R32, R33, R34, V-Spec, M-Spec ja V Spec II Nürburg­ring ovat vain muu­ta­mia Nis­san Sky­li­ne GT-R:n eri­kois­ver­si­ois­ta ja muun­nel­mis­ta. Gran Tu­ris­mo -tie­to­ko­ne­pe­liä pe­lan­neet tun­nis­ta­vat myös muun mu­as­sa Nis­mo 400R:n.

Vi­ri­tys­pa­ja HKS ra­ken­si 1990-lu­vun alus­sa nel­jä HKS Zero-R -yk­si­löä, jot­ka pe­rus­tu­vat Nis­san Sky­li­ne R32 GT-R:ään (BNR32). Yk­si­löi­hin tuli li­säk­si omat eril­li­set sar­ja­nu­me­rot.

Niin­pä kaik­ki Zero-R -ys­ki­löt ovat HKR:n ei­vät­kä Nis­sa­nin val­mis­ta­mia, ai­van ku­ten Ruf Porsc­het ei­vät ole Porsc­hen val­mis­ta­mia.

Sei­kas­ta muo­dos­tui kui­ten­kin HKS:lle pul­lon­kau­la. Jot­ta pien­sar­jan val­mis­tus oli­si ol­lut mah­dol­li­nen, oli­si usei­ta au­to­ja jou­dut­tu saat­ta­maan tör­mäys­tes­tei­hin. Kun alun pe­rin oli tar­koi­tus val­mis­taa vain 10 au­ton pien­sar­ja, ei asi­as­sa ol­lut oi­kein jär­keä.

Kymmenen vuotta edellisen Zero-R:n esittelyn jälkeen tehoja oli korotettava. Siksi HKS:n pääsuunnittelija Kikuchi-san keksi porata Nismon GT-kannella varustettuun RB26DETT-moottorin 2,8-litraiseksi.

HKS piti it­sel­lään kol­me yk­si­löä ja yh­den hank­ki ko­ko­el­miin­sa Bru­nein sult­taa­ni.

R32 GT-R:n ja Zero-R:n kes­ki­näi­set erot

Su­per­har­vi­nai­sen Zero-R:n tun­nis­taa en­nen kaik­kea lo­ka­suo­ja­le­vi­tyk­sis­tä ja ta­ka­pa­neeln tup­la­put­kis­ta.

Erään­lai­sek­si on­gel­mak­si muo­dos­tui so­pi­va polt­to­ai­ne­säi­liö, ja sik­si Zero-R:stä muo­kat­tiin kak­si­paik­kai­nen, jos­sa taak­se asen­net­tiin iso 150 lit­ran polt­to­ai­ne­säi­liö.

Kaik­kiin nel­jään Zero-R:ään asen­net­tiin eri­tyis­ke­vy­et mag­ne­sium­van­teet, Re­ca­ro- kup­pi-is­tui­met, al­can­ta­ral­la ver­hoil­tu oh­jaus­pyö­rän kehä sekä no­peus­mit­ta­ri, joka ulot­tuu 360 km/h as­ti.

Maailmalla kiertävän villin huhun mukaan kuuluisalla HKS-hautausmaalla (HKS Graveyard) olisi vielä kuusi muuta myymätöntä Zero-R:ää...

Zero-R:n al­ku­pe­räi­nen moot­to­ri on RB28-ri­vi­kuu­to­nen, jos­ta ote­taan te­hoa 423–450 he­vos­voi­maa.

Zero-R ky­ke­nee 300 km/h huip­pu­no­peu­teen.

Vuon­na 2006 saa­pui uu­si Zero-R

HKS sai vuon­na 2006 aja­tuk­sen kol­men jäl­jel­lä ol­leen Zero-R:n ra­ken­ta­mi­ses­ta uu­del­leen ja nii­den myy­mi­ses­tä.

Yk­kös- ja kak­kos­mal­lin vä­li­se­nä ai­ka­na luo­ki­tus Ja­pa­nis­sa oli hel­pot­tu­nut mer­kit­tä­väs­ti, jo­ten Zero-R ei enää jou­tu­nut pa­kol­li­siin tör­mäys­ko­kei­siin.

Kun idea tuli jul­ki­suu­teen, HKS sai muu­ta­mas­sa päi­väs­sä usei­ta yh­tey­de­not­to­ja ai­heen tii­moil­ta. Niin­pä suun­ni­tel­ma lyö­tiin luk­koon.

Kym­me­nen vuot­ta edel­li­sen Zero-R:n esit­te­lyn jäl­keen te­ho­ja oli ko­ro­tet­ta­va. Sik­si HKS:n pää­suun­nit­te­li­ja Ki­kuc­hi-san kek­si po­ra­ta Nis­mon GT-kan­nel­la va­rus­tet­tuun RB26DETT-moot­to­rin 2,8-lit­rai­sek­si.

Kone eväs­tet­tiin HKS:n omil­la GT2530-tur­bo­ah­ti­mil­la.

Lop­pu­tu­lok­se­na Zero-R:n uus­pai­nok­seen saa­tiin te­ho­lu­ke­mak­si noin 600 he­vos­voi­maa. 6-por­tai­nen Get­rag-ma­nu­aa­li­vaih­teis­to juon­tuu R34 GT-R:stä. Uu­den Zero-R:n myö­tä alus­ta­kin pis­tet­tiin uu­sik­si.

Kak­si uu­sik­si ra­ken­ne­tuis­ta myy­tiin ja yh­den HKS piti it­sel­lään. Yk­si on Bru­nein sult­taa­nil­la.

Maa­il­mal­la kier­tä­vän hu­hun mu­kaan kuu­lui­sal­la HKS-hau­taus­maal­la (HKS Gra­vey­ard) oli­si vie­lä kuu­si muu­ta myy­mä­tön­tä Zero-R:ää...