Var­ti­o­koi­rat hauk­ku­vat vi­hai­ses­ti, mut­tei­vät on­nek­si pure. Vie­rai­li­jan on kui­ten­kin tie­det­tä­vä se, en­nen kuin us­kal­tau­tuu ton­til­le. Ase­man nimi on Co­mi­sar­ía de Po­lic­ía, ja se si­jait­see San Vi­cen­ten kau­pun­gin lai­ta­mil­la Ar­gen­tii­nas­sa.

Tar­kem­min sa­no­en ky­sei­nen 25 000 asuk­kaan pik­ku­kau­pun­ki si­jait­see Bu­e­nos Ai­re­sin ete­lä­puo­lel­la, siel­lä, mis­tä al­kaa kuu­lui­sa Ar­gen­tii­nan Pam­pa. Sin­ne on Bu­e­nos Ai­re­sis­ta mat­kaa tun­nin ver­ran.

Po­lii­si­a­se­ma si­jait­see la­guu­nin lai­dal­la, nel­jän ka­dun ris­teyk­ses­sä: ne ovat ni­mel­tään Edu­ca­do­ra A. Gu­er­rie­ri, Adol­fo Korn sekä San Lo­ren­zo. Lä­hel­lä on myös pik­ku­ka­tu ni­mel­tä El Gauc­ho.

Ra­ken­nus oli ai­koi­naan var­sin ko­mea vil­la, mut­ta ny­ky­päi­vä­nä se näyt­tää ai­van yh­tä rän­sis­ty­neel­tä kuin sen ton­til­la si­jait­se­vat au­tot­kin. 

Mo­net au­tois­ta ovat lo­ju­neet ton­til­la jo vuo­si­kym­me­niä, ne ovat kaik­ki joko va­ras­tet­tu­ja tai hy­lät­ty­jä. Van­ha pel­ti ruos­tuu sa­nan­mu­kai­ses­ti pal­mu­jen al­la, haa­lis­tu­nei­den vä­rien lois­ta­es­sa il­ta­päi­vän au­rin­gon­va­los­sa.

Va­li­koi­mas­ta löy­tyy mo­nen­lai­sia tyy­pil­li­siä Ar­gen­tii­nas­sa myy­ty­jä merk­ke­jä ja mal­le­ja, mu­kaan lu­kien ame­rik­ka­lai­sia avo­la­vo­ja sekä Ar­gen­tii­nas­sa ko­koon­pan­tu­ja Peu­ge­o­te­ja sekä Re­naul­te­ja. 

Pai­kal­la nä­kyy eh­kä yl­lät­tä­en myös yk­si­näi­nen Rät­ti­si­tik­ka, joka sei­soo puo­lik­si ruo­hi­kon peit­tä­mä­nä.

Niin, ei­kä mis­sään ni­mes­sä saa unoh­taa Ar­gen­tii­nan "kan­sal­lis­mal­lia", Ford Fal­co­nia. Sitä kau­nis­ko­ris­ta mal­lia, joka lan­see­rat­tiin al­ku­jaan vuon­na 1960 Yh­dys­val­lois­sa. Luo­daan­pa kat­saus tä­män mal­lin eri­koi­seen pai­kal­li­seen mal­li­his­to­ri­aan, joka erot­tuu kan­ta­mal­lis­taan.

Mal­lia, joka esiin­tyy ku­vas­sa.

Ford Fal­co­nia val­mis­tet­tiin Ar­gen­tii­nas­sa li­sens­sil­lä ja mää­rä­tyin osin mo­der­ni­soi­tu­na vuo­si­na 1962–91, toi­sin sa­not­tu­na erit­täin pit­kä­nä ajan­jak­so­na.

Esi­mer­kik­si vuo­si­mal­lis­sa 1982 oli ha­vait­ta­vis­sa sen ai­kais­ten Tau­nuk­sen tai Sier­ran piir­tei­tä alu­mii­ni­van­teis­sa ja jääh­dy­tin­sä­lei­kös­sä.

