Pienimmässä Lexus-mallissa on selkeää sukunäköä merkin suurempiin malleihin. X:n muotoinen etumaski tuo ilmeeseen menevyyttä.

Pienimmässä Lexus-mallissa on selkeää sukunäköä merkin suurempiin malleihin. X:n muotoinen etumaski tuo ilmeeseen menevyyttä.

Koeajossa Lexus CT 200h: Pientä loistokkuutta

Lexuksen pienimmän mallin päivitetty painos ei kasvanut ulkoisesti, mutta siihen lisättiin varusteita.

Auto Bild.Koeajot

Le­xus CT 200h on ny­ky­mit­ta­puul­la jo iä­käs mal­li, sil­lä se esi­tel­tiin jo vuon­na 2010. Se koki en­sim­mäi­sen suu­rem­man päi­vi­tyk­sen 2013, kun se sai Le­xuk­sel­le ny­ky­ään tyy­pil­li­sen hie­man X-kir­jain­ta muis­tut­ta­van mas­kin. Sa­mal­la ko­ria jäy­kis­tet­tiin ja jou­si­tus­ta peh­men­net­tiin mu­ka­vuu­den ni­mis­sä.

CT 200h koki nyt tois­ta­mi­seen ke­vy­em­män uu­dis­tuk­sen, jos­sa sen ul­ko­nä­köä muu­tet­tiin vain hie­man, ja muu­tok­set koh­dis­tui­vat pää­o­sin va­rus­te­luun. Se, et­tä CT 200h on var­sin van­ha mal­li, nä­kyy muu­ta­mis­sa koh­din – ei to­sin ul­ko­nä­ös­sä, sil­lä se on pir­te­än ja sil­mää miel­lyt­tä­vän nä­köi­nen.

Mat­kus­ta­mos­sa huo­mio kiin­nit­tyy var­sin muo­vi­seen ole­muk­seen, vaik­ka ko­je­lau­das­sa ja ovi­pa­nee­leis­sa on käy­tet­ty so­mis­tee­na myös nah­kaa. Kes­ki­kon­so­lin ja ko­je­lau­dan pai­nik­keet tun­tu­vat jo­ten­kin hie­man ar­ki­sil­ta sii­hen näh­den, et­tä tie­tää ole­van­sa Le­xuk­sen ra­tis­sa.

Kompakti CT 200h on varsin korkeasta iästään huolimatta edelleen varsin nuorekkaan näköinen.

Kompakti CT 200h on varsin korkeasta iästään huolimatta edelleen varsin nuorekkaan näköinen.

Yk­si­tyis­koh­ta­na mai­nit­ta­koon is­tuin­läm­mit­ti­mien kyt­ki­met: kier­ret­tä­vät kyt­ki­met pom­pah­ta­vat pai­na­mi­sen jäl­keen esiin kon­so­lis­ta, ja ne voi sää­tä­mi­sen jäl­keen pai­naa ta­ka­sin pa­nee­lin ta­sal­le. Kyt­ki­met tuo­vat vä­ki­sin mie­leen 80-lu­vun lo­pun ste­re­oi­den ää­nen­sä­vy- ja ba­lans­si­sää­ti­met.

Toi­saal­ta läm­mit­ti­met ovat te­hok­kaat, ja kyt­ki­mien si­joit­te­lu on käy­tön kan­nal­ta hyvä – eli jä­tet­tä­köön huo­mi­ot omaan ar­voon­sa. Myös va­sem­mal­la ja­lal­la käy­tet­tä­vä sei­son­ta­jar­ru­vi­pu on tuu­lah­dus men­neil­tä vuo­si­kym­me­nil­tä.

Ajo­a­sen­top­rob­le­ma­tiik­kaa

Kul­jet­ta­jan pai­kal­le is­tah­ta­es­saan tu­lee mie­leen toi­nen muis­ti­ku­va vuo­sien ta­kaa: ajo­a­sen­to on var­sin sa­man­lai­nen, kuin mitä oli ai­koi­naan ja­pa­ni­lai­sis­sa au­tois­sa.

