Vuonna 2012 tullut EU-rengasmerkintä täydentää renkaassa olevia merkintöjä

Koko on rengas­mer­kin­nöistä tutuin. Renkaasta löytyy muitakin merkintöjä joilla on merkitystä rengasta hankittaessa ja näiden lisäksi on EU-rengasmerkintä.

Auto Bild.Hyöty

Lä­hes kai­kis­sa tie­lii­ken­ne­käyt­töön hy­väk­sy­tyis­sä uu­sis­sa hen­ki­lö-, pa­ket­ti- ja kuor­ma-au­ton­ren­kais­sa on pi­tä­nyt ol­la mar­ras­kuus­ta 2012 läh­tien EU-ren­gas­mer­kin­tä. Lä­hes kai­kis­sa tar­koit­taa sitä, et­tä mää­räys ei kos­ke mm. nas­toi­tet­tu­ja tai pin­noi­tet­tu­ja ren­kai­ta, ei­kä en­nen 1.7.2012 val­mis­tet­tu­ja tai kil­pa­käyt­töön tar­koi­tet­tu­ja ren­kai­ta.

Tä­män EU:n yh­te­näi­sen mer­kin­nän tu­lee ol­la sel­ke­äs­ti nä­ky­vil­lä kai­kis­sa ren­kai­ta kos­ke­vis­sa ma­te­ri­aa­leis­sa sekä myyn­ti­pis­teis­sä. Tä­män ko­din­ko­neis­ta tu­tun nä­köi­nen mer­kin­tä­tar­ra on yleen­sä kiin­ni­tet­ty ren­kaa­seen.

EU-ren­gas­mer­kin­tä hel­pot­taa va­lin­taa

Tä­män yh­den­mu­kai­sen tes­taus- ja mer­kin­tä­jär­jes­tel­män tar­koi­tuk­se­na on li­sä­tä tur­val­li­suut­ta, ta­lou­del­li­suut­ta ja ym­pä­ris­töys­tä­väl­li­syyt­tä oh­jaa­mal­la sekä ku­lut­ta­jien va­lin­to­ja et­tä val­mis­ta­jien tuo­te­ke­hit­te­lyä. Tar­ras­ta il­me­nee ren­kaas­ta kol­me asi­aa: polt­to­ai­ne­ta­lou­del­li­suus, mär­kä­pi­to ja vie­rin­tä­me­lu.

Näi­den kol­men omi­nai­suu­den ver­tai­le­mi­nen on­kin EU-ren­gas­mer­kin­nän pe­rus­teel­la help­poa. Mer­kin­tä hel­pot­taa ai­na­kin ke­sä­ren­kai­den va­lin­taa, mut­ta tal­vi­ren­kai­den koh­dal­la pelk­kä mer­kin­nän tui­jot­ta­mi­nen voi joh­taa hel­pos­ti har­haan.

Kes­kie­u­roop­pa­lai­siin olo­suh­tei­siin suun­ni­tel­tu kit­ka­ren­gas saa tyy­pil­li­ses­ti mär­kä­pi­to­luo­ki­tuk­ses­sa pa­rem­man ar­vo­sa­nan kuin poh­jois­mai­siin olo­suh­tei­siin suun­ni­tel­tu kit­ka­ren­gas. Vaa­ti­vam­mil­la tal­vi­ke­leil­lä ja jäi­sil­lä pin­noil­la nämä kes­kie­u­roop­pa­lai­siin oloi­hin suun­ni­tel­lut kit­kat ovat kui­ten­kin sel­ke­äs­ti huo­nom­pia kuin poh­joi­siin oloi­hin suun­ni­tel­lut ren­kaat.

Tal­vi­ren­kaan va­lin­nas­sa pelk­kä EU-ren­gas­mer­kin­tään tui­jot­ta­mi­nen ei ole siis jär­ke­vää, vaan sil­loin pi­tää miet­tiä, min­kä­lai­siin olo­suh­tei­siin ren­gas­ta ol­laan va­lit­se­mas­sa.

