Ke­lien läm­me­tes­sä ja au­rin­gon he­lot­ta­es­sa kirk­kaal­ta tai­vaal­ta he­rää ky­sy­mys, mis­sä vai­hees­sa on ai­ka vaih­taa ke­sä­ren­kaat al­le. Suo­men pi­tuu­des­ta joh­tu­en ren­kaan­vaih­dol­le ei voi an­taa mi­tään yk­si­se­lit­teis­tä val­ta­kun­nal­lis­ta ai­kaa. Sii­nä vai­hees­sa, kun ete­läs­sä voi huo­let­ta ajel­la ke­sä­ren­kain, poh­joi­ses­sa on vie­lä pai­koin täy­si tal­vi.

Vaik­ka lumi oli­si pää­o­sin su­la­nut, ke­sä­ren­kai­den vaih­ta­mi­ses­sa ei vält­tä­mät­tä kan­na­ta ho­sua. Jos au­tol­laan jou­tuu liik­ku­maan il­ta­myö­hään tai aa­mu­tui­maan, niin yö­pak­ka­set voi­vat ai­heut­taa yl­lä­tyk­sen – tiel­le va­lu­nut tai ke­rään­ty­nyt vesi on ni­mit­täin saat­taa jäh­met­tyä pei­li­jääk­si.

Täl­löin ke­sä­ren­gas ei tar­joi­le lä­hes­kään sa­maa pi­toa, mi­hin nas­tal­li­nen tai nas­ta­ton tal­vi­ren­gas yl­tää. Ei­kä ta­ka­tal­vi­kaan ole meil­lä mi­kään up­po-ou­to il­miö.

Nas­tal­li­set ja nas­tat­to­mat

Lain mu­kaan nas­ta­ren­kai­ta saa käyt­tää pää­si­äis­maa­nan­tain jäl­kei­seen maa­nan­tai­hin saak­ka. Tä­hän on ole­mas­sa omaan ar­vi­oon pe­rus­tu­va jous­to, joka sal­lii nas­ta­ren­kai­den käy­tön muul­loin­kin, kun ”sää tai keli sitä edel­lyt­tää”.

Nas­tat­to­mien tal­vi­ren­kai­den osal­ta käyt­tö­kiel­to­ai­kaa ei ole, ja moni aje­lee­kin niin sa­no­tuil­la kit­ka­ren­kail­la myös ke­säl­lä sääs­ty­äk­seen toi­sen ren­gas­ker­ran os­ta­mi­sel­ta ja ren­kaan­vaih­dol­ta. Tur­val­li­suu­den kan­nal­ta tämä 
ei ole vii­sas­ta, ei­kä se oi­ke­as­taan kan­na­ta ta­lou­del­li­ses­ti­kaan.

Snapskan-palvelulla renkaiden urasyvyydet selviät vaivattomasti laitteen yli ajamalla. Ensimmäinen lasermittalaite otettiin käyttöön Helsingissä Q-Park Iso Erottajan parkkihallissa.

Auto Bild Suomi

Tal­vi­siin olo­suh­tei­siin suun­ni­tel­lul­la nas­tat­to­mal­la tal­vi­ren­kaal­la on mä­räl­lä huo­mat­ta­vas­ti hei­kom­pi pito kuin ke­sä­ren­kaal­la. Li­säk­si peh­me­ä­se­ok­si­nen nas­ta­ton saat­taa ku­lua ke­vääl­lä kar­he­al­la tien­pin­nal­la var­sin no­pe­as­ti.

Juu­ri ke­vääl­lä ta­pah­tu­van ren­kaan no­pe­am­man ku­lu­mi­sen vuok­si ren­kaan­vaih­dos­sa saa­te­taan vii­vy­tel­lä. Jos ke­sä­ren­kaat ovat tal­vi­ren­kai­ta le­ve­äm­mät ja ma­ta­lam­pip­ro­fii­li­set – siis huo­mat­ta­vas­ti tal­vi­ren­kai­ta kal­liim­mat – nii­tä sääs­tel­lään ke­väi­sel­tä ku­lu­mi­sel­ta. Ren­kaan ku­lu­mi­nen on ke­vääl­lä jopa 4–5 ker­taa no­pe­am­paa kuin lop­pu­ke­säl­lä. 

