Täl­löin val­mis­tui en­sim­mäi­nen mo­der­ni hen­ki­lö­au­to­mal­li, Mer­ce­des 35 hp. Sil­loi­sen Daim­ler-Mo­to­ren-Ge­sel­lsc­haf­tin (DMG) mal­li oli sa­mal­la en­sim­mäi­nen Mer­ce­des-ni­mel­lä tun­net­tu au­to. Sen ti­la­si lii­ke­mies Emil Jel­li­nek, joka hy­vien ver­kos­to­jen­sa an­si­os­ta oli DMG:n tär­kein yk­sit­täi­nen asi­a­kas. Au­tois­ta ja moot­to­riur­hei­lus­ta in­nos­tu­nut Jel­li­nek ti­la­si tuo­na vuon­na pe­rä­ti 72 DMG:n val­mis­ta­maa au­toa ja myi ne edel­leen omil­le ylä­luok­kai­sil­le asi­ak­kail­leen.

Jel­li­nek vaa­ti DMG:n pää­in­si­nöö­ri Wil­helm Ma­y­bac­hia ke­hit­tä­mään mo­der­nin, te­hok­kaan ja tur­val­li­sen hen­ki­lö­au­to­mal­lin. Sen piti ol­la tek­ni­ses­ti edis­ty­nyt ja ky­ke­ne­vä se­lät­tä­mään ai­kai­sem­pien au­to­mo­bii­lien koh­taa­mat haas­teet. Taus­tal­la vai­kut­ti myös kil­pa­kul­jet­ta­ja Wil­helm Bau­e­rin aja­ma kuo­lon­ko­la­ri Daim­ler Pho­e­nix 23 -au­tol­la Niz­za–La Tur­bie-ylä­mä­ki­ki­sas­sa Niz­zan Ral­li­vii­kol­la vuon­na 1900. Jel­li­ne­kin ki­saan va­rus­ta­ma au­to kil­pai­li pei­te­ni­mel­lä ”Mercédès” hä­nen van­him­man tyt­tä­ren­sä etu­ni­men mu­kai­ses­ti. Pian ki­san jäl­keen nimi va­kiin­tui DMG:n käyt­tä­mäk­si brän­di­tun­nuk­sek­si.

Uut­ta tek­niik­kaa ja uu­si ra­ken­ne­kon­sep­ti

Mer­ce­des 35 hp edus­ti uut­ta ai­ka­kaut­ta, muo­toi­lua ja suo­ri­tus­ky­kyä. Mal­li sopi sekä kil­pa­käyt­töön et­tä hen­ki­lö­au­tok­si ja aset­ti tuo­reet stan­dar­dit mo­der­nin polt­to­moot­to­ri­au­ton tu­le­val­le ke­hi­tyk­sel­le – vain 14 vuot­ta sen jäl­keen, kun Carl Benz ja Got­t­lieb Daim­ler oli­vat toi­sis­taan riip­pu­mat­ta kek­si­neet en­sim­mäi­sen au­to­mo­bii­lin vuon­na 1886.

Mer­ce­des 35 hp kat­koi kaik­ki si­teet edel­tä­viin ”mo­to­ri­soi­tui­hin kär­ryi­hin”. Sen vah­vuuk­sia oli­vat ma­ta­la pai­no­pis­te, pit­kä ak­se­li­vä­li ja le­veä rai­de­vä­li. Näi­den rat­kai­su­jen an­si­os­ta au­to oli huo­mat­ta­vas­ti va­kaam­pi ja tur­val­li­sem­pi ajaa kuin ai­kai­sem­mat au­to­mo­bii­lit. Uu­siin er­go­no­mi­siin in­no­vaa­ti­oi­hin kuu­lui­vat myös kul­jet­ta­jal­le so­pi­vaan kul­maan asen­net­tu oh­jaus­pyö­rä sekä kyt­kin­pol­ki­mel­la käy­tet­tä­vä vaih­teis­to.

Jo­sef Brau­ne­rin suun­nit­te­le­ma voi­ma­lin­ja oli en­nen nä­ke­mät­tö­män suo­ri­tus­ky­kyi­nen, sil­lä ne­li­sy­lin­te­ri­nen 5,9-lit­rai­nen moot­to­ri tuot­ti te­hoa 27,5 kW (35 hv)/950 rpm. Moot­to­rin te­ho­kas jääh­dy­tys ja ri­vak­ka suo­ri­tus­ky­ky pe­rus­tui­vat pal­jol­ti Wil­helm Ma­y­bac­hin ke­hit­tä­mään hu­na­ja­ken­no­ra­ken­tei­seen jääh­dyt­ti­meen. Aluk­si tämä ra­ken­ne oli lä­hin­nä tek­ni­nen vält­tä­mät­tö­myys, mut­ta vuo­des­ta 1926 al­ka­en jääh­dyt­ti­mes­tä tuli Mer­ce­de­sin iko­ni­nen muo­toi­lu­e­le­ment­ti. Tämä pe­rin­ne jat­kuu yhä uu­des­sa Mer­ce­des-Benz GLC:ssä.

Uu­si me­nes­ty­jä sai heti seu­raa­jia

En­sim­mäis­tä Mer­ce­des 35 hp -au­toa ko­ea­jet­tiin, tes­tat­tiin ja hie­no­sää­det­tiin usei­ta viik­ko­ja. Si­sää­na­jo­vai­heen jäl­keen au­to lai­vat­tiin Emil Jel­li­ne­kil­le Niz­zaan 22.12.1900. Jel­li­nek osal­lis­tui au­tol­la Niz­zan Ral­li­vii­kol­le 25.–29.3.1901, jos­sa au­to hal­lit­si ki­sa­ta­pah­tu­mia täy­sin. Mer­ce­des 35 hp voit­ti esi­mer­kik­si 392 ki­lo­met­rin mit­tai­sen Niz­za–Sa­lon–Niz­za-kil­pai­lun sekä Niz­za–La Tur­bie-ylä­mä­ki­ki­san.

Jo vuon­na 1901 DMG lan­see­ra­si Mer­ce­des 35 hp:n si­sar­mal­lit: Mer­ce­des 12/16 hp:n sekä Mer­ce­des 8/11 hp:n. Vuon­na 1902 nii­tä seu­ra­si Mer­ce­des Simp­lex -mal­li­sar­ja. Simp­lex-nimi viit­taa au­ton hy­vin yk­sin­ker­tai­seen käy­tet­tä­vyy­teen, joka tuo­hon ai­kaan oli poik­keuk­sel­lis­ta.

Vuon­na 1900 teh­tiin toi­nen­kin stra­te­gi­ses­ti kau­as­kan­toi­nen pää­tös: DMG os­ti Un­tertürk­hei­mis­ta 185000 ne­li­ön ton­tin, jos­sa edel­leen toi­mii Mer­ce­des-Ben­zin pää­teh­das. Got­t­lieb Daim­ler ei eh­ti­nyt näh­dä näi­tä saa­vu­tuk­sia, sil­lä hän me­neh­tyi 6. maa­lis­kuu­ta 1900 vain 65 vuo­den iäs­sä.