Äänikomentoja on helpompaa alkaa käyttää, jos auto ehdottaa näytössään, mitä voi sanoa. Näitä esimerkkejä kokeilemalla pääsee helpommin sisälle komentojen toimintalogiikkaan. Silti monille voi olla kynnys ruveta juttelemaan autolle englantia, jos muuten arjessaan puhuu suomea.
Raimo Tengvall
Kuuleeko auto? Kaikki autojen äänikomennoista
Suomalaiset eivät ole tottuneet käyttämään autoissa äänikomentoja, vaikka niitä on ollut käytössä jo vuosia. Nyt tilanne saattaa muuttua parempien autojärjestelmien ja älypuhelimien ansiosta.
Lähes kaikissa uusissa autoissa on jo vuosien ajan ollut ratissa äänikomentonappula – mutta moni suomalainen ei ole painanut sellaista kertaakaan. Tai sitten sitä on painettu kerran ja kuultu kaiuttimista intensiivisellä brittienglannilla päällekäyvästi sanottu ”please say a command” eli sanoisitko komennon.
Hyvä yritys autolta, mutta tästä on silti voinut olla vaikeaa ottaa koppia. Ehkä small talk -taidot eivät ole riittäviä. Tai sitten on yrittänyt sanoa jotakin, mutta lausuminen ei ole onnistunut.
Useimmat suomalaiset puhuvat englantia jollakin muulla kuin täydellisellä brittiaksentilla. Yleensä aksentissa on niin sanotun ”rallienglannin” tai ”finglishin” makua. ”Foun. Kool äiti.” Ei ihan helppoa puheentunnistukselle… Viimeistään ongelmat ovat tulleet suomalaisten nimien kohdalla, vaikka muuten järjestelmä onnistuisikin poimimaan rallienglannista oikeat komennot.
Nyt kaikkiin äänikomentojen ongelmiin on kuitenkin tullut ratkaisuja. Autot kertovat näytöissään esimerkkejä siitä, mitä komentoja niille voi käyttää. Englanninkieliselle puheentunnistukselle voi opettaa oman aksenttinsa. Suomenkielinen puheentunnistus on jo olemassa, ja se tunnistaa tietysti suomalaiset nimet. Eikä auton puheentunnistusta ehkä edes tarvitse, jos älypuhelin hoitaa asian vielä paremmin.
Puhumaan sokkona…
Äänikomentoja kokeiltiin tätä juttua varten viiden auton omilla järjestelmillä. Autot olivat Audi, Hyundai, Mercedes-Benz, Toyota ja Volkswagen, ja kokeilijoina olivat suomalainen mies ja nainen. He molemmat osasivat hyvää englantia, mutta he yrittivät puhua suurimman osan ajasta mahdollisimman suomalaisilla aksenteilla.
Autojen perustasoa edusti muutaman vuoden ikäinen Hyundai i10. Hyvin samankaltainen ääniohjaus on monissa muissakin hieman vanhemmissa – ja myös joissakin
uusissa – autoissa. Siinä painetaan ohjauspyörän nappia, ja sen jälkeen pitäisi sanoa jotakin. Komennot pitää tehdä englanniksi, eikä niihin saa ohjeita auton näyttöön. Pienessä keskinäytössä lukee vain ”listening”. Järjestelmä siis kuuntelee, ja sen jälkeen pitäisi itse osata sanoa jotakin.
Sanomalla ”menu” tai ”help” saa joissakin tilanteissa ääniohjeistusta mahdollisiin vaihtoehtoihin, mitä kulloinkin voi sanoa. Ääni latelee brittienglannilla nopeaan tahtiin vaihtoehtoja. Osa on auton perusvalikkoja kuten ”phone”, ”radio” tai ”media”, osa oikopolkuja valikoissa pidemmälle kuten puheluhistoriaan.
Systeemiä voi ajan kanssa opetella käyttämään, mutta tiettyä innostusta se vaatii. Puhelutoimintojen valikon ollessa auki pitää olla erityisen varovainen. Vaikka yrittäisi sanoa jotakin muuta, järjestelmä luulee kuulleensa jonkin nimen. Silloin lähtee yllättävän helposti soitto puhelimen luettelosta löytävälle samantyyppiselle nimelle, vaikka ei aikoisi soittaa ollenkaan.