Nas­tat­to­mis­sa tal­vi­ren­kais­sa on se hyvä puo­li, et­tä ne voi vaih­taa au­ton al­ta pois myö­hem­min kuin nas­ta­ren­kaat. Nas­to­ja ei sen si­jaan kan­na­ta ku­lut­taa – ja raa­pia kui­vaa as­valt­tia – sil­lä, et­tä jät­tää ren­kaan­vaih­don ke­vääl­lä mah­dol­li­sim­man myö­häi­sek­si.

Sama etu tois­tuu myös syk­syl­lä: nas­tat­to­mat voi huo­let­ta lait­taa al­le ai­em­min, jos on hiu­kan­kin epäi­lys­tä liuk­kais­ta ke­leis­tä. Sil­lä jos en­nus­teis­sa lu­vat­tu­ja pak­ka­sia ei tu­le­kaan, vaan keli jat­kuu jäät­tö­mä­nä ja lu­met­to­ma­na vie­lä kuu­kau­den, niin nas­ta­ren­kail­la aja­mi­nen on tur­haa.

Renkaan urasyvyydessä sadasosamillimetreillä ei ole merkitystä, sillä lukeman muuttuu useita satasia, jos mittaria painaa rengasta vasten kovempaa.

Auto Bild Suomi

Riit­tä­vä ura­sy­vyys

Yk­si tär­keä ren­kais­ta huo­mi­oi­ta­va asia on nii­den ura­sy­vyys. Ura­sy­vyy­del­lä on suu­ri vai­ku­tus pi­toon eri­to­ten mä­räl­lä ke­lil­lä. Lain mää­rit­te­le­mä ke­sä­ren­kaan ku­lu­tus­pin­nan pää­u­rien mi­ni­miu­ra­sy­vyys on 1,6 mil­li­met­riä.

Nel­jä mil­li­met­riä on kui­ten­kin se ura­sy­vyys, jon­ka ala­puo­lel­la ren­kaan omi­nai­suu­det heik­ke­ne­vät voi­mak­kaas­ti eri­to­ten mä­räl­lä pin­nal­la. Ke­vääl­lä ta­pah­tu­van no­pe­am­man ku­lu­mi­sen vuok­si nel­jän mil­li­met­rin ura­sy­vyys saat­taa hu­ve­ta mi­ni­mi­ra­jan tun­tu­maan var­sin no­pe­as­ti.

Ren­kai­den ura­sy­vyy­det kan­nat­taa tar­kas­taa vii­meis­tään kuu­kau­den ku­lut­tua sii­tä, kun ne on ke­vääl­lä vaih­det­tu al­le. Noin vii­den mil­li­met­rin ura­sy­vyys on täl­löin saat­ta­nut ajo­ki­lo­met­reis­tä riip­pu­en hu­ve­ta yl­lät­tä­vän pie­nek­si. Ura­sy­vyyt­tä kan­nat­taa muu­toin­kin tar­kas­tel­la ta­sai­sin vä­li­a­join.

Nor­maa­lia vai epä­nor­maa­lia?

Ku­lu­tus­pin­nan ura­sy­vyys tu­lee tar­kas­taa koko ren­kaan le­vey­del­tä, sil­lä epä­ta­sai­nen ku­lu­mi­nen tar­koit­taa usein vir­het­tä pyö­rän­kul­mis­sa. Pyö­rän­kul­mat kan­nat­taa täl­löin sää­dät­tää, en­nen kuin al­le lai­te­taan uu­det ren­kaat. Sama kos­kee ren­kai­den kau­si­vaih­toa: jos tal­vi­ren­kaat ovat ku­lu­neet epä­ta­sai­ses­ti, pyö­rän­kul­mat tu­lee sää­dät­tää, en­nen kuin al­le lai­te­taan ke­sä­ren­kaat.

Mikä sit­ten on epä­nor­maa­lia ku­lu­mis­ta? Ve­tä­vän ak­se­lin ren­kaat ku­lu­vat nor­maa­lis­ti kes­kel­tä hie­man enem­män – ja vas­taa­vas­ti va­paas­ti pyö­ri­vän ak­se­lin ren­kaat lai­doil­ta. Tä­män vuok­si suo­si­tel­laan, et­tä ren­kai­den paik­kaa vaih­de­taan ak­se­lil­ta toi­sel­le 8−10 000 ki­lo­met­rin vä­lein, jot­ta ren­kail­la saa­vu­te­taan pa­ras ki­lo­met­ri­suo­ri­te.

