Nyt kan­nat­tai­si, ko­ro­nan vuok­si ai­na­kin siis pe­ri­aat­tees­sa, men­nä kat­so­maan tätä näyt­te­lyä, jos eri­koi­set no­pe­at ve­neet ja kil­pa­his­to­ria sekä so­ta­his­to­ria kiin­nos­ta­vat.

Näyt­te­ly on avoin­na 17. lo­ka­kuu­ta 2020 - 21. hel­mi­kuu­ta 2021.

Are­ses­sa on ai­nut­laa­tui­nen ti­lai­suus tu­tus­tua Al­fa Ro­me­on moot­to­rei­den ”mui­hin kuin au­to­sek­to­rei­hin”, ve­ne­kil­pai­luis­ta ai­na jul­ki­seen lii­ken­tee­seen ja so­ti­la­sa­jo­neu­vois­ta toi­sen maa­il­man­so­dan jäl­keen käy­tet­tyi­hin troo­la­rei­hin, joil­la toi­mi­tet­tiin ruo­kaa Al­fa Ro­me­on ruo­ka­loi­hin.

Vii­si maa­il­man­mes­ta­ruut­ta, his­to­ri­an kak­si en­sim­mäis­tä For­mu­la 1 -mes­ta­ruut­ta, 11 Mil­le Mig­lia -voit­toa, 10 Tar­ga Flo­rio -voit­toa, sa­to­ja mui­ta voit­to­ja ur­hei­lu- ja Tou­ring -ka­te­go­ri­ois­sa: Al­fa Ro­me­on ur­hei­lul­li­nen his­to­ria tiel­lä ja ra­doil­la tun­ne­taan, mut­ta si­tä­kin har­vem­pi tun­tee Al­fa Ro­me­on toi­min­taa ve­sie­le­men­tis­sä.

Venetsialaisen Alfa Romeo -moottorisen vaporetto-turistiveneen pienoismalli.

It­se asi­as­sa Al­fa Ro­me­on ke­hit­tä­miä tek­nii­koi­ta ja in­no­vaa­ti­oi­ta käy­tet­tiin myös moot­to­ri­ve­neis­sä 1920-lu­vul­ta ai­na 1980-lu­vul­le as­ti.

Len­to­ko­ne- ja au­ton­moot­to­rit so­vi­tet­tiin me­ri­käyt­töön, sekä ar­ki­seen ajoon et­tä kil­pai­lu­toi­min­taa var­ten, ja nii­tä saa­tiin pait­si le­gen­daa­ri­ses­ta Al­fet­ta-kil­pu­ris­ta, myös Giu­liet­tas­ta, Giu­lia GTA:sta, Mont­re­al V8:sta, 2600:sta yn­nä mo­nis­ta muis­ta.

Al­fa Ro­meo -moot­to­reil­la voi­tet­tiin ve­des­sä mel­kein yh­tä pal­jon kuin ra­dal­la ja tien pääl­lä eri­lai­sia en­nä­tyk­siä niin MM- ja EM-ta­sol­la kuin Ita­li­as­sa eri luo­kis­sa.

En­nä­tyk­siä ja pal­jon muu­ta

Al­fa Ro­meo on his­to­ri­al­li­ses­ti kil­pai­lu­maa­il­maan si­dot­tu tuo­te­merk­ki, ja sil­lä on run­sas lu­et­te­lo saa­vu­tuk­sis­ta myös ve­nei­lys­sä.

Yh­dek­sän tä­män näyt­te­lyn 10 aluk­ses­ta (kym­me­nes niis­tä on hu­vi­ve­ne) voi yl­peil­lä jopa 11 maa­il­ma­nen­nä­tyk­sel­lä, kuu­del­la MM-kil­pai­lul­la, seit­se­mäl­lä EM-kil­pai­lul­la ja yh­dek­säl­lä Ita­li­an mes­ta­ruus­kil­pai­lul­la sekä vii­del­lä nk. Coni-kul­ta­mi­ta­lil­la.

