Italian virkavallan nyrkit: ”Gasellit” ja ”Pantterit” partioivat Italian kaupungeissa kuuluisin Alfa Romeo -mallein

Sodanjälkeisessä Italiassa Alfa Romeon autot olivat legendaarisia. Ne todistivat olevansa nopeampia kuin periaatteessa mikään muu sen aikainen auto Italiassa.

Auto Bild.Klassikot

Al­fa Ro­me­ot oli­vat jo ai­koi­naan te­hok­kai­ta ja ne voit­ti­vat ai­na rois­to­ja vas­taan vir­ka­val­lan käy­tös­sä; ot­ti­vat pa­han pois, ku­ten ta­va­taan sa­noa. Al­fa Ro­me­ois­sa oli kaik­ki oi­ke­an­lai­set tek­ni­set ja sym­bo­li­set omi­nai­suu­det tul­lak­seen Ita­li­an val­ti­on po­lii­si­au­toik­si.

Al­fa Ro­me­ot va­lit­tiin 1950-lu­vul­ta läh­tien vi­ral­li­sik­si no­peik­si par­ti­oau­toik­si Ita­li­as­sa. Nii­tä kut­sut­tiin ni­mel­lä "vo­lan­ti", ”len­tä­vät”, ja kan­sa­lai­set tot­tui­vat pian nä­ke­mään nii­tä eri puo­lil­la Ita­li­aa.

Ita­li­an po­lii­sin käyt­tä­mät au­tot tun­net­tiin lem­pi­ni­mel­lä "pant­te­rit", kun taas Ca­ra­bi­nie­rien eli puo­li­so­ti­laal­lis­ten san­tar­mien au­to­ja kut­sut­tiin "ga­sel­leik­si", jol­la ko­ros­tet­tiin ka­ra­bi­nie­e­rien voi­maa ja ket­te­ryyt­tä.

Ai­van en­sim­mäi­nen Pant­te­ri oli 1952 Al­fa Ro­meo 1900, kun taas en­sim­mäi­nen Ga­sel­li tuli käyt­töön muu­ta­maa vuot­ta myö­hem­min.

Kaik­kein kuu­lui­sin po­lii­si­au­to oli Al­fa Ro­meo Giu­lia Su­per, mut­ta po­lii­si käyt­ti mo­nia mui­ta­kin Al­fa Ro­meo -mal­le­ja, ai­na Al­fa Ro­meo 1900 M Mat­tas­ta Al­fa Ro­meo Al­fa­su­diin. Mui­ta mal­le­ja oli­vat Al­fa 75, Al­fa Ro­meo Al­fet­ta, Al­fa 156 sekä ny­ky­ään käy­tös­sä ole­va Giu­lia.

Al­fa Ro­meo on elä­män­ta­pa

Al­fa Ro­meo -mer­kin ja po­lii­sin vä­lis­ten suh­tei­den his­to­ria kul­kee rin­nak­kain sen ta­ri­nan kans­sa, kuin­ka Al­fa Ro­meo it­se ke­hit­tyi vuo­sien var­rel­la. Esit­te­lem­me täs­sä yh­tey­des­sä tär­ke­än Al­fa Ro­meo -ta­ri­nan pää­hen­ki­lön: To­ri­nos­sa syn­ty­neen Or­do­sio Sat­ta Pu­li­gan, jol­la on sar­di­ni­a­lai­set juu­ret. Mies on in­to­hi­moi­nen Al­fa Ro­meo -fani.

Sat­ta Pu­li­ga kek­si kuu­lui­san lau­seen: ”Au­to­te­ol­li­suu­den val­mis­ta­jia on mo­nia, ja nii­den jou­kos­sa Al­fa Ro­meo erot­tuu muis­ta. Al­fa Ro­meo on erään­lai­nen in­nos­tuk­sen muo­to kul­ku­vä­li­nei­siin. Se on elä­män­ta­pa, ja eri­tyi­nen tapa aja­tel­la au­toa”.

Alfa Romeon Portellon autotehdas.

Alfa Romeon Portellon autotehdas.

Suun­nit­te­li­jak­si vuon­na 1946 ni­mi­tet­ty Sat­ta Pu­li­ga oli vai­kea teh­tä­vän edes­sä. Hä­nen ei yk­si­no­maan tar­vin­nut ra­ken­taa uu­del­leen kaik­kea toi­sen maa­il­man­so­dan tu­ho­a­maa, vaan hä­nen oli myös muu­tet­ta­va kä­si­työ­nä au­to­ja val­mis­ta­nut teh­das ny­ky­ai­kai­sek­si au­to­teh­taak­si, jat­ka­mal­la Au­to Bil­dis­sä toi­saal­la ker­ro­tun Ugo Gob­ba­ton vii­toit­ta­maa pol­kua.