Kahden euron kolikolla on helppo tarkastaa, onko renkaiden kulutuspinta lähellä suositusten alarajaa. Kahden euron kolikon hopeisen reunuksen leveys on hieman alle neljä millimetriä.

Auto Bild Suomi

Ren­kai­den paik­ko­ja vaih­det­ta­es­sa pi­tää muis­taa, et­tä nii­den pyö­ri­mis­suun­nat ei­vät muu­tu – eli etu­ren­gas vaih­de­taan taak­se sa­mal­le puo­lel­le au­toa, mis­sä se on ol­lut­kin. Ren­kaan ku­lu­tus­pin­ta ku­luu nor­maa­lis­ti hie­man por­taal­le, ja pyö­ri­mis­suun­nan vaih­ta­mi­nen saa ren­kaan ku­lu­maan ta­va­no­mais­ta no­pe­am­min.

Ku­lu­mi­nen on epä­nor­maa­lia sil­loin, kun ku­lu­tus­pin­nan toi­nen lai­ta on ku­lu­nut tois­ta enem­män.

Ura­sy­vyys­tul­kit

Ren­kaan si­vus­sa ole­va TWI-mer­kin­tä il­mai­see koh­dan, mis­tä löy­tyy ku­lu­tus­pin­nan pää­u­ris­ta ”ura­sy­vyys­tulk­ki”. Tämä uran poh­jan ku­mi­palk­ki il­mai­seen sen, mil­loin ke­sä­ren­gas on ku­lu­nut lain sal­li­maan 1,6 mil­li­met­rin mi­ni­miu­ra­sy­vyy­teen. Tal­vi­ren­kaal­la mi­ni­mi 3mm.

Yh­den ja kah­den eu­ron ko­li­kot ovat mai­ni­oi­ta apu­vä­li­nei­tä suun­taa-an­ta­vaan nel­jän mil­li­met­rin ura­sy­vyy­den hah­mot­ta­mi­seen. Lait­ta­mal­la ko­li­kon pys­tyyn ku­lu­tus­pin­nan uraan saa ko­li­kon reu­nuk­sen avul­la hy­vän mit­ta-ar­vi­on.

Ura­sy­vyys on al­le nel­jä mil­li­met­riä, jos kah­den eu­ron ko­li­kon ho­pei­nen reu­nus nä­kyy uras­ta. Jos yh­den eu­ron ko­li­kon reu­nus on ku­lu­tus­pin­nan ta­sol­la, niin ura­sy­vyyt­tä on enää kol­mi­sen mil­li­met­riä. Näis­sä mo­lem­mis­sa ta­pauk­sis­sa ura­sy­vyys täyt­tää lain kir­jai­men, mut­ta ren­kaan omi­nai­suu­det ovat huo­mat­ta­vas­ti hei­ken­ty­neet.

Euron kolikon pronssisen reunuksen leveys on kolmisen millimetriä. Jos se näkyy kulutuspinnan tasalla, renkaan pito-ominaisuudet eritoten märällä ovat vähentyneet merkittävästi.

Auto Bild Suomi

Tar­kem­min ura­sy­vyy­den pys­tyy mit­taa­maan ura­sy­vyys­mit­ta­ril­la, jon­ka säi­lyt­tä­mi­nen ei vie juu­ri­kaan ti­laa au­tos­sa. Me­kaa­ni­set mit­ta­rit mak­sa­vat muu­ta­man eu­ron, ja nii­den tark­kuus on riit­tä­vä. Elekt­ro­ni­sel­la mit­ta­ril­la saa tar­kem­man lu­ke­man kal­liim­paan hin­taan, mut­ta mil­li­met­rin sa­da­so­sil­la ei ole tur­val­li­suu­den kans­sa suu­rem­paa mer­ki­tys­tä. Lain vaa­ti­maa 1,6 mil­li­met­rin ura­sy­vyyt­tä mää­ri­tel­tä­es­sä sa­da­so­sil­la voi ol­la mer­ki­tys­tä, mut­ta sil­loin ren­kaat ovat ol­leet jo pit­kään vaih­toi­äs­sä.