… tai ohjeistettuna
Astetta kehittyneempää tasoa edusti uusi Volkswagen Golf lisävarusteisella Discover Pro -tietoviihdejärjestelmällä. Sen isoon 9,2-tuumaiseen keskinäyttöön ilmestyy eräänlainen äänikomentojen valikko, kun ratin puhenäppäintä painetaan. Näytössä on valikoima eri aihealueita ja mahdollisia käskyjä.
Tässä valikossa voi liikkua myös puheella. Kun sanoo esimerkiksi ”navigation”, niin näyttöön tulee tarjolle pelkästään navigaattorin äänikomentoja. Nämä ovat vain esimerkinomaisia ehdotuksia, sillä mahdollisia käskyjä on vähintään kymmeniä. Tämä onkin äänikomentojen haaste: niiden testailuun ja omaksumiseen menee joka tapauksessa aikaa.
Näyttöön tulevat ehdotukset nostavat huomattavasti äänikomentojen käyttökelpoisuutta. Kynnys kokeilla autolle puhumista on paljon matalampi, kun on jotakin, mistä aloittaa. Volkswagenissa suurin ongelma on kuitenkin se, että äänikomennot toimivat vain vaihtamalla koko järjestelmän kieleksi englannin. Nykyään myös Volkswagenilla on tarjolla valikkoteksteihin myös suomen kieli, mutta silloin englanninkielinen ääniohjaus ei ole käytössä.
Audi A5 ehdottaa tässä erilaisia komentoja, kun ratin puhenäppäintä on juuri painettu. Ehdotukset ovat hieman sattumanvaraisen tuntuisia, joten hyvää kokonaiskuvaa mahdollisista komennoista ei saa. Toisaalta Audille voi kokeilla sanoa vaikka vain omia tuntei-taan. Im tired saa navigaattorin etsimään levähdyspaikkaa.
Raimo Tengvall
Myös kaksikielisesti
Kaksikielistä ratkaisua edusti Mercedes-Benzin uusi E-sarjalainen. Sen valikon tekstit ovat suomeksi, mutta Linguatronic-puheohjaus on englanniksi. Tästä seuraakin hankaluuksia. Kun on käyttänyt auton suomenkielisiä valikoita, niihin pääseminen äänikomennoilla ei olekaan niin helppoa. Ensin pitää keksiä, mitä haluttu toiminto voisi olla englanniksi, ja sen jälkeen lähdetään kokeilemaan. Läheskään aina arvaus ei mene nappiin. Mercedeksen valikon syövereistä löytyy kyllä myös auton käyttöohjekirja, jossa on ohjeita kaikista mahdollisista äänikomennoista.
Käytännössä myös Mercedeksessä on helpointa lähteä käyttämään äänikomentoja näyttöön tulevien esimerkinomaisten ehdotusten avulla. Kun painaa ratista äänikomentonappia, saa monenlaisia sekalaisia ehdotuksia. Näistä huomaa, että tyypillisten puhelimen ja viihdejärjestelmän lisäksi puhe on pikainen reitti auton muihin valikoihin.
Näyttöön saa puheella komennettua erilaisia valikoita ja näyttöjä esimerkiksi polttoaineenkulutuksesta tai tunnelmavalojen säädön. Valikkoon päästyä itse säädöt pitää tehdä manuaalisesti. Sama koskee Mercedeksen navigaattoria: sen saa äänikomennolla auki, mutta Suomessa osoitteiden syöttö ei onnistu puheella.
Tunnistetaanko rallienglanti?
Suomalaisten osoitteiden ja nimien ymmärtäminen on englanninkielisille puheentunnistuksille hankalaa, joten osassa autoista ei ole edes mahdollista syöttää navigaattorin osoitetietoja puheella.
Puhelimen osoitetiedoista sen sijaan voi yrittää soittaa jollekulle sanomalla tämän nimen. Varsin usein ne menevät väärin, joten kokeillessa on oltava valmiina painamaan nopeasti punaista luuria, ennen kuin puhelu yhdistyy. Monella suomalaisella auton äänikomentojen kokeilu onkin loppunut tähän.
