Pi­me­ään vuo­de­nai­kaan on har­voin lii­kaa va­loa – hyvä, jos sitä on edes riit­tä­väs­ti. Suo­mi on­kin ol­lut yh­des­sä Ruot­sin kans­sa li­sä­va­lo­jen lu­vat­tu maa. Län­si­naa­pu­ris­sa au­tois­sa on to­sin tä­hän saak­ka ol­lut suo­ma­lai­sia suu­rem­mat kol­men li­sä­va­lon pat­te­ris­tot.

Nyt ti­lan­ne on muut­tu­nut va­loi­sam­mak­si myös meil­lä. Täs­tä syk­sys­tä al­ka­en Suo­mes­sa saa ol­la tie­lii­ken­ne­käy­tös­sä myös pa­ri­ton mää­rä li­sä­kau­ko­va­lo­ja – siis yk­si, kak­si tai kol­me. 

Kun­nia ti­lan­teen hel­pot­tu­mi­ses­ta me­nee Lii­ken­teen tur­val­li­suus­vi­ras­tol­le, joka on muu­ten­kin osoit­tau­tu­nut koh­tuul­li­sen ah­ke­rak­si nor­min­pur­ka­jak­si. Ai­em­min au­to­jen ja pe­rä­vau­nu­jen va­rus­teis­ta sää­det­tiin lii­ken­ne- ja vies­tin­tä­mi­nis­te­ri­ön ase­tuk­ses­sa. Nyt ajo­neu­vo­la­kia on muu­tet­tu ja nor­mi­nan­to­val­tuus an­net­tu Tra­fil­le. Heti al­ka­jai­sik­si Trafi lait­toi tuu­le­maan va­lo­a­si­ois­sa.

– Toi­vei­ta on ai­em­min­kin ol­lut Ruot­sis­sa käy­tet­tä­vän ta­pai­ses­ta kol­man­nes­ta li­sä­va­los­ta, kom­men­toi eri­tyi­sa­si­an­tun­ti­ja Timo Kärk­käi­nen Tra­fis­ta.

– Kun li­säk­si on tul­lut kom­pak­te­ja le­de­jä, jot­ka voi asen­taa kes­kel­le, niin on ol­lut jär­ke­vää teh­dä näin. Kos­ka ky­sees­sä on puh­taas­ti kau­ko­va­lai­sin, niin sen­hän ei tar­vit­se osoit­taa ajo­neu­von reu­no­ja. Täl­lais­ta jous­ta­vuut­ta on aja­tel­tu.

Toi­se­na va­loi­hin liit­ty­vä­nä uu­dis­tuk­se­na hel­po­te­taan USA:n ja Ja­pa­nin vaa­ti­mus­ten mu­kais­ten va­lo­jen hy­väk­syn­tää. ”Vih­doin”, huo­kaa­vat var­mas­ti mo­net nois­ta mais­ta käy­tet­ty­jä au­to­ja vuo­sien mit­taan tuo­neet. Ai­em­min näh­ty muu­tos­töi­den vai­va har­mit­taa var­mas­ti nyt en­tis­tä enem­män.

Maltilla lisäkaukovaloja - Trafin määräyksen mukaan autossa saa olla 2–5 kappaletta yhtä aikaa palavia kaukovaloja.

Raimo Tengvall

Kau­ko­va­lo­ja mää­rät­ty mää­rä

Oli­si­ko nyt ai­ka lait­taa oman au­ton edes­sä avau­tu­va yöl­li­nen maan­tie­mai­se­ma heh­ku­maan va­loi­sa­na?

Ra­joit­ta­vin te­ki­jä re­fe­rens­si­lu­ku 100 28.8.2017 voi­maan tul­leen Tra­fin mää­räyk­sen mu­kaan au­tos­sa saa ol­la 2–5 kap­pa­let­ta yh­tä ai­kaa pa­la­via kau­ko­va­lo­ja. Näin mak­si­mi on käy­tän­nös­sä au­ton omat kau­ko­va­lot ja kol­me li­sä­va­loa. Li­säk­si lä­hi­va­lot saa­vat pa­laa yh­tä ai­kaa kau­ko­va­lo­jen kans­sa.