Sat­ta Pu­li­gan aloit­ta­es­sa työn­sä, Al­fa Ro­meo tuot­ti jo­kai­sen me­kaa­ni­sen osan Por­tel­lon-teh­taal­laan hie­nos­tu­nei­den ar­te­saa­ni­ta­po­jen tiuk­ko­jen pe­rus­tei­den mu­kai­ses­ti. Sat­ta Pu­li­ga ra­ti­o­na­li­soi pro­ses­sia ul­kois­ta­mal­la vä­hem­män tär­kei­den tuo­tan­non ja leik­kaa­mal­la si­ten kus­tan­nuk­sia.

Sa­mal­la hän aloit­ti suun­nit­te­lun uu­sien ”mas­sa­val­mis­tet­tu­jen” Al­fa Ro­meo -mal­lien luo­mi­sek­si, jot­ka ra­ken­net­tai­siin te­hok­kaim­pia tek­ni­siä ja or­ga­ni­sa­to­ri­sia me­ne­tel­miä hyö­dyn­tä­en.

Al­fa Ro­meo 1900: en­sim­mäi­nen ”pant­te­ri”

Sat­ta Pu­li­gan Al­fa Ro­meo 1900 -mal­li, joka on pe­räi­sin vuo­del­ta 1950, oli en­sim­mäi­nen va­sem­man­puo­lei­sel­la oh­jauk­sel­la va­rus­tet­tu Al­fa Ro­meo ja sa­mal­la en­sim­mäi­nen, jos­sa oli it­se­kan­ta­va kori. Sat­ta Pu­li­ga hyl­kä­si pe­rin­tei­set 6- ja 8-sy­lin­te­ri­set moot­to­rit uut­ta 4-sy­lin­te­ris­tä moot­to­ria var­ten, jos­sa oli alu­mii­ni­nen sy­lin­te­ri­kan­si, kak­si nok­ka-ak­se­lia ja ja­ko­ket­ju.

Yh­del­lä kaa­sut­ti­mel­la va­rus­tet­tu moot­to­ri tar­jo­si ai­ka­naan lois­ta­van suo­ri­tus­ky­vyn. Al­fa Ro­meo 1900:n moot­to­ris­ta saa­tiin te­hoa 80 he­vos­voi­maa. Au­to­mal­li oli ket­te­rä ja no­pea, ku­ten Al­fa Ro­me­ol­ta saat­toi odot­taa, mut­ta sa­mal­la myös erit­täin help­po ajet­ta­va. 1900-mal­li lan­see­rat­tiin mai­nos­lau­seel­la "Per­he­au­to, joka voit­taa kil­pai­lut".

Al­fa Ro­meo 1900 oli myös en­sim­mäi­nen Al­fa Ro­meo, joka val­mis­tet­tiin ko­koon­pa­no­lin­jal­la. Ky­sees­sä oli to­del­li­nen val­lan­ku­mous, kos­ka yh­den ajo­neu­von val­mis­tuk­seen tar­vit­ta­va ko­ko­nai­sai­ka vä­he­ni 240 tun­nis­ta vain 100:aan tun­tiin.

Tämä uu­si lä­hes­ty­mis­ta­pa joh­ti myyn­nil­li­ses­ti en­nen­nä­ke­mät­tö­mään me­nes­tyk­seen. Al­fa Ro­meo 1900 myi enem­män kuin kaik­ki sii­hen saak­ka val­mis­te­tut ai­em­mat Al­fa Ro­me­ot yh­teen­sä.

Me­nes­tys joh­tui myös huo­lel­li­ses­ta tuo­te­syk­lin hal­lin­nas­ta. Esi­tel­tiin usei­ta suo­ri­tus­ky­kyi­siä muun­nok­sia, ku­ten Al­fa Ro­meo 1900 TI, Al­fa Ro­meo 1900 C Sprint ja Su­per Sprint sekä Al­fa Ro­meo 1900 Su­per, jot­ka me­nes­tyi­vät myös mer­kit­tä­vis­sä kan­sain­vä­li­sis­sä kil­pai­luis­sa.

