Bert­ha Ben­zin le­gen­daa­ri­ses­ta pi­o­nee­ri­mat­kas­ta no­peu­sen­nä­tyk­siin, au­to­no­mi­sen aja­mi­sen virs­tan­pyl­väi­siin, kon­sep­ti­au­toi­hin ja huip­pu­tek­ni­siin voi­ma­lin­joi­hin täh­ti­merk­ki on ker­ta toi­sen­sa jäl­keen osoit­ta­nut hor­ju­mat­to­man me­nes­ty­mi­sen tah­ton­sa ja ky­kyn­sä aja­tel­la au­toa jat­ku­vas­ti uu­del­leen. ”Maa­il­ma tar­vit­see esi­ku­via” on Mer­ce­des-Ben­zin ku­vaa­va slo­gan.

Vuon­na 2026 tämä DNA tu­lee eri­tyi­sen nä­ky­väk­si: 140-vuo­tis­juh­la­vuot­ta lei­maa brän­din his­to­ri­an laa­jin tuo­te­lan­see­rau­soh­jel­ma. Se käyn­nis­tyy uu­dis­tu­neen S-sar­jan maa­il­ma­nen­si-il­lal­la 29. tam­mi­kuu­ta 2026. Seu­raa­vien kah­den vuo­den ai­ka­na Mer­ce­des-Benz tuo mark­ki­noil­le glo­baa­lis­ti yli 40 uut­ta mal­lia, jot­ka yh­dis­tä­vät pe­rin­teen ja in­no­vaa­ti­on sekä tu­le­vat aset­ta­maan uu­sia mit­ta­pui­ta kai­kis­sa seg­men­teis­sä. Jo­kai­nen mal­li il­men­tää brän­din lu­paus­ta ra­ken­taa maa­il­man ha­lu­tuim­pia au­to­ja. Ny­kyi­set Mer­ce­des-Benz -in­no­vaa­ti­ot vie­vät pe­rin­nön tu­le­vai­suu­teen – brän­di­nä, joka ym­mär­tää jär­jes­tel­mäl­li­syy­den ja ko­ke­muk­sen mer­ki­tyk­sen, kes­kit­tyy asi­ak­kai­den ja yh­teis­kun­nan tar­pei­siin ja mää­rit­te­lee yk­si­löl­li­sen liik­ku­mi­sen sitä kaut­ta yhä uu­del­leen.

Täh­ti­het­kiä vuo­sien var­rel­ta:

Kak­si kek­si­jää, yk­si ta­voi­te – au­to­mo­bii­li

29. tam­mi­kuu­ta 1886 Carl Benz haki pa­tent­tia moot­to­ri­a­jo­neu­vol­leen. Pian tä­män jäl­keen Got­t­lieb Daim­ler ra­ken­si moot­to­roi­dun vau­nun­sa (Mo­tor­kutsc­he). Yh­des­sä nämä kak­si ajo­neu­voa muo­dos­ti­vat kat­ke­a­mat­to­man in­no­vaa­ti­o­ket­jun en­sim­mäi­sen len­kin. Sii­tä läh­tien Mer­ce­des-Benz on jat­ka­nut au­to­mo­bii­lin uu­del­leen kek­si­mis­tä ja ke­hit­tä­mis­tä.

Benz Pa­tent Mo­tor­wa­gen, 1886

Man­n­hei­mi­lai­nen in­si­nöö­ri Carl Benz teki val­lan­ku­mouk­sel­li­sen kek­sin­nön täl­lä kol­mi­pyö­räi­sel­lä ajo­neu­vol­la. Hä­nen au­to­mo­bii­lin­sa on en­sim­mäi­nen, jos­sa polt­to­moot­to­ri (0,55 kW / 0,75 hv) yh­dis­tyy ke­vy­ek­seen, mo­der­niin alus­ta­ra­ken­tee­seen yh­te­näi­sek­si moot­to­ri­käyt­töi­sek­si au­tok­si.