Yli 12-ton­ni­sis­sa ajo­neu­vois­sa sal­li­taan kuu­si kau­ko­va­loa. Re­kois­sa­han on usein kat­to­va­lo­ja myö­ten kun­non va­lo­pat­te­ris­tot. Vuo­des­ta 2013 al­ka­en kat­to­kau­ko­va­lot on sal­lit­tu myös hen­ki­lö- ja pa­ket­ti­au­tois­sa, jos nii­den valo ei osu au­ton ra­ken­tei­siin kus­kin nä­kö­ken­täs­sä.

Pari asi­aa hie­man hil­lit­see vil­lim­piä va­lo­va­rus­te­lu­a­ja­tuk­sia. Yk­si on vaa­ti­mus E-hy­väk­syn­näs­tä: sekä va­lo­yk­si­kön et­tä sii­nä käy­tet­tä­vien polt­ti­moi­den pi­tää ol­la E-hy­väk­syt­ty­jä tie­lii­ken­ne­käyt­töön. 
Toi­nen hil­lit­se­vä te­ki­jä on yh­tä ai­kaa pa­la­vien kau­ko­va­lo­jen yh­teen­las­ket­tu re­fe­rens­si­lu­ku, joka saa ol­la kor­kein­taan 100.

Ver­tai­lu­lu­ku­jen ää­rel­le

Re­fe­rens­si­lu­ku (eng­lan­nik­si ”re­fe­ren­ce va­lue”) tu­lee au­ton va­lai­sin­ten asen­nus­ta kos­ke­vas­ta E-sään­tö 48:sta. Sen voi­si suo­men­taa pa­rem­min ”ver­tai­lu­ar­vok­si”. Ky­sei­sen E-sään­nön mu­kaan kau­ko­va­lo­jen voi­mak­kuus saa ol­la enin­tään 430 000 kan­de­laa, joka vas­taa ver­tai­lu­ar­voa 100. Kan­de­la taas on va­lon voi­mak­kuu­den yk­sik­kö, joka ku­vaa va­lo­vir­taa ava­ruus­kul­maa koh­ti. Yh­den va­lai­si­men re­fe­rens­si­lu­ku on yleen­sä vä­lil­lä 10–20.

Fy­sii­kas­ta ta­kai­sin käy­tän­töön. Jos esi­mer­kik­si au­ton omien kau­ko­va­lo­jen re­fe­rens­si­lu­ku on 20, au­toon saa asen­taa kol­me re­fe­rens­si­lu­vun 20 li­sä­kau­ko­va­loa. Eli au­ton omis­ta kau­ko­va­lois­ta 2 x 20 = 40 ja li­sä­kau­ko­va­lois­ta 3 x 20 = 60. Sa­ta­nen tu­lee ai­ka no­pe­as­ti vas­taan, sil­lä mo­nis­sa li­sä­kau­ko­va­lois­sa re­fe­rens­si­lu­ku on jopa yli 30.

Re­fe­rens­si­lu­ku löy­tyy hel­poi­ten li­sä­va­lo­jen tie­dois­ta. Au­ton al­ku­pe­räi­sis­tä va­lois­ta tie­to nä­kyy jos­sa­kin koh­taa va­loum­pi­o­ta ole­vas­ta tyyp­pi­hy­väk­syn­tä­mer­kin­näs­tä. Osas­sa va­lai­si­mis­ta se on um­pi­on ”la­sis­sa”, osas­sa um­pi­on ylä­pin­nal­la, jol­loin sen nä­ke­mi­nen edel­lyt­tää ko­ne­pel­lin avaa­mis­ta. Jos ha­lo­gee­ni­kau­ko­va­los­sa ei ole re­fe­rens­si­lu­ku­tie­toa, sen las­ken­nal­li­sek­si re­fe­rens­si­lu­vuk­si kat­so­taan 20.