Al­fa Ro­meo jat­koi yh­teis­työ­tä so­pi­mus­ko­ri­pa­jo­jen­sa kans­sa. Ber­li­net­ta Ae­ro­di­na­mi­ca Tec­ni­ca (BAT) -kon­sep­ti­au­to pe­rus­tui Al­fa Ro­meo 1900:n tek­niik­kaan. Sen loi Ber­to­ne ja suun­nit­te­li Fran­co Scag­li­o­ne. Myös Al­fa Ro­meo AR51 -maas­tu­ris­sa so­vel­let­tiin sa­maa moot­to­ria kuin Al­fa Ro­meo 1900:ssa.

Tu­tum­min Mat­ta-ni­mel­lä tun­net­tu ne­li­ve­toi­nen Al­fa-maas­tu­ri lan­see­rat­tiin kor­vaa­maan so­dan jäl­kei­set maas­to­a­jo­neu­vot Ita­li­an ar­mei­jas­sa.

Mi­la­no­lai­nen korp­pi­kot­ka ja nyrk­kei­ly­har­ras­ta­ja

Al­fa Ro­meo siir­tyi 1900-mal­lin myö­tä sar­ja­tuo­tan­toon, mut­ta vas­ta Giu­liet­ta teki Al­fa Ro­me­os­ta to­del­la ison au­to­teh­taan. Tuos­ta muu­tok­ses­ta vas­ta­si her­ra ni­mel­tä Giu­sep­pe Lu­rag­hi.

Mi­la­nos­sa syn­ty­nyt Lu­rag­hi opis­ke­li Boc­co­nin yli­o­pis­tos­sa, mis­sä hän har­joit­ti myös nyrk­kei­lyn ”ja­loa tai­det­ta”. Hä­nel­lä oli us­ko­ma­ton mai­ne ja pit­kä ko­ke­mus Pi­rel­li-joh­ta­ja­na. Vuo­des­ta 1951 vuo­teen 1958 hän oli Al­fa Ro­me­o­ta val­vo­neen hol­ding-yh­ti­ön, Fin­mec­ca­ni­can, toi­mi­tus­joh­ta­ja­na.

Ly­hy­en ajan La­ne­ros­sis­sa viet­tä­män­sä ajan jäl­keen hän pa­la­si vuon­na 1960 Al­fa Ro­me­on pää­joh­ta­jak­si teh­tä­vään, jos­sa hän toi­mi vuo­teen 1974.

In­nok­kaa­na kir­jai­li­ja­na, toi­mit­ta­ja­na ja kus­tan­ta­ja­na Lu­rag­hi myös edis­ti kult­tuu­ri­a­loit­tei­ta Al­fa Ro­me­ol­la. Vuon­na 1953 hän ni­mit­ti Le­o­nar­do Si­nis­gal­lin, “ru­noi­li­ja-in­si­nöö­rin” luo­maan leh­den, joka avai­si di­a­lo­gin hu­ma­nis­ti­sen kult­tuu­rin, tek­ni­sen tie­tä­myk­sen ja tai­teen vä­lil­lä.

Leh­den nimi oli La Ci­vi­lità del­le Mac­c­hi­ne (ko­nei­den si­vi­li­saa­tio), ja sii­nä käyt­ti­vät ky­nää mer­kit­tä­vät ita­li­a­lai­set kir­jai­li­jat, ku­ten Giu­sep­pe Un­ga­ret­ti ja Car­lo Emi­lio Gad­da.

"Tuo­tan­to­boo­min" aat­to­na

Al­fa Ro­me­ol­le saa­vut­tu­aan Lu­rag­hi mul­lis­ti tuo­tan­to­ra­ken­net­ta ja ke­hot­ti suun­nit­te­li­joi­ta, Ru­dolf Hrus­kaa ja Fran­ces­co Qu­a­ro­nia, jär­jes­tä­mään te­ol­li­suusp­ro­ses­sit uu­del­leen.

Lu­rag­hi ta­ju­si, et­tä Al­fa Ro­me­on tuo­te­mer­kil­lä oli poik­keuk­sel­li­nen nä­ky­vyys, sil­lä sen kil­pa­voi­tot in­noit­ti­vat mil­joo­nia ih­mi­siä ja ruok­ki­vat hei­dän unel­mi­aan. Oli ai­ka kään­tää ur­hei­lu­me­nes­tys myyn­tiin. Ta­lous­boo­mi oli ai­van nur­kan ta­ka­na ja au­to oli Ita­li­as­sa ha­lu­tuin koh­de.