Näyt­te­ly ker­too kai­ken­lais­ten ve­nei­lys­sä val­lin­nei­den moot­to­rien his­to­ri­an le­gen­daa­ri­ses­ta Al­fet­tas­ta Mont­re­al V8:aan ja Tipo 33:een.

Al­fet­ta-moot­to­rin kol­me elä­mää

Ve­nei­ly­a­lal­la ”ma­ri­noi­dut” moot­to­rit tuo­tet­tiin usein yk­si­no­maan vä­li­ai­kai­seen käyt­töön, ja Al­fa Ro­me­on kil­pa­o­sas­to hal­lin­noi nii­tä kil­pa-ken­til­lä.

Näin oli esi­mer­kik­si Al­fet­tan moot­to­rien koh­dal­la. Tätä näyt­te­lyä var­ten Ar­no II:een, vir­ta­vii­vai­seen yk­si­run­koi­seen pi­ka­ve­nee­seen, jon­ka Pic­c­hi­ot­tin ve­ne­veis­tä­mö ra­ken­si Vi­a­reg­gi­os­sa vuon­na 1946, asen­ne­taan 70 vuo­den ku­lut­tua lan­see­rauk­ses­taan sa­man­lai­nen moot­to­ri, jol­la ve­net­tä tuol­loin käy­tet­tiin, ja joka oli alun pe­rin suun­ni­tel­tu Al­fet­ta 158 -ra­ta­kil­pu­ria var­ten.

Sii­nä vai­hees­sa, kun ky­sei­nen moot­to­ri toi Al­fa Ro­me­ol­le mer­kin en­sim­mäi­sen For­mu­la 1 -voi­ton vuon­na 1950, sil­lä oli jo voi­tet­tu kol­me maa­il­man­mes­ta­ruut­ta ve­sil­lä, sekä te­kais­tu muun mu­as­sa uu­si maa­il­ma­nen­nä­tys.

Celli-veneen marinoitu Alfa Romeo -moottori on todellinen taideteos!

Ac­hil­le Cas­tol­di oli saa­nut 158:n moot­to­rin yk­si­no­mai­seen käyt­töön ve­nei­ly­kil­pai­luis­sa vuon­na 1938, ja vuon­na 1943 hän pe­las­ti muu­ta­mia Al­fet­ta-moot­to­rei­ta pii­lot­ta­mal­la ne Ab­ba­teg­ras­sos­sa si­jain­neel­le maa­ti­lal­leen, jos­sa ne oli­vat suo­jas­sa pom­mi­tuk­sil­ta. Ei­kä nii­tä näin myös­kään voi­nut ta­ka­va­ri­koi­da so­ti­las­käyt­töön.

Ar­no II -kil­pa­ve­neen kip­pa­ri­na toi­mi jopa Ac­hil­le Var­zi, joka nou­si Lui­no Cu­pin pal­kin­to­ko­rok­keel­le vuon­na 1948. Vuo­den 1949 lo­pul­la, kun val­lan­ku­mouk­sel­li­set "kol­me pis­tet­tä" otet­tiin käyt­töön, Ar­no II lai­tet­tiin le­pää­mään il­man moot­to­ria, ei­kä sitä kos­kaan käy­tet­ty uu­del­leen.

Moot­to­ri ei kui­ten­kaan jää­nyt niin sa­no­tus­ti ”le­pää­mään laa­ke­reil­laan”. Sen avul­la voi­tet­tiin For­mu­la 1 -his­to­ri­an kak­si en­sim­mäis­tä mes­ta­ruut­ta, en­sin vuon­na 1950 (Nino Fa­ri­na) ja sit­ten vuon­na 1951 (Juan Ma­nu­el Fan­gio).