Auton oman kaukovalon referenssiluku löytyy yleensä valoumpiosta. Tässä SsangYongissa luku on 12,5, ja se näkyy umpion lasissa.

Raimo Tengvall

Le­dit toi­vat li­sä­va­lot ta­kai­sin

Pe­rin­tei­sim­mät li­sä­kau­ko­va­lot ovat ha­lo­gee­ni­va­lo­ja. Nii­den kap­pa­le­koh­tai­nen läh­tö­hin­ta­ta­so on 10–20 eu­roa. Hin­nas­ta voi pää­tel­lä, et­tä va­lo­te­ho ei sil­loin ole eh­kä sitä kaik­kein hui­min­ta ta­soa. Vie­lä isom­pi puu­te on hal­vim­mis­ta va­lai­si­mis­ta puut­tu­va ECE- eli E-hy­väk­syn­tä – sil­loin on­gel­mia tu­lee vii­meis­tään kat­sas­tuk­ses­sa.

Huo­mat­ta­vas­ti kun­nol­li­sem­pi va­li­koi­ma eri­lai­sia ha­lo­gee­ni­li­sä­kau­ko­va­lo­ja löy­tyy kap­pa­le­hin­nan ol­les­sa 50–100 eu­roa – sil­loin va­lai­si­mis­sa on yleen­sä hy­väk­syn­nän li­säk­si myös enem­män va­lo­te­hoa. Ha­lo­gee­ni­va­lai­si­mien muo­dot ovat pe­rin­tei­set eli pyö­reä, suo­ra­kai­de ja ovaa­li. Joku pi­tää tie­tyn­lai­se­na etu­na sitä, et­tä jos au­tos­sa on ha­lo­gee­ni­lä­hi­va­lot, niin va­lon väri on sama. Toi­set taas ha­lu­a­vat mak­saa sii­tä, et­tä pää­se­vät eroon kel­me­äs­tä ”ysä­ri­va­los­ta”.

Sil­loin rat­kai­su on no­pe­as­ti yleis­ty­vä led. Päi­vän­va­lon vä­ri­nen led-valo saat­taa pi­tää pit­käl­lä tai­pa­leel­la pa­rem­min he­reil­lä. Se näyt­tää mo­der­nim­mal­ta – mut­ta joi­den­kin mie­les­tä kyl­mem­mäl­tä. Led-li­sä­kau­ko­va­lo­jen kap­pa­le­hin­ta al­kaa sa­dan eu­ron tie­tä­mil­tä.

Led-tek­nii­kan hie­nous liit­tyy va­lai­si­mien va­paa­seen muo­toi­luun. Osa va­lai­si­mis­ta on pe­rin­tei­seen ta­paan pyö­rei­tä, mikä voi näyt­tää ki­val­ta pa­ket­ti­au­ton tai maas­tu­rin keu­lal­la. Ma­ta­lam­pi rat­kai­su so­pii puo­les­taan yleen­sä pa­rem­min ny­ky­ai­kai­siin hen­ki­lö­au­toi­hin. Kak­si tai kol­me pien­tä led-li­sä­va­loa on muu­ta­man sa­ta­sen hin­tai­nen te­ho­pat­te­ris­to.

Toi­nen vaih­to­eh­to on yk­si ma­ta­la ja le­veä led-li­sä­va­lo­tan­ko, joka asen­ne­taan kes­kel­le. Sel­lai­sen saa 150–400 eu­rol­la. Eri­tyi­ses­ti näi­tä va­lai­si­mia aja­tel­len hy­väk­syt­tiin mah­dol­li­suus käyt­tää vain yh­tä kau­ko­va­loa. Vaik­ka yh­des­sä va­lo­yk­si­kös­sä on­kin rut­kas­ti pik­kui­sia led-va­lo­ja, se miel­le­tään yh­dek­si va­lai­si­mek­si.

