Jo­kai­nen var­mas­ti tie­tää, et­tä al­ko­ho­lin vai­ku­tuk­sen alai­se­na aja­mi­nen on vaa­ral­lis­ta ja kiel­let­tyä. Aja­mi­nen on kiel­let­tyä myös ajo­kun­non ol­les­sa alen­tu­nut jos­tain muus­ta syys­tä, ku­ten vä­sy­myk­sen ta­kia.

Va­loi­si­na ke­säil­toi­na, ja eri­tyi­ses­ti ju­han­nuk­se­na, val­vo­taan pit­kään, mikä on omi­aan li­sää­mään vä­sy­mys­tä. Rat­tiin tu­li­si kui­ten­kin hy­pä­tä vain hy­vin le­vän­nee­nä.

Tun­nis­ta vä­sy­mys

Vä­sy­mys voi hii­piä vai­vih­kaa ajon ai­ka­na, jo­ten kul­jet­ta­jan tu­li­si tun­nis­taa vä­sy­myk­sen en­si­oi­reet ajois­sa. Usein kul­jet­ta­ja koit­taa tais­tel­la vä­sy­mys­tä vas­taan, jot­ta mat­ka ete­ni­si, ei­kä ha­lua myön­tää mat­ka­seu­ru­eel­le, et­tä nyt oli­si tau­on paik­ka.

”Täs­tä syys­tä myös mat­kus­ta­jien oli­si tär­ke­ää kiin­nit­tää huo­mi­o­ta kul­jet­ta­jan vi­reys­ti­laan. Mi­kä­li kus­kin ole­muk­ses­sa ja aja­mi­ses­sa al­kaa ol­la ha­vait­ta­vis­sa vä­sy­myk­sen merk­ke­jä, on ko­men­net­ta­va kul­jet­ta­ja tau­ol­le”, Au­to­lii­ton kou­lu­tus­pääl­lik­kö Tep­po Ve­sa­lai­nen pai­not­taa.

Hau­kot­te­lu on sel­vä vä­sy­myk­sen merk­ki. Tau­ko tu­li­si pi­tää mah­dol­li­sim­man pian sen jäl­keen, kun kul­jet­ta­ja al­kaa hau­ko­tel­la. Hau­kot­te­lua seu­raa usein sil­mien si­ris­te­ly. Mo­nes­ti vä­sy­nyt kul­jet­ta­ja pyr­kii myös peit­tä­mään vä­sy­mys­tään puu­haa­mal­la kai­ken­lais­ta, ku­ten ha­ro­mal­la hiuk­si­aan.

Vä­sy­nee­nä suo­ran ajo­lin­jan säi­lyt­tä­mi­nen on vai­ke­aa. Au­to va­el­te­lee kais­tan reu­nal­ta toi­sel­le ja kor­jaus­liik­keet saat­ta­vat ol­la hy­vin­kin no­pei­ta ja kul­mik­kai­ta. Jos­sain vai­hees­sa kul­jet­ta­jan sil­mät al­ka­vat lup­sah­del­la kiin­ni.

Käy­tän­nös­sä tämä tar­koit­taa, et­tä hän jo tor­kah­te­lee ly­hyi­tä het­kiä. Sii­tä ei ole enää pit­kä mat­ka var­si­nai­seen nu­kah­ta­mi­seen.

Tau­ot ovat tär­kei­tä

Mat­kan ai­ka­tau­lu tu­li­si suun­ni­tel­la niin, et­tä myös tau­oil­le on ai­kaa. Mon­ta ly­hyt­tä tau­koa on pa­rem­pi vaih­to­eh­to kuin yk­si pit­kä.

”Tu­ke­van ja ras­vai­sen ate­ri­an syö­mi­nen juu­ri en­nen ajoon läh­töä tai mat­kan ai­ka­na li­sää nu­kah­ta­mi­sen ris­kiä. Kan­nat­taa­kin syö­dä mie­luum­min jo­tain ke­vyt­tä, pie­niä mää­riä ker­ral­laan, usei­ta ker­to­ja mat­kan ai­ka­na”, Ve­sa­lai­nen oh­jeis­taa.

Va­rus­teet pa­ran­ta­vat tur­val­li­suut­ta

Hel­le imee voi­mat ih­mi­ses­tä ja li­sää vä­sy­mys­tä. Toi­mi­va, sään­nöl­li­ses­ti huol­let­tu il­mas­toin­ti­lai­te on­kin tär­keä tur­val­li­suus­va­rus­te, sil­lä mu­ka­van vii­leä il­ma au­tos­sa aut­taa py­sy­mään vir­ke­ä­nä.

”Au­tos­ta ei kan­na­ta kui­ten­kaan teh­dä jää­kaap­pia, vaik­ka se het­kel­li­ses­ti kuu­mas­sa ke­lis­sä hy­väl­tä tun­tui­si­kin. Noin 21–22 as­tet­ta on hyvä ja viih­tyi­sä si­sä­läm­pö­ti­la au­toon. Lii­an kyl­mäs­sä au­tos­sa saa hel­pos­ti ke­säf­luns­san”, Ve­sa­lai­nen sa­noo.

Uu­dem­mis­sa au­tois­sa ole­vat kais­ta-avus­ti­met ovat myös hyvä tur­va­va­rus­te. Kais­ta-avus­tin tun­nis­taa tie­mer­kin­tö­jä tuu­li­la­siin asen­ne­tul­la ka­me­ral­la ja aut­taa pi­tä­mään au­ton omal­la kais­tal­la.

Jär­jes­tel­mä vä­hen­tää olen­nai­ses­ti ulo­sa­jon tai koh­taa­mi­son­net­to­muu­den ris­kiä kul­jet­ta­jan huo­mi­on her­paan­tu­es­sa nu­kah­ta­mi­sen, sai­raus­koh­tauk­sen tai jon­kin muun syyn vuok­si.

”Jot­ta jär­jes­tel­mä toi­mi­si suun­ni­tel­lul­la ta­val­la, pi­tää sen ol­la pääl­le kyt­ket­ty­nä. Nor­maa­li­a­jos­sa avus­ti­men ei ole tar­koi­tus an­taa oh­ja­ta au­toa vaan se on edel­leen kul­jet­ta­jan teh­tä­vä. Näin ol­len esi­mer­kik­si vies­tien kir­joit­ta­mi­nen tai so­men se­laa­mi­nen ajon ai­ka­na ovat siis eh­dot­to­mas­ti kiel­let­ty­jä”, Ve­sa­lai­nen pai­not­taa.