. Myös kan­sain­vä­li­ses­sä ver­tai­lus­sa suo­ma­lai­set erot­tu­vat ras­kaan kaa­su­ja­lan kan­sa­na. Kou­lu­jen al­ka­es­sa Lii­ken­ne­tur­va kam­pan­joi eri­tyi­ses­ti taa­ja­mien no­peus­ra­joi­tus­ten nou­dat­ta­mi­sen puo­les­ta.

Lii­ken­ne­tur­va tut­ka­si au­toi­li­joi­den no­peuk­sia kou­lu­jen lä­hi­suo­ja­teil­lä vii­me tou­ko­kuus­sa*. Nel­jä vii­des­tä kul­jet­ta­jas­ta ajoi ti­lan­tees­sa yli­no­peu­del­la ja 18 pro­sent­tia yli 11 ki­lo­met­rin yli­no­peu­del­la.

Tu­lok­set al­le­vii­vaa­vat jäl­leen, kuin­ka vä­lin­pi­tä­mät­tö­mäs­ti no­peus­ra­joi­tuk­siin taa­ja­mas­sa suh­tau­du­taan.

”Kun pu­hu­taan 30 km/t alu­ees­ta ja kou­lun lä­hel­lä ole­vas­ta suo­ja­ties­tä, on kar­me­aa, et­tä vain yk­si vii­des­tä ajaa ra­joi­tuk­sen mu­kaan”, sum­maa Lii­ken­ne­tur­van suun­nit­te­li­ja Tomi Nie­mi.

Suo­ma­lai­set kan­sain­vä­lis­tä huip­pua yli­no­peuk­sis­sa

Kan­sain­vä­li­ses­sä ky­se­ly­tut­ki­muk­ses­sa 76 pro­sent­tia suo­ma­lais­kul­jet­ta­jis­ta ker­toi aja­neen­sa edel­tä­vän kuu­kau­den ai­ka­na taa­ja­mas­sa ai­na­kin ker­ran ko­vem­paa kuin no­peus­ra­joi­tus sal­lii. Täs­sä suo­ma­lai­set si­joit­tu­vat kär­ki­si­jal­le kaik­kien 39 vas­taa­ja­maan jou­kos­sa. Eu­roo­pan mais­sa no­peus­ra­joi­tuk­sen ylit­tä­nei­den osuus on kes­ki­mää­rin 47 pro­sent­tia.

”No­peu­den va­lin­taan vai­kut­taa niin kul­jet­ta­jan kä­si­tys omis­ta ajo­tai­dois­ta kuin se, mi­ten ris­ki­alt­tii­na hän yli­no­peut­ta pi­tää. Eli kul­jet­ta­ja, jol­la on vah­va luot­ta­mus omiin ajo­tai­toi­hin, ajaa use­am­min yli­no­peut­ta. Myös se vai­kut­taa, mi­ten ylei­ses­ti hy­väk­syt­tä­vä­nä yli­no­peu­den aja­mis­ta pi­de­tään. Niis­sä mais­sa, jois­sa yli­no­peus on so­si­aa­li­ses­ti hy­väk­syt­tä­väm­pää, on vä­hem­män ai­ko­muk­sia nou­dat­taa no­peus­ra­joi­tuk­sia”, Nie­mi sel­ven­tää.

Lii­ken­ne­tur­va kam­pan­joi no­peus­ra­joi­tus­ten nou­dat­ta­mi­sen mer­ki­tyk­ses­tä elo­kuus­sa, kun kou­lut al­ka­vat ja lii­ken­ne vil­kas­tuu kou­lu­lai­sis­ta. Muu­tos­ta taa­ja­mien no­peus­kult­tuu­riin ha­e­taan aset­tu­mal­la pie­nen ja­lan­kul­ki­jan saap­pai­siin.

”Kou­lu­tiel­le läh­te­mi­nen vaa­tii al­kuun to­tut­te­lua kon­ka­reil­ta­kin, mut­ta jou­kos­sa on myös en­si­ker­ta­lai­sia. Mo­nel­le lap­sel­le tie­ny­li­tys on se han­ka­lin paik­ka. Al­hai­sem­pi ajo­no­peus ei juu­ri vai­ku­ta mat­ka-ai­kaan, mut­ta se an­taa enem­män ai­kaa ha­vai­ta ja re­a­goi­da muut­tu­viin lii­ken­ne­ti­lan­tei­siin, ku­ten esi­mer­kik­si suo­ja­tiel­le tu­le­vaan lap­seen. Yk­sit­täi­sen kul­jet­ta­jan nä­kö­kul­mas­ta ja au­ton pel­ti­kuo­ren si­säl­lä vauh­din muu­tos esi­mer­kik­si kol­mes­ta kym­pis­tä nel­jään ei tun­nu eri­tyi­sen mer­ki­tyk­sel­li­sel­tä, mut­ta pie­nen lap­sen nä­kö­kul­mas­ta ohi paah­ta­van, kiih­dyt­tä­vän tai äk­ki­jar­rut­ta­van kul­jet­ta­jan käy­tös voi saa­da kou­lu­tiet tun­tu­maan tur­vat­to­mil­ta. Ei­kä ku­kaan meis­tä var­mas­ti ha­lua ol­la se ta­ri­nan peik­ko, jota lap­set pel­kää­vät”, Nie­mi to­te­aa.