Aluk­si 1962 oli vain se­dan-kori ja 2,8-lit­rai­nen (170-kuu­ti­o­tuu­mai­nen) ri­vi­kuu­to­nen, kun­nes 1963 oli en­sim­mäi­sen fa­ce­lif­tin vuo­ro. Fal­co­nin vuo­si­mal­leis­sa 1963–65 oli jo alu­mii­ni­nen poik­ki­ri­pai­nen jääh­dy­tin­sä­leik­kö. 

Vuon­na 1964 saa­tiin myös tak­si­ver­sio sekä te­hok­kaam­pi Fu­tu­ra, jos­sa oli eril­li­set etuis­tui­met sekä vi­nyy­li­kat­to. Sen moot­to­rik­si tuli te­hok­kaam­pi 116 hv kol­me­lit­rai­nen (187 cid).

Ford Fal­con nou­si vuon­na 1965 Ar­gen­tii­nan myy­dyim­mäk­si au­to­mal­lik­si pe­rä­ti 11,6 pro­sen­tin osuu­del­la.

Seu­raa­va­na vuon­na ta­pah­tui toi­nen fa­ce­lift. Tuol­loin saa­tiin muu­tok­sia muun mu­as­sa jääh­dy­tin­sä­leik­köön sekä si­vu­lis­toi­tuk­seen.

Eri­tyi­sen tär­keä li­säys oli vuon­na 1967 esi­tel­ty far­ma­ri­ver­sio Fal­con Ru­ral ("maa­seu­tu­mal­li"), jos­ta oli omat Fu­tu­ra- ja De Luxe -muun­nok­sen­sa.

Ar­gen­tii­na­lai­nen Fal­con-far­ma­ri on sii­tä­kin eri­lai­nen poh­joi­sa­me­rik­ka­lai­seen esi­ku­vaan­sa ver­rat­tu­na, et­tä sen ak­se­li­vä­li on yh­te­ne­vä se­da­nin kans­sa.

Vuo­des­ta 1968 Ar­gen­tii­nan Fal­co­nei­hin tar­jot­tiin kor­ke­am­pi­pu­ris­tei­sia ri­vi­kuu­to­sia, ja 1969 oli vuo­ros­sa te­hok­kaam­pi 3,6-lit­rai­nen ja 132 hv te­hoi­nen ri­vi­kuu­to­nen op­ti­o­tun­nuk­sel­la 221XP. 

Tuos­sa ko­nees­sa oli pa­rem­min vir­taa­vat sy­lin­te­ri­kan­si sekä pa­ko­put­kis­to. Sa­mal­la tuli en­si ker­taa saa­ta­vil­le ne­li­por­tai­nen lat­ti­a­ma­nu­aa­li.

Vuon­na 1970 Fal­con De Lu­xeen ja Fu­tu­raan il­mes­tyi­vät nel­jät ajo­va­lot. Ky­sees­sä oli kol­mas fa­ce­lift. Uut­ta oli­vat myös 14 tuu­man van­ne­ko­ko sekä le­vy­jar­rut edes­sä. Myös etu- ja ta­ka­pus­ku­ri muo­toil­tiin uu­del­leen. 

Va­lin­nai­se­na sai ka­pein pu­nai­sin kyl­ki­rai­doin va­rus­te­tut te­räs­vyö­ren­kaat. NYt va­ki­o­moot­to­reik­si tu­li­vat 188 cid ja 221 cid ri­vi­kuu­to­set.

Fal­con Fu­tu­ra Ru­ral -far­ma­ri pois­tui val­mis­tuk­ses­ta ja sen kor­va­si vas­taa­vas­ti va­rus­tel­tu Fal­con Ru­ral De Luxe.

