei­ta on pää­a­si­as­sa kah­ta tyyp­piä. Kar­ti­o­rul­la­laa­ke­ria pi­tää ras­va­ta, ja sii­nä pi­tää ol­la pie­ni 1–3 mil­lin vä­lys, jot­ta laa­ke­ri ei leik­kaa kiin­ni. Se tes­ta­taan ot­ta­mal­la ren­kaas­ta kiin­ni ”5 vail­le 1” -ot­teel­la ja hei­lut­ta­mal­la ke­vy­es­ti edes­ta­kai­sin. Vä­lyk­sen tun­tee tätä otet­ta käyt­tä­es­sään hel­pos­ti, ja sen mää­rän pys­tyy maal­lik­ko­kin suun­nil­leen ar­vi­oi­maan.

Toi­se­na laa­ke­ri­mal­li­na käy­te­tään viis­to­kuu­la­laa­ke­ria. Se on käy­tän­nös­sä vä­lyk­se­tön ja teh­taal­la val­miik­si ras­vat­tu eli kes­to­voi­del­tu mal­li, jol­le ei nor­maa­lis­ti tar­vit­se teh­dä mi­tään. Voi­te­lu ja ruos­tee­neh­käi­sy ovat muu­ten­kin pe­rä­vau­nus­sa to­del­la tär­ke­äs­sä roo­lis­sa. Ruos­tee­nes­tosp­ra­yl­la kan­nat­taa käy­dä läpi kaik­ki pul­tit ja liik­ku­vat osat. No­pea ja tär­keä toi­men­pi­de on hyvä teh­dä sekä ke­vääl­lä et­tä syk­syl­lä.

Pyöränpulttien kireys ja rengaspaineet tarkastetaan. Ellei sopivia ilmanpaineita löydy ohjeista, tavallisissa pikkukärryn renkaissa kannattaa käyttää kolmea baria, C-merkityissä renkaissa neljää baria.

Petri Blomqvist

”Kär­ry ei tar­vit­se ben­saa, mut­ta se tar­vit­see spra­y­ta”, Vir­ta­nen heit­tää.

Kä­si­tel­tä­viä koh­tia ovat esi­mer­kik­si la­va­lu­kot, kip­pi­me­ka­nis­mi ja vins­si. Sa­mas­sa yh­tey­des­sä kan­nat­taa myös kuor­man­si­don­ta­lii­no­jen ki­ris­tys­me­ka­nis­mit kä­si­tel­lä spra­yl­la. Li­säk­si on tär­ke­ää ras­va­ta – mie­luus­ti va­se­lii­nisp­ra­yl­la – ve­to­ai­san kuu­la­kyt­ki­men liik­ku­va lu­ki­tus­me­ka­nis­mi

Ve­to­ai­san kun­toon on muu­ten­kin syy­tä kiin­nit­tää huo­mi­o­ta, sil­lä kär­ryn py­sy­mi­nen au­ton mat­kas­sa riip­puu sii­tä. Jos ai­sa on pa­has­ti ruos­tees­sa, uu­den ai­san hank­ki­mi­nen jar­rut­to­maan kär­ryyn ei ole edes ko­vin kal­lis han­kin­ta. Isom­pi on­gel­ma on pe­rä­kär­ryn ak­se­lin puh­ki­ruos­tu­mi­nen tai poh­jan mä­dän­ty­mi­nen. 80-lu­vun kär­ryis­sä poh­ja voi ol­la huo­nos­sa kun­nos­sa. Asia kan­nat­taa tut­kia, et­tei kär­ry petä al­ta.