Lindstrom Toni

Sääs­töä tan­kil­la

Polt­to­ai­ne­ta­lou­del­li­suu­den luo­ki­tuk­set mää­räy­ty­vät la­bo­ra­to­ri­o­ko­kee­na mi­tat­ta­van ren­kaan vie­rin­tä­vas­tuk­sen mu­kaan. EU-ren­gas­mer­kin­näs­sä on käy­tös­sä as­teik­ko A–G, mut­ta D ei ole käy­tös­sä. Al­hai­sim­man vie­rin­tä­vas­tuk­sen omaa­vat ren­kaat kuu­lu­vat A-luok­kaan, ja G-luo­kas­sa ovat huo­noim­man eli suu­rim­man vie­rin­tä­vas­tuk­sen omaa­vat ren­kaat.

Au­ton­ren­gas­lii­ton mu­kaan pie­nim­män vie­rin­tä­vas­tuk­sen omaa­vat A-luo­kan ren­kaat voi­vat vä­hen­tää au­ton polt­to­ai­neen­ku­lu­tus­ta huo­noim­piin G-luo­kan ren­kai­siin ver­rat­tu­na jopa 7–8 pro­sent­tia. Pie­ni esi­merk­ki­las­ken­ta avaa, mitä nämä pro­sen­tit tar­koit­ta­vat eu­rois­sa.

En­sim­mäi­ses­sä esi­mer­kis­sä ole­te­taan, et­tä au­ton ku­lu­tus on G-luo­kan ren­kaal­la 7,5 l/100 km, ja au­tol­la aje­taan vuo­des­sa 15 000 ki­lo­met­riä. Näil­lä lu­vuil­la las­ket­ta­es­sa siir­ty­mi­nen A-luo­kan ren­kaa­seen tuo vuo­des­sa sääs­töä polt­to­ai­ne­ku­lui­hin noin 140 eu­roa, jos polt­to­ai­neen lit­ra­hin­nak­si va­li­taan 1,55 eu­roa.

Toi­ses­sa esi­mer­kis­sä au­ton ku­lu­tus on 6,0 l/100 km, ja sil­lä aje­taan vuo­des­sa 25 000 ki­lo­met­riä polt­to­ai­neen lit­ra­hin­nan ol­les­sa 1,40 eu­roa. Täl­löin las­ken­nal­li­sis­sa polt­to­ai­ne­ku­luis­sa sääs­te­tään vuo­des­sa 168 eu­roa, kun siir­ry­tään G-luo­kan ren­kaas­ta A-luo­kan ren­kaa­seen.

Ren­gas­va­lin­nal­la voi siis hy­vin­kin sääs­tää ren­gas­sar­jan hin­nan nel­jäs­sä vuo­des­sa. Täs­sä vai­hees­sa kan­nat­taa toki muis­taa, et­tä ajo­ta­val­la on mer­kit­tä­vä vai­ku­tus polt­to­ai­neen­ku­lu­tuk­seen. Sa­moin ren­gas­pai­neet vai­kut­ta­vat polt­to­ai­neen­ku­lu­tuk­seen, ja lii­an al­hai­nen ren­gas­pai­ne li­sää sekä polt­to­ai­neen­ku­lu­tus­ta et­tä ren­kaan ku­lu­mis­ta.

Mi­ten py­säh­tyy?

Mär­kä­pi­to­luo­ki­tus on por­ras­tet­tu EU-ren­gas­mer­kin­näs­sä kir­jai­min sa­maan ta­paan kuin polt­to­ai­ne­ta­lou­del­li­suus. Käy­tet­ty as­teik­ko on A:sta F:ään, ja D on jä­tet­ty vä­lis­tä pois. Ku­ten jo mai­nit­tiin, niin mär­kä­pi­to­luo­ki­tus ei an­na oi­ke­aa ku­vaa kit­ka­ren­kaan so­vel­tu­vuu­des­ta liuk­kai­siin poh­jois­mai­siin ke­li­o­lo­suh­tei­siin. Kes­kie­u­roop­pa­lai­siin olo­suh­tei­siin suun­ni­tel­lus­sa kit­ka­ren­kaas­sa on pai­no­tet­tu su­lan­ke­lin omi­nai­suuk­sia jää­pi­don kus­tan­nuk­sel­la.