Daim­le­rin moot­to­ri­vau­nu (Mo­tor­kutsc­he), 1886

1880-lu­vun alus­sa Got­t­lieb Daim­ler ja Wil­helm Ma­y­bach ke­hit­ti­vät kor­ke­a­kier­rok­si­sen polt­to­moot­to­rin yleis­käyt­töi­sek­si voi­man­läh­teek­si. Daim­ler unel­moi sen käy­tös­tä liik­ku­mi­seen ”maal­la, ve­des­sä ja il­mas­sa”. Vi­sio to­teu­tui: vuon­na 1886 syn­tyi moot­to­ri­vau­nu – his­to­ri­an en­sim­mäi­nen ne­li­pyö­räi­nen au­to­mo­bii­li. Moot­to­ria käy­tet­tiin sa­ma­na vuon­na myös Daim­le­rin moot­to­ri­ve­nees­sä ja vuon­na 1888 en­sim­mäis­tä ker­taa il­ma­lai­van voi­man­läh­tee­nä.

Mer­ce­des 35 hv, 1900

Tämä ylel­li­nen ur­hei­lu- ja edus­tu­sa­jo­neu­vo on en­sim­mäi­nen kos­kaan ra­ken­net­tu mo­der­ni au­to. Se syn­tyi DMG:n lii­ke­kump­pa­nin Emil Jel­li­ne­kin pyyn­nös­tä. Wil­helm Ma­y­bach suun­nit­te­li Mer­ce­des 35 hv -mal­lin, jos­sa oli suo­ri­tus­ky­kyi­nen voi­ma­lin­ja ja ma­ta­la pai­no­pis­te. En­sim­mäi­nen Mer­ce­des hal­lit­si kil­pai­lu­ja Niz­zan kil­pai­lu­vii­kol­la 1901. Tä­hän ra­ken­tee­seen pe­rus­tu­vat vuo­des­ta 1902 al­ka­en val­mis­te­tut Mer­ce­des-Simp­lex-mal­lit aset­ti­vat uu­sia stan­dar­de­ja help­po­käyt­töi­syy­den, mu­ka­vuu­den ja suo­ri­tus­ky­vyn osal­ta.

Vai­kut­ta­ja hat­tu­neu­lal­la

Roh­keu­del­la ja kau­ko­nä­köi­syy­del­lä Bert­ha Benz läh­ti vuon­na 1888 maa­il­man en­sim­mäi­sel­le pit­kän tai­pa­leen au­to­mat­kal­le. Hän ajoi Man­n­hei­mis­ta Pforz­hei­miin ja osoit­ti au­ton to­del­li­sen po­ten­ti­aa­lin. Ny­ky­ään hän oli­si to­den­nä­köi­ses­ti liik­ku­mi­sen so­me­vai­kut­ta­ja. Bert­han seik­kai­lu vaa­ti myös es­tei­den voit­ta­mis­ta – osa niis­tä oli pie­niä mut­ta vai­ku­tuk­sel­taan suu­ria: hän puh­dis­ti tien pääl­lä tuk­keu­tu­neen kaa­sut­ti­men hat­tu­neu­lal­laan ja os­ti li­sää polt­to­ai­net­ta Wies­loc­hin kau­pun­gin ap­tee­kis­ta.

Unel­ma-au­to kil­pa­tek­nii­kal­la

Yk­si brän­din kirk­kaim­mis­ta iko­neis­ta on Mer­ce­des-Benz 300 SL vuo­del­ta 1954. Sen ke­vy­en put­ki­run­ko­ra­ken­teen sa­ne­le­mat lo­kin­sii­pi­o­vet te­ki­vät au­tos­ta vä­lit­tö­mäs­ti ai­nut­laa­tui­sen ja iko­ni­sen. 300 SL:n ve­to­voi­ma on ol­lut poik­keuk­sel­li­sen aja­ton: kan­sain­vä­li­nen asi­an­tun­ti­ja­raa­ti ni­me­si sen vuon­na 1999 Vuo­si­sa­dan ur­hei­lu­au­tok­si. Ha­lut­tu coupé poh­jau­tuu sa­man­ni­mi­seen kil­pa-au­toon, Mer­ce­des-Benz W 194 (1952), ja myös ak­se­li­vä­li on ident­ti­nen – täs­mäl­leen 2 400 mil­li­met­riä. Tätä kul­tai­sek­si stan­dar­dik­si muo­dos­tu­nut­ta mit­ta­suh­det­ta nou­dat­ti­vat myö­hem­min myös Mer­ce­des-Benz 190 SL (1955–1963), Mer­ce­des-Benz SL Pa­go­da (1963–1971) sekä Mer­ce­des-Benz SLK R171 (1996–2004).