Jar­rul­li­sen vau­nut  li­sä­ku­vi­ot

Ras­kaam­mas­sa jar­rul­li­ses­sa pe­rä­kär­rys­sä on en­si­ar­voi­sen tär­ke­ää pi­tää jar­rut kun­nos­sa. En­sim­mäi­nen huol­to­koh­ta on ai­san yh­tey­des­sä ole­va kä­si­jar­ru, jon­ka me­ka­nis­miin lai­te­taan va­se­lii­nisp­ra­y­ta. Jar­rut ku­lu­vat ajan mit­taan, jo­ten nii­tä on sää­det­tä­vä. Sää­tö teh­dään pyö­rien koh­dal­ta. Oh­jeet kun­kin mal­lin jar­ru­jen sää­töön voi­vat löy­tyä pe­rä­kär­ryn tai ak­se­lin val­mis­ta­jal­ta ne­tis­tä ja tie­tys­ti oh­je­kir­jas­ta, jos se on tal­les­sa.

Jar­ruis­ta huo­li­mat­ta jar­ru­kär­ryn kans­sa on käy­tet­tä­vä pyö­rien eteen lai­tet­ta­via kii­lo­ja. Kii­lo­ja tar­vi­taan ylä­mä­es­sä, kos­ka kär­ryn jar­rut pi­tä­vät yleen­sä vain eteen­päin. Kii­lo­ja tar­vi­taan myös pit­kä­ai­kai­sen säi­ly­tyk­sen yh­tey­des­sä, sil­lä kä­si­jar­run si­jas­ta vau­nu kan­nat­taa pi­tää pai­kal­laan kii­loil­la, jol­loin jar­rut ei­vät ruos­tu kiin­ni.

Iso li­sä­työ on jar­rul­li­sen pe­rä­vau­nun kat­sas­tus, joka pi­tää suo­rit­taa joka toi­nen vuo­si. On­nek­si tä­hän on ai­kaa koko ka­len­te­ri­vuo­si, jo­ten kär­ryn voi ve­tää kat­sas­tus­kont­to­ril­le sil­loin, kun se so­pii par­hai­ten kär­ryl­le ja sen omis­ta­jal­le.

Peseminen on kärryn perusrakenteen tärkeää ylläpitohuoltoa. Lian ja tiesuolan peittämä kärry ruostuu ajan mittaan helposti.

Petri Blomqvist

Kat­sas­tuk­ses­sa kär­rys­tä tar­kas­te­taan pe­ri­aat­tees­sa sa­mat asi­at kuin hen­ki­lö­au­tos­ta. Kär­rys­tä kat­so­taan eri­tyi­ses­ti jar­ru­jen ja va­lo­jen toi­min­ta, jou­si­tuk­sen ni­vel­ten kun­to sekä ruos­te­vau­ri­ot. Li­säk­si tar­kas­te­taan ve­to­ai­san kyt­ken­tä­o­san kun­to ja toi­min­ta. Kär­ryä var­ten pi­tää ol­la oma va­roi­tus­kol­mio.

Pe­rä­vau­nun re­kis­te­röin­ti­to­dis­tus on huk­ku­mi­sal­tis do­ku­ment­ti, sil­lä sil­le ei yleen­sä ole hy­vää säi­ly­tys­paik­kaa kär­rys­sä. Vii­me vuo­den lop­pu­puo­lel­ta al­ka­en sitä ei on­nek­si tar­vit­se pi­tää enää mu­ka­na ajos­sa ei­kä kat­sas­tuk­ses­sa, sil­lä kaik­ki tie­dot ovat säh­köi­sis­sä jär­jes­tel­mis­sä.

Au­ton puo­lis­ko ja va­lot hen­gis­sä?

Ve­to­kou­kut ovat yleen­sä var­sin on­gel­mat­to­mia, säh­kö­pis­to­ra­si­at taas ei­vät. Pis­to­ra­sia on hy­vin an­ka­ras­sa pai­kas­sa, sii­hen koh­dis­tuu hiek­ka- ja tie­suo­la­suih­ku­ja.

Kouk­kui­hin liit­ty­vät on­gel­mat kos­ke­vat yleen­sä ir­ro­tet­ta­via kouk­ku­ja. Kouk­ku kan­nat­taa pi­tää ir­ti sil­loin, kun sitä ei käy­te­tä. Kun kouk­ku on ir­ti, sen kiin­ni­tys­koh­das­sa on ol­ta­va va­se­lii­nia ja muo­vi­suo­ja, joka es­tää kiin­ni­tys­pis­teen li­kaan­tu­mi­sen.

