Kielin viranomaiset aikovat syyttää 78-vuotiasta asekeräilijää maan asekeräilysäädösten rikkomisesta. Keräilijän mukaan Panther-panssarivaunu on deaktivoitu.​

Kes­ki­ras­kaan 44,8 ton­nin Pant­her-pans­sa­ri­vau­nun ja esi­mer­kik­si 88 mm il­ma­tor­jun­ta­ty­kin siir­tä­mi­nen kel­la­ris­ta kul­je­tus­la­ve­teil­le vaa­ti ar­mei­jan eri­kois­ka­lus­toa ja -osaa­mis­ta.

Siir­to­toi­mil­le aset­ti­vat omat haas­teen­sa ke­räi­li­jän oma­te­koi­set pui­set ram­pit, kel­la­rin mil­li­met­rin­tar­kat ovi­au­kot sekä hel­tei­nen ul­ko­läm­pö­ti­la. Vii­mein so­ta­ka­lus­to saa­tiin kel­la­ris­ta kah­den ve­tä­mi­seen tar­koi­te­tun pans­sa­ri­vau­nun avul­la.

Sak­san ar­mei­jan toi­ses­sa maa­il­man­so­das­sa käyt­tä­mä kes­ki­ras­kas Pant­her-pans­sa­ri­vau­nu oli maa­na­lai­ses­sa hal­lis­sa, joka koos­tui it­se asi­as­sa use­am­mas­ta eri ker­rok­ses­ta.

Vetämiseen tarkoitetut panssarivaunut saivat Pantherin lavetille, jolla se siirrettiin Putlosiin, Bundeswehrin harjoitusalueelle.​

Panther-panssarivaunu painaa 40 tonnia. Sen siirtämiseen vaadittiin raskasta panssarivaunukalustoa.​

Toisen maailmansodan aikainen Wehrmachtin Panther-panssarivaunu kiskottiin lavetille Bundeswehrin Leopard-panssarivaunun voimin.​

Panther-panssarivaunu painaa 44,8 tonnia ja siinä on 75 mm tykki.​ Wikipedian mukaan Pantherin tykki oli yksi toisen maailmansodan parhaista vaunukanuunoista. Pitkän putken ja suuren ruutipanoksen mahdollistaman korkean lähtönopeuden ansiosta tykin ammuksen läpäisykyky oli parempi kuin Tigerin 88 mm KwK 36 (L/56) -tykillä, mutta kuitenkin huonompi kuin Tiger II:n 88 mm KwK 43 (L/71):llä. Pantherin moottorina on Maybachin valmistama V12-bensiinimoottori, joka kehittää 590 hevosvoimaa (515 kW).​​​

Panther-panssarivaunua säilytettiin hienostokaupunginosan maanalaisessa hallissa vuosikausia.​

Pantherissa oli aluksi 21-litrainen ja sittemmin 23,1-litrainen V12. Wikipedian mukaan vaunua käytettiin ennen muta neuvostoliittolaisia T-34 "Sotka" -panssarivaunuja vastaan.​

Siirtoryhmä kuljetti yön pimeydessä pois myös 88 mm ilmatorjuntatykin, jollaisia on ollut käytössä myös Suomessa. Keräilijän asianajaja Gramschin mukaan myös 88 mm IT-tykki oli deaktivoitu.​

Pant­her ei löy­tö­het­kel­lä ol­lut va­rus­tet­tu min­kään­lai­sin te­la­ket­juin. Bun­des­weh­rin pu­he­mie­hen Ul­rich Burc­har­din mu­kaan siir­to­mie­his­töl­lä oli ”han­ka­luuk­sia oh­jail­la Pant­he­ria mut­kis­sa”. Siir­to oli mo­nin osin to­del­la­kin mil­li­met­rin­tark­kaa työ­tä.

Vii­mein ve­tä­mi­seen tar­koi­te­tut pans­sa­ri­vau­nut sai­vat Pant­he­rin la­ve­til­le, jol­la se siir­ret­tiin Put­lo­siin, ar­mei­jan har­joi­tu­sa­lu­eel­le.

Kie­lin vi­ra­no­mai­set ai­ko­vat syyt­tää 78-vuo­ti­as­ta ase­ke­räi­li­jää maan ase­ke­räi­ly­sää­dös­ten rik­ko­mi­ses­ta. Ke­räi­li­jän mu­kaan Pant­her on de­ak­ti­voi­tu.

On ole­mas­sa to­dis­tus päi­vät­ty­nä 31. lo­ka­kuu­ta 2005, jon­ka mu­kaan Pant­her ei enää ole so­ta­ka­lus­toa. Ke­räi­li­jä ha­lu­aa nyt ryh­tyä oi­keus­toi­miin ta­ka­va­ri­koin­nin joh­dos­ta sekä vaa­tia va­hin­gon­kor­vauk­sia sekä Pant­he­rin mah­dol­li­ses­ta va­hin­goit­ta­mi­ses­ta et­tä oma­ko­ti­ta­lon pi­ha­tien vau­ri­oit­ta­mi­ses­ta.

Siir­to­ryh­mä kul­jet­ti yön pi­mey­des­sä pois myös 88 mm il­ma­tor­jun­ta­ty­kin, jol­lai­sia on ol­lut käy­tös­sä myös Suo­mes­sa. Ke­räi­li­jän asi­a­na­ja­ja Gramsc­hin mu­kaan myös 88 mm IT-tyk­ki oli de­ak­ti­voi­tu.

Pant­her-pans­sa­ri­vau­nu on ol­lut hie­nos­to­kau­pun­gi­no­san maa­na­lai­ses­sa hal­lis­sa jo vuo­si­kau­sia. Hei­ken­dor­fin por­mes­ta­rin, Ale­xan­der Ort­hin mu­kaan Pant­her ei kui­ten­kaan ol­lut ai­noa syy ta­ka­va­ri­koin­tiin. Kel­la­ris­ta löy­det­tiin myös muun mu­as­sa toi­sen maa­il­man­so­dan ai­kai­nen tor­pe­do.

Por­mes­ta­ri Orth ”piti so­ta­ka­lus­ton ke­räi­lyä aluk­si pelk­kä­nä van­han mie­hen hai­hat­te­lu­na”, mut­ta nyt asi­aan liit­tyy hä­nen mu­kaan­sa muu­ta­kin, sil­lä ke­räi­li­jäl­lä oli myös puu­tar­has­saan näyt­teil­lä nat­si­kau­den tai­det­ta.

Puu­tar­has­sa oli esi­mer­kik­si Kol­man­nes­sa val­ta­kun­nas­sa toi­mi­neen ku­van­veis­tä­jän, Ar­no Bre­ke­rin te­ke­mä pat­sas ni­mel­tä ”Die Wehr­macht”, joka asi­a­na­ja­jan mu­kaan on kui­ten­kin pelk­kä ko­pio.