Al­fa Ro­me­on omis­ta­mi­ses­ta piti Lu­rag­hin mie­les­tä tul­la tun­nus­merk­ki niis­tä ta­hois­ta, jot­ka oli­vat to­del­la oli­vat pääs­seet eteen­päin elä­mäs­sä.

Siir­ryt­tä­es­sä eliit­ti­tuot­teis­ta ta­voi­tel­luik­si au­toik­si Al­fa Ro­me­ol­la oh­jat­tiin nyt kaik­ki suun­nit­te­lun ja te­ol­li­suu­den re­surs­sit tä­hän uu­teen suun­taan.

Giu­lia oli tä­män kään­ne­koh­dan tuo­te Al­fa Ro­me­on his­to­ri­as­sa. Se oli au­to, joka suun­ni­tel­tiin li­sää­mään myyn­tiä, mut­ta sa­mal­la vah­vis­ta­maan tuo­te­mer­kin tek­ni­siä pe­rin­tei­tä ja ki­sa­me­nes­tys­tä.

Al­fa Ro­meo Giu­liet­ta: en­sim­mäi­nen Ga­sel­li

Uu­si mal­li vie mei­dät ta­kai­sin yh­tey­teen Al­fa Ro­me­on ja po­lii­si­voi­mien vä­lil­lä. Ka­ra­bi­nie­e­rien en­sim­mäi­nen Ga­sel­li oli par­ti­oau­tok­si muun­net­tu Al­fa Ro­meo Giu­liet­ta. It­se asi­as­sa Giu­liet­tan myö­tä aloi­tet­tiin pal­ve­lun, jos­sa pi­det­tiin ra­di­oit­se yh­teyt­tä po­lii­sin pää­ma­jaan. Ita­li­an ar­mei­jan kie­lel­lä Ga­sel­li edus­taa par­ti­oa­jo­neu­von kul­jet­ta­jaa: no­pe­aa, ket­te­rää ja ko­vaa. Nämä omi­nai­suu­det siir­ret­tiin vä­lit­tö­mäs­ti au­toon.

Al­fa Ro­meo Giu­liet­ta oli ly­hy­em­pi, ka­pe­am­pi ja ke­vy­em­pi kuin Al­fa Ro­meo 1900. Al­fa Ro­meo Giu­liet­ta vei mer­kin uu­teen seg­ment­tiin. Se tar­jo­si mo­der­nin, vir­ta­vii­vais­te­tun ul­ko­kuo­ren ja mak­si­maa­li­sen mat­kus­tus­mu­ka­vuu­den, sa­moin kuin poik­keuk­sel­li­sen hy­vät ajo-omi­nai­suu­det, no­pe­an käyn­nis­tyk­sen ja rei­lun suo­ri­tus­ky­vyn. Giu­liet­tan täy­sa­lu­mii­ni­nen moot­to­ri tuot­ti 65 he­vos­voi­maa, ja au­ton huip­pu­no­peus oli 102,5 km/h.

Vuo­den 1954 To­ri­non au­to­näyt­te­lys­sä de­by­toi Al­fa Ro­meo Giu­liet­ta Coupé. Ber­to­nen suun­nit­te­le­ma Al­fa Ro­meo Giu­liet­ta Sprint oli ma­ta­la, kom­pak­ti ja ket­te­rä au­to, jos­ta tuli vä­li­tön klas­sik­ko. On syy­tä huo­ma­ta, et­tä ur­hei­lu­ver­sio pe­rus­tui va­ki­o­ver­si­oon, ku­ten muu­ta­ma vuo­si sit­ten Al­fa Ro­meo Giu­lia Qu­ad­ri­fog­lio.

Al­fa Ro­meo Giu­liet­ta oli hui­ma me­nes­tys. Sii­tä tuli it­se asi­as­sa niin suo­sit­tu, et­tä se an­sait­si lem­pi­ni­men ”Ita­li­an-kul­ta­se­ni”. Sitä myy­tiin yli 177 000 kap­pa­let­ta.

Al­fa Ro­meo Giu­lia: val­lan­ku­mous

Vain val­lan­ku­mouk­sel­li­nen au­to pys­tyy suis­ta­maan Giu­liet­tan kär­ki­pai­kal­ta. Sat­ta Pu­li­ga tie­si asi­an lii­an­kin hy­vin. Hä­nen tii­min­sä (Giu­sep­pe Bus­so, Ivo Co­luc­ci, Li­vio Ni­co­lis, Giu­sep­pe Scar­na­ti ja tes­taa­ja Con­sal­vo Sa­ne­si) aloit­ti toi­min­tan­sa ke­hit­tä­mäl­lä au­ton, joka oli eh­dot­to­mas­ti ai­kaan­sa edel­lä.