Ke­sä­ren­kai­den kes­ken mär­kä­pi­to­luo­ki­tus ker­too ren­kai­den erois­ta jar­ru­tus­pi­dos­sa mä­räl­lä tiel­lä. Mer­kin­tä ker­too jar­ru­tus­pi­dos­ta mä­räl­lä as­val­til­la jar­ru­tet­ta­es­sa no­peu­des­ta 80 km/h. As­tei­kon ää­ri­päi­den vä­li­nen ero jar­ru­tus­mat­kois­sa on eh­kä­pä yl­lät­tä­vän­kin pal­jon eli 18 met­riä – siis ku­ta­kuin­kin nel­jä au­ton­mit­taa.

Luo­ki­tus­ten erot ei­vät ole ta­sa­por­tain, vaan A- ja B-luok­kien vä­lil­lä ero on kol­me met­riä, ja täs­tä al­hai­sem­paan luo­ki­tuk­seen siir­ryt­tä­es­sä jar­ru­tus­mat­ka­e­roon li­sä­tään jo­kai­ses­sa por­taas­sa yk­si met­ri. B:stä C:hen ero on nel­jä met­riä, seu­raa­va por­ras on vii­si met­riä ja vii­mei­nen väli E:stä F:ään on kuu­si met­riä.

Ke­sä­ren­kaan va­lin­nas­sa tämä yh­den­mu­kai­nen luo­ki­tus an­taa hy­vän ku­van ren­kaan mär­kä­pi­dos­ta.

Ren­kaan me­lut

Kol­mas mi­tat­tu tie­to EU-ren­gas­mer­kin­näs­sä on sekä de­si­be­lei­nä et­tä kol­me­por­tai­sel­la sym­bo­lil­la il­moi­tet­ta­va ohi­a­jo­me­lu. Sym­bo­lin kol­me kaar­ta on por­ras­tet­tu kol­men de­si­be­lin vä­lein. Kol­me mus­taa kaar­ta ker­too, et­tä ren­gas on ää­ne­käs, kak­si mus­taa kaar­ta tar­koit­taa, et­tä melu on kes­ki­mää­räi­nen, ja yk­si mus­ta kaa­ri on merk­ki­nä hil­jai­ses­ta ren­kaas­ta.

Tämä luo­kit­te­lu ei vas­taa au­ton si­sä­me­lua, sil­lä täs­sä mi­ta­taan ohi­a­jo­me­lua au­ton ul­ko­puo­lel­ta. Ta­voit­tee­na on oh­ja­ta ku­lut­ta­jia va­lit­se­maan ren­kaat, jot­ka vä­hen­tä­vät ym­pä­ris­tön me­lu­saas­tet­ta.

Näi­den mer­kin­tö­jen li­säk­si EU-ren­gas­mer­kin­nän va­sem­mas­ta ala­nur­kas­ta löy­tyy ren­kaan luok­ka­mer­kin­tä. C1 on hen­ki­lö­au­ton­ren­gas, C2 pa­ket­ti­au­ton­ren­gas ja C3 kuor­ma-
au­ton­ren­gas.

Li­sää tie­toa ren­kais­ta ja ren­gas­mer­kin­nöis­tä löy­tyy Au­to­ren­gas­liit­to ry:n si­vus­tol­ta.

Mer­kin­nät ren­kaas­sa

Ren­kaan si­vus­sa ole­vat mer­kin­nät ovat py­sy­neet ku­ta­kuin­kin sa­man­lai­si­na vuo­sien saa­tos­sa. Ren­kai­den ko­ko­mer­kin­näs­sä on su­las­sa so­vus­sa mil­li­met­rit, pro­sent­ti­suh­de ja tuu­mat. Ko­ko­mer­kin­tä on se­li­tet­ty eril­li­ses­sä tau­lu­kos­sa.

Ko­ko­mer­kin­nän jäl­keen ren­kaas­sa on hen­ki­lö­au­tois­sa tyy­pil­li­ses­ti kak­si­nu­me­roi­nen mer­kin­tä, joka on ren­kaan kuor­mi­tus­luok­ka LI, Load in­dex.

Tä­män jäl­keen ko­ko­mer­kin­nän pe­räs­sä on kir­jain­tun­nus, joka ker­too ky­sei­sel­le ren­kaal­le sal­li­tun suu­rim­man ajo­no­peu­den. Tär­keim­mät no­peus­luo­kat löy­ty­vät eril­li­ses­tä tau­lu­kos­ta.