Oh­jaus­pyö­räs­sä on toki kor­keus- ja pit­kit­täis­sää­det­tä­vä, mut­ta ”eu­ro­mi­toi­te­tul­le” kul­jet­ta­jal­le tuot­taa han­ka­luuk­sia löy­tää lop­puun saa­kaa hi­ot­tu ajo­a­sen­to. Ra­tin sää­töi­hin kai­paa enem­män lii­ke­va­ro­ja. Rat­tia ei saa riit­tä­vän etääl­le ko­je­lau­das­ta, ja kor­keus­sää­tö­va­ra ylös­päin jää niu­kak­si.

Mallin korkeahko ikä näkyy eniten kojelaudassa: se on varsin muovinen, ja käyttökytkimiin kaipaa hieman lisää luksusta.

Mallin korkeahko ikä näkyy eniten kojelaudassa: se on varsin muovinen, ja käyttökytkimiin kaipaa hieman lisää luksusta.

Sää­tö­va­ra­puut­tei­den vuok­si etäi­syys­sää­dön osal­ta on hy­väk­syt­tä­vä pie­ni komp­ro­mis­si: is­tuin on ve­det­tä­vä hie­man ta­va­no­mais­ta edem­mäs, jot­ta oh­jaus­pyö­räs­tä saa luon­te­van ot­teen. Tämä taas joh­taa sii­hen, et­tä ja­lat jää­vät lä­hes vä­ki­sin hie­man kouk­kuun.

Is­tuin­tyy­nyn etu­reu­na on mel­koi­ses­ti ylem­pä­nä kuin ta­ka­reu­na, jo­ten rei­si­tu­ki on hyvä. Mut­ta jos kul­jet­ta­ja on hiu­kan­kin vat­sak­kaam­pi, hän jou­tuu kal­lis­ta­maan is­tui­men sel­kä­no­jaa taak­se­päin, kos­ka rei­si­kul­mas­ta tu­lee to­tut­tua jyr­kem­pi. Sen jäl­keen is­tuin­ta pi­tää nyt­käyt­tää taas hie­man eteen­päin, jot­ta kä­sien asen­nos­ta tu­lee luon­te­va. Ai­kan­sa sää­del­ty­ään asen­nos­ta saa koh­ta­lai­sen hy­vän komp­ro­mis­si­rat­kai­sun.

Ajoasennosta muodostuu helposti jonkinasteinen kompromissi, vaikka istuimet antavat reisitukea myöten hyvän tuen.

Ajoasennosta muodostuu helposti jonkinasteinen kompromissi, vaikka istuimet antavat reisitukea myöten hyvän tuen.

Takana on pitkittäissuunnassa hieman niukemmin tilaa, kuin mitä ulkomittojen perusteella voisi odottaa.

Takana on pitkittäissuunnassa hieman niukemmin tilaa, kuin mitä ulkomittojen perusteella voisi odottaa.

Pit­kä kul­jet­ta­ja jou­tuu to­den­nä­köi­ses­ti käyt­tä­mään is­tui­men pit­kit­täis­sää­tö­va­ran ko­ko­naan hyö­dyk­si. Se ei hel­po­ta ta­ka­mat­kus­ta­jien oloa, sil­lä ta­ka­ti­lat ovat ul­ko­mit­toi­hin näh­den hie­man niu­kat. Kes­ki­mit­tai­sen etuis­tu­jan taak­se mah­tuu sa­man­mit­tai­nen mat­kus­ta­ja, mut­ta ti­laa ei ole yh­tään yli­mää­rin.

Ti­lo­jen niuk­kuus nä­kyy myös ta­va­ra­ti­las­sa, sil­lä kont­ti on var­sin ma­ta­la. Vä­li­poh­jan al­la on li­sä­ti­laa, mut­ta ta­sa­poh­jai­nen pe­rus­ti­la on var­sin vaa­ti­ma­ton – jopa To­yo­ta Ya­ri­sin ta­va­ra­ti­la on lit­rois­sa mi­tat­tu­na suu­rem­pi kuin CT 200h:n kont­ti.