Kun Al­fa Ro­meo ve­täy­tyi F1-sar­jas­ta, Al­fet­ta-moot­to­ria odot­ti uu­si seik­kai­lu. Lau­ra 1 , Mosc­het­tie­re (Mus­ke­töö­ri), Ta­mi­ri sekä Lau­ra 3 – vii­mek­si mai­nit­tua käyt­ti jopa kak­si Al­fet­ta-moot­to­ria, jot­ka oli kyt­ket­ty toi­siin­sa. Ve­neel­lä kir­joi­tet­tiin iki­muis­toi­sia si­vu­ja ur­hei­lu­his­to­ri­aan, jos­sa mes­ta­ri­kul­jet­ta­jat, ku­ten Ma­rio Ver­ga, Ezio Sel­va ja it­se Cas­tol­di, ke­rä­si­vät kil­pa­voi­tot ja no­peu­sen­nä­tyk­set hal­tuun­sa.

Maa­il­man­mes­ta­rei­den pa­raa­ti

Näyt­te­lys­sä on esil­lä mui­ta­kin aluk­sia, joil­la on vai­kut­ta­va his­to­ria: Lous­tic 2, LV-1300 -luo­kan si­sä­puo­li­sel­la moot­to­ril­la va­rus­tet­tu no­pea vene, jon­ka ra­ken­si ve­net­si­a­lai­nen Cel­li-te­lak­ka ja jos­sa käy­tet­tiin Giu­liet­ta AR530:n 1300-kuu­ti­ois­ta moot­to­ria. Vuon­na 1964 sil­lä voi­tet­tiin kol­me maa­il­man­mes­ta­ruut­ta luok­kan­sa vii­den, 10 ja 15 mai­lin kil­pai­luis­sa.

Sit­ten näyt­teil­lä on Mo­li­na­ri-Al­fa Ro­meo 2500, ai­noa la­jis­saan ole­va vene, jol­la voi­tet­tiin maa­il­man­mes­ta­ruus vuon­na 1966. Agus­ta For­tu­na­to Li­ba­no­ri -tii­mil­le ra­ken­net­tu run­ko on val­mis­tet­tu il­mai­lu­ta­soi­ses­ta alu­mii­ni­se­ok­ses­ta, jon­ka val­mis­ti Agus­ta-he­li­kop­te­ri­teh­das. Kun­ni­a­no­soi­tuk­se­na yh­teis­työl­le il­mai­lu­sek­to­rin kans­sa ve­neen pyrs­tös­sä hoh­ta­vat Ali­ta­lia-len­to­yh­ti­ön vä­rit.

Ja sit­ten kil­pa­ve­ne Dal­la Pietà - Al­fa Ro­meo, jol­la voi­tet­tiin kol­me Eu­roo­pan mes­ta­ruut­ta sekä kak­si Ita­li­an mes­ta­ruut­ta Ru­na­bouts/In­bo­ard-ur­hei­lu­luo­kas­sa vuo­si­na 1968-1970. Ai­nut­laa­tui­se­na esi­merk­ki­nä vene ra­ken­net­tiin Lui­gi Rai­ne­ril­le, kuu­lui­sal­le Al­fa Ro­me­on me­ri­moot­to­rien vi­rit­tä­jä­vel­hol­le.

Esil­lä on myös Mo­li­vio - Al­fa Ro­meo GTA, jota kip­pa­roi Le­o­pol­do Ca­sa­no­va. Ve­nees­sä oli­vat Al­fa Ro­meo Au­to­del­ta -moot­to­rit. Vuo­sien 1968 ja 1972 vä­lil­lä hän voit­ti yh­den Eu­roo­pan mes­ta­ruu­den ja nel­jä Ita­li­an mes­ta­ruut­ta, sekä te­kai­si no­peu­den maa­il­ma­nen­nä­tyk­sen nel­jä ker­taa, kol­mes­sa eri luo­kas­sa.

Cel­li vuo­del­ta 1970 on en­sim­mäi­nen nel­jäs­tä 2500-kil­pa­ve­nees­tä, jois­sa käy­tet­tiin Mont­re­al-Au­to­del­ta -me­ri­moot­to­ria. Ve­net­tä oh­ja­si An­to­nio Piet­ro­bel­li, kuu­lui­sa kul­jet­ta­ja ja voit­ta­ja yli kym­me­nen vuo­den ajan Ita­li­an, Eu­roo­pan ja maa­il­man­mes­ta­ruus­kil­pai­luis­sa.