Tör­mäys­tur­val­li­suus

Ener­gi­aa vai­men­ta­vat tör­mäys­vyö­hyk­keet edes­sä ja ta­ka­na sekä jäyk­kä mat­kus­ta­mo nii­den vä­lis­sä mää­rit­te­le­vät Béla Baré­nyin ke­hit­tä­män tur­va­ko­rin. Tämä pas­sii­vi­sen tur­val­li­suu­den merk­ki­paa­lu esi­tel­tiin vuon­na 1959 se­da­neis­sa (W 111). Sa­ma­na vuon­na Mer­ce­des-Benz aloit­ti jär­jes­tel­mäl­li­set tör­mäys­tes­tit. Tur­val­li­suus on Mer­ce­des-Ben­zin ydi­nar­vo. Ak­tii­vi­set ajo­a­vus­tin­jär­jes­tel­mät, ku­ten MB.DRIVE AS­SIST, aut­ta­vat tänä päi­vä­nä eh­käi­se­mään mo­nia on­net­to­muuk­sia.

Len­nä­tä mi­nut kuu­hun

Mer­ce­des-täh­ti on käy­nyt jopa kuus­sa. Apol­lo 14 -ast­ro­nau­tit vei­vät sen mu­ka­naan vuon­na 1971. Ny­ky­ään ky­sei­nen täh­ti kuu­luu Mer­ce­des-Benz Grou­pin ar­kis­to­ko­ko­el­maan. Täh­ti on myös suo­si­tuin va­ra­o­sa klas­sik­ko­au­toi­hin: Mer­ce­des-Benz Clas­sic Ori­gi­nal Parts tar­jo­aa yli 40 eri ver­si­o­ta ja myy vuo­sit­tain noin 20 000 täh­teä.

En­sim­mäi­nen ABS ja ESP®

Vuo­des­ta 1978 läh­tien ly­hen­ne ABS on tar­koit­ta­nut ak­tii­vi­sen tur­val­li­suu­den edel­lä­kä­vi­jää – luk­kiu­tu­mat­to­mia jar­ru­ja. Se esi­tel­tiin en­sim­mäi­se­nä S-sar­jas­sa. Mer­ce­des-Benz ke­hit­tää jat­ku­vas­ti jär­jes­tel­miä, jot­ka muo­vaa­vat koko toi­mi­a­laa. ESP® vuo­del­ta 1995 on toi­nen esi­merk­ki. MB.DRIVE-ajo­a­vus­tin­tek­no­lo­gi­at vie­vät tätä pe­rin­net­tä tu­le­vai­suu­teen – ter­vei­sin Sin­del­fin­ge­nis­tä ja Stut­t­gar­tis­ta.

Pres­ti­ge kai­kis­sa luo­kis­sa

Täh­ti­mer­kin unel­ma-au­tot kat­ta­vat kaik­ki hin­ta­seg­men­tit. Esi­mer­kik­si 124-sar­ja (1984–1997) oli saa­ta­vil­la se­da­ni­na, far­ma­ri­na, coupé­na ja avo­au­to­na sekä pit­käl­lä ak­se­li­vä­lil­lä ja eri­kois­ko­reil­le tar­koi­tet­tu­na alus­ta­na. Au­to­ja val­mis­tet­tiin noin 2,7 mil­joo­naa kap­pa­let­ta. Suu­ren mää­rän an­si­os­ta 124-mal­lit ovat yhä tut­tu näky lii­ken­tees­sä – ar­jen au­toi­na tai ra­kas­tet­tui­na nuo­ri­na klas­sik­koi­na. 90 vuot­ta ai­em­min Benz Velo käyn­nis­ti au­ton mas­sa­tuo­tan­non his­to­ri­an: vuo­des­ta 1894 al­ka­en val­mis­tet­tiin 1 200 kap­pa­let­ta – en­sim­mäi­nen best­sel­ler.