Li­säk­si ren­kaan si­vus­ta saat­taa löy­tyä M+S-mer­kin­tä, joka tu­lee sa­nois­ta Mud+Snow. Nämä ren­kaat on siis hy­väk­syt­ty käyt­tä­väk­si meil­lä myös tal­vi­ren­gas­kau­del­la. Kan­nat­taa kui­ten­kin muis­taa, et­tä vaik­ka täl­lai­set ren­kaat ovat lain kir­jai­men mu­kaan hy­väk­syt­ty tal­vi­käyt­töön, niin pelk­kä M+S-mer­kin­tä ei ker­ro ren­kai­den to­del­li­ses­ta so­vel­tu­vuu­des­ta liuk­kai­siin tal­vi­siin ajo-olo­suh­tei­siin. M+S-mer­kin­tä ei edel­ly­tä tes­te­jä sii­tä, et­tä ren­kaan omi­nai­suu­det ovat pa­rem­mat kuin ta­val­li­sel­la ke­sä­ren­kaal­la. Tä­hän riit­tää se, et­tä val­mis­ta on sitä miel­tä, et­tä ren­kaan omi­nai­suu­det tal­vi­ke­leis­sä ovat pa­rem­mat kuin ta­val­li­sel­la ke­sä­ren­kaal­la.

Sii­tä, et­tä ren­gas on lä­päis­syt E-sään­nön mu­kai­sen lu­mi­pi­to­tes­tin jar­ru­tus- ja liik­keel­le­läh­tö­ko­kei­neen, on ren­kaan si­vus­sa vuon­na 2012 vi­ral­li­ses­ti hy­väk­syt­ty 3PMFS-merk­ki, jos­sa on kol­me­huip­pui­nen vuo­ri ja sen kes­kel­lä lu­mi­hiu­ta­le. Tä­mä­kään mer­kin­tä ei kui­ten­kaan tar­koi­ta, et­tä ren­gas on eri­tyi­ses­ti suun­ni­tel­tu poh­jois­mai­siin jäi­siin tal­vi­o­lo­suh­tei­siin.

Lindstrom Toni

Val­mis­tu­sai­ka

Ren­kaan si­vus­ta löy­tyy myös DOT-koo­din pe­räs­tä tie­to ren­kaan val­mis­tu­sa­jan­koh­das­ta. 2000-lu­vul­la käy­tös­sä on ne­li­nu­me­roi­nen mer­kin­tä ker­to­mas­sa sii­tä, mil­lä vii­kol­la ren­gas on val­mis­tet­tu. Esi­mer­kik­si mer­kin­tä 3311 tar­koit­taa, et­tä ren­gas on val­mis­tet­tu vii­kol­la 33 vuon­na 2011.

Ren­kai­den no­peus­luo­kat

N = 140 km/h

P = 150 km/h

Q = 160 km/h

R = 170 km/h

S = 180 km/h

T = 190 km/h

U = 200 km/h

H = 210 km/h

V = 240 km/h

Z = yli 240km/h

W = 270 km/h

Y = 300 km/h

Os­ka­ri Pent­ti, ku­vat Toni Lndström

Auto Bild Suomi suosittelee myös näitä!

Tällainen on kuudennen sukupolven Toyota RAV4 - Suomeen ensi vuonna

Auto Bild.Uutiset

Tällainen on kuudennen sukupolven Toyota RAV4 - Suomeen ensi vuonna

Auto Bild.Uutiset

Väärät varaosat voivat tulla kalliiksi – miksi sopivuus on tärkeää?

Auto Bild.Kaupallinen yhteistyö

Väärät varaosat voivat tulla kalliiksi – miksi sopivuus on tärkeää?

Auto Bild.Kaupallinen yhteistyö

Smart #5: Merkin ensimmäisen suuri SUV-malli Euroopan markkinoille

Auto Bild.Uutiset

Smart #5: Merkin ensimmäisen suuri SUV-malli Euroopan markkinoille

Auto Bild.Uutiset

AUTO BILD 5 VUOTTA SITTEN