Kil­pai­lu­ve­nei­den sar­jan täy­den­tää kil­pa­ve­ne, jon­ka Lu­ci­nin veis­tä­mö ra­ken­si Co­mos­sa Fran­co Can­tan­dol­le, joka kuit­ta­si R3-maa­il­ma­nen­nä­tyk­sen vuon­na 1974 ja jos­ta tuli maa­il­man­mes­ta­ri seu­raa­va­na vuon­na. Li­säk­si mai­nit­ta­koon Po­po­li-Al­fa Ro­meo, joka juon­tuu Al­fa Ro­me­on -mu­se­o­ko­ko­el­mas­ta. Täl­lä run­gol­la ja Type 33 -moot­to­ril­la, jon­ka Au­to­del­ta oli ot­ta­nut kas­vat­ta­nut 2,5-lit­rai­sek­si, Le­o­pol­do Ca­sa­no­va te­kai­si tä­hän päi­vään men­nes­sä lyö­mät­tö­män KC 500 KG -luo­kan maa­il­ma­nen­nä­tys­no­peu­den 225,145 km/h.

Rä­jäh­teil­lä las­ta­tuis­ta pi­ka­ve­neis­tä ve­net­si­a­lai­siin tu­ris­ti­ve­nei­siin ja hu­vi­ve­nei­siin

Al­fa Ro­me­on ”ve­teen piir­ret­ty his­to­ria” ei ole pel­käs­tään kil­pa­ve­nei­tä ja en­nä­tyk­siä, vaan ky­sei­nen his­to­ria si­säl­tää pal­jon muu­ta­kin.

To­dis­tee­na Al­fa Ro­me­on moot­to­rei­den käy­tös­tä mat­kai­lu­a­lal­la on Glau­co, erit­täin har­vi­nai­nen, pe­rin­tei­nen Vi­do­li di Stresa -tu­ris­ti­ve­ne vuo­del­ta 1932, ja jota vauh­dit­taa yh­tä har­vi­nai­nen Al­fa Ro­meo 6C 1750, ma­ri­noi­tu au­ton­moot­to­ri. Ky­sees­sä oli tyy­pil­li­nen mat­kai­lu­ve­ne tuon ajan va­rak­kail­le per­heil­le, ja yk­si­lö on pe­räi­sin La­ri­a­nan ve­ne­mu­se­on ko­ko­el­mas­ta.

Al­fa Ro­me­on käyt­tä­män Ve­net­si­an va­po­ret­to­jen tai toi­sen maa­il­man­so­dan ai­ka­na käy­tet­ty­jen pa­ha­mai­neis­ten, rä­jäh­teil­lä las­tat­tu­jen ja 33 sol­mun no­peu­teen yl­tä­nei­den MT-ve­nei­den (Mo­tos­ca­fo di Tu­ris­mo) voi­tot, haas­teet sekä his­to­ria ker­ro­taan näyt­te­lys­sä ai­nut­laa­tuis­ten pie­nois­mal­lien, his­to­ri­al­lis­ten ku­vien ja run­saan ko­ko­el­man avul­la.

Näyt­te­lys­sä on mu­ka­na run­saas­ti eräi­tä kes­kei­siä kan­sain­vä­li­siä ko­ko­el­mia sekä Mu­seo Bar­ca La­ri­a­na, eli Como-jär­ven kan­sain­vä­li­nen vin­ta­ge-ve­nei­den mu­seo, jota tu­kee Fe­de­ra­zi­o­ne Ita­li­a­na Mo­to­nau­ti­ca-Coni.

Näyt­te­lys­sä voi vie­rail­la mu­se­on au­ki­o­lo­ai­koi­na (lau­an­tai­sin ja sun­nun­tai­sin klo 10.00-18.00). Al­fa Ro­meo -ve­ne­näyt­te­lyn hin­ta si­säl­tyy mu­se­on pää­sy­lip­puun.