Nel­jäs fa­ce­lift oli vuo­ros­sa vuon­na 1973. Sii­nä vai­hees­sa läh­det­tiin er­ka­ne­maan yhä enem­män al­ku­pe­räi­ses­tä suun­nit­te­lus­ta. Esi­merk­ki­nä uu­den­lai­nen ko­je­lau­ta, jo­hon De Luxe -mal­lis­sa sai pyö­re­ät mit­ta­rit sekä kier­ros­lu­ku­näy­tön. Uu­des­sa jääh­dy­tin­sä­lei­kös­sä oli poi­kit­tai­set pal­kit sekä ne­li­va­lot.

Vuon­na 1973 esi­tel­tiin myös ur­hei­lul­li­nen kak­si­o­vi­nen hard­top Fal­coin Sprint, jos­sa oli m uun mu­as­sa te­hok­kaam­pi 3,6-lit­rai­nen (221 cid) ja 166-he­vos­voi­mai­nen ri­vi­kuu­to­nen sekä 14-tuu­mai­set ur­hei­lul­li­set van­teet Fi­res­to­ne-ris­ti­ku­dos­ren­kain.

Fal­con Sprin­tin eri­koi­suuk­siin lu­keu­tui­vat nah­ka­ke­häi­nen oh­jaus­pyö­rä, eril­li­set etuis­tui­met sekä li­sä­mit­ta­rit.
Sa­ma­na vuon­na Ru­ral-far­ma­ris­ta pois­tui De Luxe -ver­sio. Li­säk­si esi­tel­tiin Fal­con Ranc­he­ro -avo­la­va, jos­sa oli va­lin­nai­ses­ti te­hok­kaam­mat jar­rut.

Vuo­den 1978 vii­des fa­ce­lift toi mu­ka­naan lä­hin­nä muo­vi­sen, eri nä­köi­sen jääh­dy­tin­sä­lei­kön, uu­den­lai­set Ford-lo­got, uu­den­lai­set ovien ul­ko­kah­vat sekä te­hok­kaam­man il­man­vaih­to­jär­jes­tel­män. Nä­ky­vim­pä­nä muu­tok­se­na siir­ryt­tiin yk­sit­täi­siin, kul­mik­kai­siin ajo­va­loi­hin. Ur­hei­lul­li­siin ver­si­oi­hin sekä De Luxe -mal­lei­hin sai va­ki­o­na 175/70 R 14 -ko­koi­set te­räs­vyö­ren­kaat.

Vuo­den 1982 kuu­des ja vii­mei­nen fa­ce­lift toi muu­tok­sia, jot­ka an­toi­vat ko­ros­tu­neem­min su­ku­nä­köä sen ajan uu­siin Tau­nuk­seen, Sier­raan ja Es­cor­tiin. Uut­ta oli­vat esi­mer­kik­si kook­kaat, ne­li­kul­mai­set ta­ka­va­lot, joi­hin tu­li­vat orans­sit vil­kut ame­rik­ka­lais­tyyp­pis­ten pu­nais­ten si­jaan, uu­den­lai­set pus­ku­rit sekä vih­rei­den sä­vy­la­sien si­jaan prons­si­sä­vyi­set.

Ru­ral-far­ma­ris­sa säi­ly­tet­tiin kui­ten­kin al­ku­pe­räi­set pyö­re­ät ta­ka­va­lot.

Sa­ma­na vuon­na oh­jel­mis­tos­ta pu­do­tet­tiin Taxi- ja Sprint-muun­nok­set. Li­säk­si Fu­tu­ran nimi muu­tet­tiin eu­ro­hen­ki­sek­si Ghi­ak­si. Nyt moot­to­reik­si sai myös 2,3-lit­rai­sen ne­li­sy­lin­te­ri­sen ben­sii­ni­moot­to­rin (90 hv).

Eri­koi­suu­te­na vuo­des­ta 1988 sai myös (har­vi­nai­sen) 2,4-lit­rai­sen, ita­li­a­lai­sen VM:n val­mis­ta­man 70-he­vos­voi­mai­sen die­se­lin. Pai­kal­li­nen ko­koon­pa­no­teh­das ei kui­ten­kaan ky­en­nyt toi­mit­ta­maan moot­to­rei­ta riit­tä­vän no­pe­aan tah­tiin. Useim­mat die­se­leis­tä asen­net­tiin Fal­con Ranc­he­ro -avo­la­voi­hin. 