Kse­non­va­lot ovat no­pe­as­ti ka­to­a­mas­sa li­sä­kau­ko­va­lo­mark­ki­noil­ta. Nii­tä löy­tyy ny­ky­ään lä­hin­nä pois­to­tuot­tei­den jou­kos­ta, ja nii­den kap­pa­le­hin­nat al­ka­vat noin 200 eu­ros­ta. Hy­vä­laa­tui­siin led-va­loi­hin ver­rat­tu­na kse­no­nien suu­rin etu on jos­kus ol­lut hie­man le­ve­äm­pi va­lo­ku­vio – uu­dem­mat led-va­lot ovat ku­ro­neet tä­män kse­no­nien etu­mat­kan um­peen. Kse­no­nien etu­jen pois­tut­tua nii­den suo­sio hii­puu nyt yh­tä no­pe­as­ti, kuin mitä led-li­sä­va­lo­jen suo­sio kas­vaa.

Li­sää park­ki­va­loa

Mo­nen li­sä­va­lon yh­tey­des­sä on myös li­sä­park­ki­va­lo. Nämä yleen­sä le­dei­nä to­teu­te­tut li­sä­par­kit ovat eri­tyi­sen ylei­siä pyö­rei­den li­sä­va­lo­jen ul­ko­ke­hil­lä. Niil­lä au­toon saa li­sää näyt­tä­vyyt­tä myös nor­maa­li­a­jos­sa – li­sä­kau­ko­va­lot­han pa­la­vat vain kor­pi­tai­pa­leil­la, kun ku­kaan ei ole nä­ke­mäs­sä…

Vaik­ka li­sä­va­lo­jen yh­tey­des­sä ole­vat park­ki­va­lot ovat­kin to­del­la ylei­set, ne ovat it­se asi­as­sa yleen­sä lait­to­mia. E-sään­tö 48:n mu­kaan etu­va­lai­si­mia eli ”park­ki­va­lo­ja” sai­si ol­la vain kak­si kap­pa­let­ta. Li­säk­si nii­den pi­täi­si ol­la vä­hin­tään 60 sent­ti­met­rin pääs­sä toi­sis­taan. 

Il­mei­ses­ti mo­net kat­sas­tu­sa­se­mat pi­tä­vät täs­sä asi­as­sa jär­jen kä­des­sä ei­vät­kä puu­tu asi­aan, te­ke­vät­hän li­sä­park­ki­va­lot au­tos­ta hel­pom­min ha­vait­ta­van eli tur­val­li­sem­man.

Tällä hetkellä myynnissä olevat lisävalot ovat lähes poikkeuksetta led-valoja. Osa niistä muistuttaa ulkonäöltään perinteisiä halogeeneja.

Avustaja1 Avustaja ANNABELLA

Näp­pä­rä asen­taa it­se

Vä­hän­kin au­to­säh­kö­jen kans­sa te­ke­mi­sis­sä ole­vat huol­to­liik­keet asen­ta­vat li­sä­va­lot hel­pos­ti. Myös yk­si­tyis­hen­ki­lö voi – ja saa – teh­dä asen­nuk­sen. Asen­nus on­nis­tuu, kun omis­taa pe­rus­työ­ka­lut ja us­kal­taa hie­man pur­kaa au­toa.

– Li­sä­va­lo­jen asen­nuk­ses­sa on kak­si osaa: säh­kö­puo­li ja va­lo­jen kiin­nit­tä­mi­nen, tii­vis­tää Bosch- ja Ci­bie-li­sä­va­lo­ja maa­han­tuo­van Ka­han tuo­te­pääl­lik­kö Jar­mo Koi­vis­to.

– Va­loil­le tuo­daan re­leen kaut­ta säh­kö, ja nii­tä oh­ja­taan joko sig­naa­li­piu­has­ta tai sit­ten CAN-väy­län kaut­ta.

Ha­lo­gee­ni­kau­ko­va­lol­li­sis­sa ja myös jois­sa­kin kse­non­kau­ko­va­lol­li­sis­sa au­tois­sa voi yk­sin­ker­tai­ses­ti vain ot­taa pit­kien va­lo­jen he­rät­teen. Li­sä­va­lot juo­te­taan tai lii­te­tään liit­ti­mil­lä re­lee­seen ja kau­ko­va­lo­jen sig­naa­li­piu­haan. Kol­vin käyt­tö on siis plus­saa, mut­ta se ei ole pa­kol­lis­ta. Juo­tos pi­tää usein pa­rem­min kuin liit­ti­met. Liit­ti­miä käy­tet­tä­es­sä ne kan­nat­taa suo­ja­ta hy­vin ku­tis­te­su­kal­la tai säh­kö­tei­pil­lä. 