Al­fa Ro­meo Giu­lia oli yk­si maa­il­man en­sim­mäi­sis­tä au­tois­ta, jos­sa keu­la- ja pe­rä­o­sa suun­ni­tel­tiin tör­mäyk­siä vai­men­ta­vik­si ja jos­sa mat­kus­ta­ja­o­sa oli erit­täin jäyk­kä mat­kus­ta­jien suo­je­le­mi­sek­si. Nämä rat­kai­sut tu­li­vat pa­kol­li­sik­si vas­ta pal­jon myö­hem­min.

Al­fa Ro­meo Giu­li­an 1,6-lit­rai­nen kah­del­la ylä­puo­li­sel­la nok­ka-ak­se­lil­la to­teu­tet­tu moot­to­ri ke­hi­tet­tiin 1,3-lit­rai­ses­ta 4-sy­lin­te­ri­ses­tä, ja se erot­tui nat­rium­jääh­dyt­teis­ten pa­ko­vent­tii­lien­sä an­si­os­ta.

Myös Al­fa Ro­meo Giu­li­an muo­toi­lu oli mul­lis­ta­va. Ma­ta­la etuo­sa ja kat­kais­tu ta­ka­o­sa ins­pi­roi­vat ae­ro­dy­na­miik­kaa. Tuu­li­tun­ne­lis­sa teh­dyn in­no­va­tii­vi­sen ke­hi­tys­työn an­si­os­ta Giu­li­an il­man­vas­tus­ker­roin oli ai­ka­naan poik­keuk­sel­li­sen al­hai­nen 0,34.

Al­fa Ro­meo Giu­li­aa myy­tiin yli 570 000 kap­pa­let­ta, yli kol­min­ker­tai­ses­ti Giu­liet­taan näh­den, mikä teki Giu­li­as­ta ita­li­a­lai­sen me­nes­tys­ta­ri­nan.

Are­sen Al­fa Ro­me­on mu­se­os­sa vie­rai­le­vat löy­tä­vät Al­fa Ro­me­ol­le omis­te­tun elo­ku­va­huo­neen. Siel­lä Giu­lia on kiis­ta­ton täh­ti, joka esiin­tyy mo­nis­sa tuon ajan­jak­son "po­li­zi­ot­tesc­hi" -elo­ku­vis­sa. Näis­sä elo­ku­vis­sa, jois­sa po­lii­sit ja ryös­tä­jät tör­mää­vät toi­siin­sa, Al­fa Ro­meo Giu­lia esiin­tyy usein sekä po­lii­si­au­to­na et­tä pa­ko­au­to­na.

Juha Pel­to­nen

Auto Bild Suomi suosittelee myös näitä!

Tuore suoma­lais­tut­kimus sähkö­au­toi­li­joista: lähes 90 prosenttia aikoo hankkia täyssähköauton myös seuraavaksi autoksi

Auto Bild.Uutiset

Tuore suoma­lais­tut­kimus sähkö­au­toi­li­joista: lähes 90 prosenttia aikoo hankkia täyssähköauton myös seuraavaksi autoksi

Auto Bild.Uutiset
Naistoimittajat arvostivat KIA EV3:a

Naistoimittajat arvostivat KIA EV3:a

Kia

Tässä on naistoimittajien valitsema Vuoden kompakti SUV

Auto Bild.Uutiset
Naistoimittajat arvostivat KIA EV3:a

Naistoimittajat arvostivat KIA EV3:a

Kia

Tässä on naistoimittajien valitsema Vuoden kompakti SUV

Auto Bild.Uutiset

Lemmikki autossa helteellä? Useimmat ohikulkijat etsivät tietoa ilmastoinnista, joka kymmenes soittaa poliisille

Auto Bild.Uutiset

Lemmikki autossa helteellä? Useimmat ohikulkijat etsivät tietoa ilmastoinnista, joka kymmenes soittaa poliisille

Auto Bild.Uutiset

AUTO BILD 5 VUOTTA SITTEN

UUSIN AUTO BILD LEHTIPISTEISSÄ!

KILPAILU

UUSIN AUTO BILD LEHTIPISTEISSÄ!

KILPAILU