Fal­con Ranc­he­roon sai 3,3-lit­rai­sen (84 hv) sekä 3,6-lit­rai­sen ri­vi­kuu­to­sen li­säk­si edel­lä mai­ni­tun 2,3-lit­rai­sen ben­sii­ni­ne­li­kon, joka ku­lut­ti kui­ten­kin enem­män kuin us­ko­mat­to­man ta­lou­del­li­set kuu­to­set, vaik­ka ne­li­kos­sa so­vel­let­tiin ne­li­por­tais­ta ma­nu­aa­li­laa­tik­koa ver­rat­tu­na kuu­tos­ten kol­mi­por­tai­seen ma­nu­aa­liin.

Ne­li­sy­lin­te­ri­nen 2,3-lit­rai­nen oli it­se asi­as­sa sama kuin ar­gen­tii­na­lai­sis­sa Tau­nus- ja Sier­ra-mal­leis­sa.

Fal­con Ghi­aan oli tar­jol­la läh­tö­koh­tai­ses­ti 3,6-lit­rai­nen ri­vi­kuu­to­nen (109 hv), el­lei asi­a­kas ti­lan­nut 140-he­vos­voi­mais­ta kah­del­la kaa­sut­ti­mel­la va­rus­tet­tua Ghia SP -muun­nos­ta. Vuon­na 1982 esi­tel­tiin myös ma­ta­la­pu­ris­tei­nen 3,6-lit­rai­nen (103 hv).

Vuon­na 1989 esi­tel­tiin vie­lä Max Eco­no -ver­sio, jos­sa oli 3-lit­rai­nen (188 cid) ri­vi­kuu­to­nen. Kaik­ki­nai­nen Fal­co­nil­le omi­nai­nen kro­mi­va­rus­tus pois­tet­tiin ajan­hen­ki­ses­ti vuo­si­mal­liin 1990.

Vuo­si­mal­li 1991 jäi vii­mei­sek­si, il­man li­sä­muu­tok­sia. Kah­te­na vii­mei­se­nä vuon­na Fal­co­nia val­mis­tui kum­pa­na­kin enää rei­lut pari tu­hat­ta kap­pa­let­ta.

Ford Fal­con oli pait­si lu­ja­ra­ken­tei­nen, eten­kin pienm­mäl­lä ri­vi­kuu­to­sel­la 3,3 lit­ran is­ku­ti­la­vuu­teen näh­den us­ko­mat­to­man pie­ni­ruo­kai­nen mal­li, jol­la pys­tyi aja­maan tan­kil­li­sel­la jopa yli 1000 ki­lo­met­riä. 

Ar­gen­tii­nan ta­ka­vuo­sien po­lii­si­val­ti­o­pyör­tei­den vuok­si Fal­con kär­si kui­ten­kin hen­ki­sen ko­lauk­sen, oli­han mal­li esi­mer­kik­si sa­lai­sen po­lii­sin käy­tös­sä – mus­tat Fal­co­nit il­man re­kis­te­ri­kil­piä tu­li­vat kan­sa­lai­sil­le ai­koi­naan tu­tuik­si.

Ku­ri­o­si­teet­ti­na ker­rot­ta­koon, et­tä ar­gen­tii­na­lai­sil­la Fal­co­neil­la aje­taan edel­leen­kin Tu­ris­mo Car­re­te­ra -ni­mi­sis­sä pai­kal­li­sis­sa ra­ta­ki­sois­sa. 

Vuon­na 1937 luo­tu sar­ja on maa­il­man van­hin edel­leen ajet­ta­va ra­ta­ki­sa. Ki­so­ja aje­taan Ar­gen­tii­nas­sa us­ko­mat­to­man mo­nel­la kol­mel­la­kym­me­nel­lä kah­dek­sal­la eri ra­dal­la.