Jos au­tos­sa on mo­der­nit led-ajo­va­lot tai mo­ni­mut­kai­sem­mat kse­no­nit, asen­nuk­ses­sa tar­vi­taan CAN-väy­lään yh­dis­tet­tä­vä mo­duu­li. Tar­ve joh­tuu yleen­sä sii­tä, et­tä kau­ko­va­loil­le ei ole eril­li­siä polt­ti­moi­ta ja joh­toa. Li­sä­kau­ko­va­lo­ja var­ten pi­tää sil­loin hank­kia CAN-mo­duu­li, joka oh­jel­moi­daan au­to­koh­tai­ses­ti. Mo­duu­lis­ta saa­daan tie­to kau­ko­va­lo­jen sy­tyt­tä­mi­ses­tä ana­lo­gi­ses­ti, jol­loin voi­daan oh­ja­ta li­sä­kau­ko­va­lo­jen re­let­tä.

CAN-väy­lä­ta­pauk­ses­sa oma­toi­mi­a­sen­ta­mi­nen edel­lyt­tää jo hie­man enem­män sel­vi­tys­työ­tä. Tär­keä ky­sy­mys on jo se, mi­hin mo­duu­li kyt­ke­tään kiin­ni. Jois­sa­kin au­tois­sa voi ol­la val­mii­na lii­tin tätä var­ten. Muu­ten se lii­te­tään suo­raan joh­to­nip­puun, jol­loin pi­tää tie­tää oi­ke­at joh­dot ja va­roa va­hin­goit­ta­mas­ta mui­ta joh­to­ja.

Va­lo­jen kiin­ni­tys

Va­lo­jen kiin­nit­tä­mis­tä var­ten on tar­jol­la mo­nen­lai­sia rat­kai­su­ja. Yk­si yleis­ty­vä rat­kai­su on re­kis­te­ri­kil­ven taak­se lai­tet­ta­va laat­ta, joka sääs­tää enem­mil­tä pus­ku­rin po­rai­luil­ta. Laa­tas­sa on kil­ven ylä­puo­lel­la ul­ko­ne­vat osat, jois­sa on rei­ät va­lo­jen kiin­nit­tä­mis­tä var­ten. Täl­lais­ta rat­kai­sua voi käyt­tää vain sil­loin, jos au­tos­sa on re­kis­te­ri­kil­ven ylä­puo­lel­la es­tee­tön­tä ti­laa.

Kiin­ni­tys­laat­ta ei yleen­sä yk­sin rii­tä pi­tä­mään va­lot kun­nol­la pai­kal­laan. Va­lo­jen tä­ri­se­mi­nen on to­del­la häi­rit­se­vää, ja sen eli­mi­noi­mi­sek­si var­sin­kin kor­ke­am­mat va­lai­si­met tar­vit­se­vat yleen­sä ylä­tu­en, jol­la va­lai­sin kiin­ni­te­tään etu­sä­leik­köön.

Myös eri­lai­sia asen­nus­rau­to­ja löy­tyy kat­ta­va va­li­koi­ma. Jy­ke­väm­pä­nä rat­kai­su­na asen­nus­rau­ta riit­tää usein ai­no­ak­si kiin­nik­keek­si. Nii­den koh­dal­la pi­tää muis­taa, et­tä il­man hy­väk­syn­tä­mer­kin­tää ole­va asen­nus­rau­ta saa pai­naa kor­kein­taan 0,5 ki­loa. Sitä pai­na­vam­mas­sa eli vä­hän­kin kar­ja­pus­ku­ri­mai­sem­mas­sa rat­kai­sus­sa pi­tää ol­la E-hy­väk­syn­tä.