Hyb­ri­din hie­nou­det

Käyn­nis­tä­mis­tä ei seu­raa moot­to­rin pä­räh­dys, vaan ai­no­as­taan mit­ta­ris­ton he­rää­mi­nen hen­kiin. Hyb­ri­di­jär­jes­tel­mä an­sait­see kii­tok­sen mo­nes­sa suh­tees­sa. Se on pe­ri­aat­tees­sa sa­man­lai­nen kuin Au­ris HSD:ssä ja Priuk­ses­sa säh­kö­moot­to­rin te­hoa ja akus­ton ka­pa­si­teet­tia myö­ten.

Säh­kö­moot­to­rin voi­min ta­pah­tu­vat liik­keel­le­läh­döt ovat vii­veet­tö­miä ja peh­mei­tä, ei­kä polt­to­moot­to­rin mu­kaan­tu­loa edes huo­maa. Kiih­dy­tyk­sis­sä ei tule vä­li­tys­ten vaih­del­les­sa mi­tään ny­käyk­siä, li­sää no­peut­ta sit­ten rau­hal­li­sem­min tai ri­va­kam­min.

Voi­mien kul­kua voi seu­ra­ta joko mit­ta­ris­ton kes­ki­näy­töl­tä tai ko­je­lau­dan näy­töl­tä. Jopa pak­kas­ke­leil­lä säh­kö­moot­to­ri on käy­tös­sä var­sin ak­tii­vi­ses­ti.

Tavaratila on varsin matala, mutta välipohjan alla on lisää säilytystilaa.

Tavaratila on varsin matala, mutta välipohjan alla on lisää säilytystilaa.

Taa­ja­mas­sa rau­hal­li­sem­min ajel­ta­es­sa CT 200h me­nee jopa yl­lät­tä­vän pit­kiä mat­ko­ja pel­kän säh­kön voi­min, ja ku­lu­tuk­sen kan­nal­ta on tär­ke­ää, et­tä kiih­dy­tyk­sis­sä säh­kö­moot­to­ri ke­ven­tää vä­lit­tö­mäs­ti polt­to­moot­to­rin työ­taak­kaa.

Hi­das­tet­ta­es­sa säh­kö­moot­to­ri la­taa akus­toa var­sin te­hok­kaas­ti. Tämä to­sin hei­ken­tää hie­man jar­ru­pol­ki­men tun­toa, ja se tun­tuu­kin pol­jet­ta­es­sa hie­man ku­mi­mai­sen kim­moi­sel­ta.

Mut­ta säh­kö­moot­to­rin jar­ru­tel­les­sa jar­ru­pa­lat ja -le­vyt pää­se­vät vä­hem­mäl­lä, mikä vai­kut­ta­nee huol­to­ku­lui­hin.

Aja­mi­ses­sa on herk­kä tun­tu­ma. Tien kal­te­vuu­det ja se, on­ko ajo­a­lus­ta liu­kas vai ei, tun­tuu hy­vin, vaik­ka hie­man hei­kos­ti pa­laut­ta­va oh­jaus hi­ve­nen pii­lot­taa­kin tun­tu­maa. Mut­ta jou­si­tus­mu­ka­vuu­des­sa on hie­man toi­vo­mi­sen va­raa. Suu­rem­mat töys­syt ylit­ty­vät var­sin hie­nos­ti, mut­ta pie­net epä­ta­sai­suu­det saa­vat ko­rin va­pi­se­maan var­sin her­käs­ti.

Jou­si­tuk­sen pin­ta­ko­vuus on­kin mu­ka­vuut­ta eni­ten hei­ken­tä­vä te­ki­jä, vaik­ka mat­kus­ta­moon kuu­luu jos­sa­kin mää­rin myös ren­gas­me­lua.