Mo­nis­sa uu­dem­mis­sa au­tois­sa on pe­rin­tei­sen 7-na­pai­sen pis­to­ra­si­an si­jas­ta 13-na­pai­nen, jo­ten kär­ryn säh­kö­jen kyt­ke­mi­sek­si tar­vi­taan eril­li­nen adap­te­ri. Ka­ra­vaa­na­ri Ta­pa­ni Vir­ta­sen ko­ke­muk­sen mu­kaan adap­te­rin käyt­tö tuo vä­lil­lä toi­min­ta­on­gel­mia. Näin ta­pah­tui myös omas­sa tes­tis­säm­me uu­del­la Ford Ku­gal­la ja 26 vuot­ta van­hal­la kär­ryl­lä. Het­kit­täin kär­ryn va­lot pa­loi­vat kun­nol­la, useim­mi­ten ei­vät. Kun kou­kus­sa oli uu­si kär­ry, adap­te­ri­kaan ei hai­tan­nut me­noa.

Kär­ryn pis­tok­keen vaih­ta­mi­nen 13-na­pai­sek­si hoi­tuu al­le sa­ta­sel­la, ja säh­köis­tä ym­mär­tä­vä te­kee vaih­don it­se. Kun pis­to­ke­a­si­at ovat kun­nos­sa, pääs­tään nä­ke­mään va­lo­jen kun­to. Kaik­kien kär­ryn va­lo­jen – etu- ja ta­ka­va­lot, vil­kut ja jar­ru­va­lot – pi­tää toi­mia. Uu­dem­mis­sa kär­ryis­sä voi ol­la myös pe­ruu­tus­va­lo ja ta­ka­su­mu­va­lo.

Toi­mi­mat­to­man va­lon polt­ti­mon eh­jyys to­de­taan pe­rin­tei­seen heh­ku­lamp­pu­tyy­liin eli kat­so­mal­la, on­ko heh­ku­lan­ka eh­jä. Pe­rä­kär­ryn va­lo­vi­at ei­vät lä­hes­kään ai­na joh­du polt­ti­mois­ta vaan joh­dois­ta, ha­pet­tu­mi­sis­ta tai ai­em­min mai­ni­tuis­ta pis­tok­keis­ta.

Huo­mio va­loi­hin

Ha­pet­tu­mien eh­käi­se­mi­sek­si ja kor­jaa­mi­sek­si polt­ti­moi­den kan­nat sekä pis­to­ke on hyvä kä­si­tel­lä säh­kö­lait­tei­ta suo­jaa­val­la spra­yl­la.

Jos valo-on­gel­mat joh­tu­vat polt­ti­moi­den ha­pet­tu­mi­sis­ta, au­to­a­lan kou­lut­ta­ja Ta­pa­ni Vir­ta­nen vink­kaa vaih­ta­maan kär­ryn va­lot led-va­loik­si. Le­dit ei­vät ha­pe­tu ja kes­tä­vät muu­ten­kin vaih­te­le­vaa käyt­töä pa­rem­min. Hin­ta koko kär­ryn led-va­loil­le on joi­tain kymp­pe­jä kal­liim­pi kuin sar­ja pe­rin­tei­siä va­lo­ja.

Va­loi­hin liit­ty­vät tär­keä asia on se, et­tä jos au­ton ta­ka­va­lot ei­vät pala huo­mi­o­va­lo­a­sen­nos­sa, niin myös kär­ryn ta­ka­va­lot ovat pi­mei­nä. Tämä on sal­lit­tua, mut­ta kär­ryä tai mat­kai­lu­vau­nua ve­det­tä­es­sä va­lot kan­nat­taa kyt­keä pääl­le. Näin pe­räs­sä tu­le­vat huo­maa­vat kär­ryn pa­rem­min ja yh­dis­tel­mä vai­kut­taa asi­al­li­sem­mal­ta.