Ho­pe­a­nuo­let kär­jes­sä

Moot­to­riur­hei­lus­sa huip­puo­saa­mi­nen mi­ta­taan se­kun­ti­kel­lol­la. Mer­ce­des-AMG on kil­pail­lut F1-teh­das­tii­mi­nä vuo­des­ta 2010. En­nen­nä­ke­mä­tön me­nes­tys: seit­se­män kul­jet­ta­jien ja kah­dek­san val­mis­ta­jien mes­ta­ruut­ta vuo­des­ta 2014. Vuon­na 2026 Ge­or­ge Rus­sell ja Kimi An­to­nel­li aja­vat Mer­ce­des-AMG F1 W17 E -au­tol­la. Ho­pe­a­nuo­let de­by­toi­vat jo 1934 ja ovat ol­leet vah­vas­ti mu­ka­na jäl­leen vuo­des­ta 2010. Suo­ma­lai­sis­ta kul­jet­ta­jis­ta Mer­ce­des-Ben­zin F1-moot­to­rin voi­man ovat saa­neet ko­kea Valt­te­ri Bot­tas, Mika Häk­ki­nen (F1 maa­il­man­mes­ta­ri 1998, 1999), Kimi Räik­kö­nen ja Heik­ki Ko­va­lai­nen.

Au­to­no­mi­ses­ti tu­le­vai­suu­teen

Mer­ce­des-Benz tun­nis­ti au­to­no­mi­sen aja­mi­sen mer­ki­tyk­sen jo 1980-lu­vul­la. S 500 In­tel­li­gent Drive saa­vut­ti lä­pi­mur­ron vuon­na 2013 Bert­ha Ben­zin his­to­ri­al­lis­ta reit­tiä seu­ra­ten. Ny­ky­ään au­to­no­mi­nen aja­mi­nen on to­del­li­suut­ta tie­tyil­lä ta­soil­la. Uu­si Mer­ce­des-Benz CLA aset­taa uu­sia mit­ta­pui­ta MB.DRIVE AS­SIST PRO -jär­jes­tel­mäl­lä (SAE Le­vel 2 myös kau­pun­ki­a­jos­sa).

Täy­del­li­syyt­tä kes­tä­vyys­tes­teil­lä

Vuo­des­ta 2018 läh­tien tu­le­via mal­le­ja on tes­tat­tu Im­men­din­ge­nin tes­ti­kes­kuk­ses­sa mil­joo­nien ki­lo­met­rien ajan. Jo vuon­na 1928 Type 460 ”Nürburg” kes­ti 20 000 km yh­tä­jak­soi­sen tes­tin Nürburg­rin­gil­lä.

Tai­de pyö­ril­lä

Maa­il­man ar­vok­kain au­to on Mer­ce­des-Benz 300 SLR ”Uh­len­haut Coupé”, joka myy­tiin 135 mil­joo­nal­la eu­rol­la vuon­na 2022. Va­rat oh­jat­tiin be­Vi­si­o­neers-oh­jel­maan. Toi­sek­si ar­vok­kain kil­pa-au­to on Sil­ver Ar­row W 196 R.

En­nä­tyk­siä rik­ko­vat suo­ri­tuk­set

Vuon­na 1938 Ru­dolf Ca­rac­ci­o­la ajoi Frank­furt – Darms­tad­tin vä­li­sel­lä moot­to­ri­tie­o­suu­del­la Mer­ce­des-Benz W125-pro­to­tyyp­pi­au­tol­la edel­leen voi­mas­sa ole­van ylei­sel­lä tiel­lä saa­vu­te­tun huip­pu­no­peu­den, 432,7 km/h.

Vii­me vuo­den elo­kuus­sa vuon­na 2025 CON­CEPT AMG GT XX ajoi 5 479 km 24 tun­nis­sa Nardòs­sa – säh­kö­au­to­jen maa­il­ma­nen­nä­tys. Kes­ki­no­peus vuo­ro­kau­den ai­ka­na on 228,3 km/h.

Huh­ti­kuus­sa 2025 Mer­ce­des-Benz CLA ajoi Nardòn ra­dal­la 24 tun­nin ai­ka­na 3717 km, kes­ki­no­peu­del­la 154,9 km/h. Suo­ri­tus on uu­si tuo­tan­to­säh­kö­au­to­jen en­nä­tys.