Miel­lyt­tää

Voi­ma­lin­ja

Le­xuk­sen mu­ka­vuut­ta ei li­sää rä­jäh­tä­vä suo­ri­tus­ky­ky vaan eleet­tö­män peh­meä kiih­ty­vyys.

Är­syt­tää

Jou­si­tus

Her­käs­ti pom­pot­ta­va jou­si­tus vä­hen­tää mu­ka­vuut­ta ja tun­tuu häi­rit­se­väl­tä.

Yl­lät­tää

Hyb­ri­di­jär­jes­tel­mä

CT 200h kul­kee pak­kas­ke­leis­sä­kin yl­lät­tä­vän pal­jon säh­kön voi­min.

Yh­teen­ve­to

CT 200h:n var­sin kor­kea ikä nä­kyy jo au­ton si­säl­lä ma­te­ri­aa­leis­sa, käyt­tö­kyt­ki­mis­sä ja er­go­no­mi­as­sa. Ul­ko­a­su on ny­ky­ai­kai­sen tyy­li­käs. Hyb­ri­di­jär­jes­tel­mä an­sait­see kii­tok­sen sekä toi­min­nan jou­he­vuu­des­ta et­tä säh­kö­käy­tön ak­tii­vi­suu­des­ta.

(3 täh­teä)

Le­xus CT 200h F Sport S

Moot­to­ri R4, 1798 cm3, 73 kW (99 hv)/5200 r/min, 142 Nm/2800–4400 r/min

Säh­kö­moot­to­ri 60 kW (82 hv), 207 Nm

Hyb­ri­di­jär­jes­tel­mä 100 kW (136 hv)

Suo­ri­tus­ky­ky 0−100 km/h 10,3 s, huip­pu­no­peus 180 km/h

Ku­lu­tus 4,1 l/100 km, ben­sii­ni

CO2-pääs­tö 94 g/km

Voi­man­siir­to CVT-au­to­mat­ti, etu­ve­to

Mi­tat p. 4355 mm, l. 1765 mm, k. 1445 mm, ak­se­li­vä­li 2600 mm, oma­mas­sa 1465 kg, kan­ta­vuus 455 kg, ta­va­ra­ti­la 275−985 l, tank­ki 45 l

Hin­ta 43 231 eu­roa, ko­ea­jo­au­to 44 812 eu­roa (2018)

Os­ka­ri Pent­ti

Auto Bild Suomi suosittelee myös näitä!

Liikenneturva

Autoilijat ärsyyntyvät aura-autoille 

Auto Bild.Uutiset

Liikenneturva

Autoilijat ärsyyntyvät aura-autoille 

Auto Bild.Uutiset
ID.-perheen mallisto

ID.-perheen mallisto

Volkswagen

Volkswagenin ID.-sähkö­au­to­mal­listo rikkoi 10 000 kappaleen rajapyykin Suomessa

Auto Bild.Uutiset
ID.-perheen mallisto

ID.-perheen mallisto

Volkswagen

Volkswagenin ID.-sähkö­au­to­mal­listo rikkoi 10 000 kappaleen rajapyykin Suomessa

Auto Bild.Uutiset
Utsjoella kokeillaan yhteiskäyttöautoilua

Utsjoella kokeillaan yhteiskäyttöautoilua

Utsjoen kunta

Utsjoella mielenkiintoinen yhteis­käyt­tö­au­to­ko­keilu

Auto Bild.Uutiset
Utsjoella kokeillaan yhteiskäyttöautoilua

Utsjoella kokeillaan yhteiskäyttöautoilua

Utsjoen kunta

Utsjoella mielenkiintoinen yhteis­käyt­tö­au­to­ko­keilu

Auto Bild.Uutiset

AUTO BILD 5 VUOTTA SITTEN

UUSIN AUTO BILD LEHTIPISTEISSÄ!

KILPAILU

UUSIN AUTO BILD LEHTIPISTEISSÄ!

KILPAILU