Tek­niik­ka avuk­si

Ny­ky­tek­niik­ka te­kee ura­sy­vyy­den mit­taa­mi­sen vie­lä hel­pom­mak­si. No­ki­an Ren­kai­den Snaps­kan-pal­ve­lu mit­taa ura­sy­vyy­den au­ton liik­ku­es­sa, ja ha­lu­tes­saan käyt­tä­jä saa tu­lok­set vaik­ka äly­pu­he­li­meen. Kuu­los­taa­ko lii­an hie­nol­ta ol­lak­seen tot­ta?

Mit­taus to­del­la­kin teh­dään au­ton liik­ku­es­sa, ei­kä kul­jet­ta­jan tar­vit­se teh­dä mi­tään. Kun au­to kul­kee mit­taus­lai­teen yli, sen ren­kai­den ku­lu­tus­pin­nat skan­na­taan la­se­ril­la ja re­kis­te­ri­tun­nus ku­va­taan, jot­ta tu­lok­set ja au­to saa­daan yh­dis­tet­tyä toi­siin­sa.

Skan­nauk­sen jäl­keen ku­lu­tus­pin­nas­ta muo­dos­te­taan kol­miu­lot­tei­nen kuva, jos­ta saa­daan sel­vil­le ren­kaan ura­sy­vyy­det. Ura­sy­vyy­den voi sit­ten tar­kas­taa joko in­ter­ne­tis­tä tai mak­sut­to­mal­la teks­ti­vies­til­lä.
Mii­nus­puo­li on se, et­tä pal­ve­lu on ai­na­kin vie­lä var­sin ra­jal­li­nen: täl­lä het­kel­lä ai­noa mit­taus­paik­ka on Hel­sin­gis­sä Q-Park Iso Erot­ta­jan park­ki­hal­lis­sa. Mit­taus­jär­jes­tel­mä on No­ki­an Ren­kai­den, Vi­a­no­rin, Sig­ma­Vi­si­o­nin, Fu­tu­ri­cen Af­fec­ton ja Q-Par­kin yh­teis­työn tu­los­ta.

Ren­kai­den oi­ke­at pai­neet

Ura­sy­vyy­den li­säk­si on tär­ke­ää huo­leh­tia ren­gas­pai­neis­ta – se on tär­ke­ää sekä polt­to­ai­neen­ku­lu­tuk­sen et­tä tur­val­li­suu­den ta­kia. Al­hai­set ren­gas­pai­neet li­sää­vät polt­to­ai­neen­ku­lu­tuk­sen li­säk­si myös ren­kai­den ku­lu­mis­ta, mikä nä­kyy siis suo­raan ajo­kus­tan­nuk­sis­sa.

Au­to Bil­din vii­me vuon­na te­ke­män tes­tin pe­rus­teel­la tie­de­tään, et­tä yh­den baa­rin pai­neen­muu­tos vai­kut­taa au­ton ku­lu­tuk­seen ta­sa­no­peu­del­la ajet­ta­es­sa usei­ta pro­sent­te­ja. Puo­li baa­ria suo­si­tus­ta al­hai­sem­pi pai­ne li­sää ku­lu­tus­ta muu­ta­man pro­sen­tin.

Ku­lu­tus­li­säys­tä suu­rem­pi vai­ku­tus lii­an al­hai­sil­la ren­gas­pai­neil­la on ve­si­liir­to­no­peuk­siin. Puo­li baa­ria suo­si­tus­pai­net­ta al­hai­sem­mal­la pai­neel­la uu­det ren­kaat läh­ti­vät tes­tis­sä ve­si­liir­toon lä­hes kym­me­nen pro­sent­tia al­hai­sem­mal­la no­peu­del­la, kuin mitä ta­pah­tui, kun ren­kais­sa oli suo­si­tus­ten mu­kai­set pai­neet. Va­jaa­pai­nei­suus on siis sel­keä tur­val­li­suus­ris­ki.

Sama tois­tui tes­tis­sä mä­räl­lä jar­ru­tet­ta­es­sa, mut­ta ero oli vä­häi­sem­pi: puo­li baa­ria suo­si­tus­pai­net­ta al­hai­sem­mal­la pai­neel­la jar­ru­tus­mat­ka oli va­jaat pari pro­sent­tia pi­dem­pi kuin suo­si­tus­pai­neil­la. Ren­kais­ta kan­nat­taa huo­leh­tia ja pi­tää ne asi­an­mu­kai­ses­sa kun­nos­sa. Huo­leh­ti­mal­la ren­kais­ta hy­vin sääs­tää ra­haa – ja eh­kä myös ih­mis­hen­kiä.