Katuosoitteissa ja ihmisten nimissä on lähes loputtomasti vaihtoehtojahan, jolloin järjestelmän pitäisi ymmärtää lausuminen kirjain kirjaimelta. Autojen valmiit englanninkieliset valikkokäskyt ovat selvästi pienempi sanajoukko, joten järjestelmien on selvästi helpompi arvata niistä oikein, vaikka ääntämys olisi vähän sinne päin.
Valikkokäskyihin suomalainen aksentti ei olekaan niin vaikea. Kokeilluista autoista kaikki ymmärsivät varsin hyvin niin sanottua ”rallienglantia” eli todella suomalaisittain lausuttuja sanoja. Mercedes ymmärsi oikein eksoottisemmatkin valikkokäskynsä kuten ”ampient lait” (ambient light, tunnelmavalaistus), ”konsumption” (consumption, kulutus) ja ”enerky flou” (energy flow, energiavirrat eli hybridiauton moottorien käyttö). Yllättäen vaikeinta oli ymmärtää ”radio” – se piti sanoa ”reidiou”.
Myös edullisen perus-Hyundain järjestelmä ymmärsi rallienglantia hyvin, kunhan auton äänitaso oli muuten hiljainen. Kovempi vauhti tai tuuletus isommalla voimakkuudella sai järjestelmän kuulemaan huonommin. Joskus järjestelmä sentään kysyi kohteliaasti ”pardon”, anteeksi mitä, mutta usein se vain arvasi kyselemättä väärin.
Toyotan suomenkielinen ääniohjaus kertoo mahdolliset komennot selkeästi ryhmiteltyinä. Suomenkielisyyden ansiosta myös navigaattorin osoitteensyöttö ja soitto suomalaisen nimiselle ihmiselle toimivat varsin hyvin.
Raimo Tengvall
Opeta aksenttisi
Ehkä yllättävimmän väärinkuulemisen kokeilussamme teki kuitenkin uusi Audi A5. Siitä yritettiin hakea näyttöön radion suosikkiasemat lausumalla suomalaisittain ”radio favourites”. Audi vastasi: ”I’m looking for a rest area with toilet
facilities nearby” – etsin läheltä levähdysaluetta wc:llä…
Tempaus oli erikoinen myös siksi, että monissa tapauksissa Audin järjestelmä kysyy kuulemalleen ”yes/no”-vahvistusta. Se saattaa myös tarjota muutaman vaihtoehdon. Näin voi sanoa vaikka ”line two”, kun tarkoitti rivillä kaksi olevaa vaihtoehtoa. Ratkaisu on käytännöllinen, sillä mokia tulee näin selvästi vähemmän, eikä puheohjaus ala ärsyttää. Näin sitä tulee jopa oikeasti käytettyä.
Audin tapauksessa puheohjaukselle ei tarvitse sanoa vain yksiä tiettyjä komentoja, vaan sille voi jutella hieman vapaammin omia tunteitaan. Esimerkiksi kun sanoo olevansa väsynyt (”I’m tired”), niin navigaattori etsii pysähdyspaikan.
Audin uudessa puheohjauksessa on lisähienoutena se, että sille voi opettaa oman ääntämyksensä. Individual Speech Training pyytää sanomaan 20 erilaista komentoa. Mukana on erilaisia tyypillisiä autojen äänikomentoja sekä kaikki numerot nollasta yhdeksään.
Ovelasti numerot koitettiin ensin sanoa suomeksi, mutta systeemi jankkasi vastaan ja halusi ne englanniksi. Se hyväksyi sanat muutenkin vasta siinä vaiheessa, kun ne edes hieman kuulostivat kyseisiltä englannin sanoilta. Opetus oli hyödyllistä. Kaikki lausuttiin mahdollisimman suomalaisella rallienglannilla, ja sen jälkeen monet komennot onnistuivat paremmin kuin ennen opetusta. Enää Audi ei tarjonnut wc:tä suosikkiradiokanavien listausta hakiessa!
Käytännössä kätevintä englanninkielisissä ääniohjauksissa on silti radiokanavahaku, joka tehdään sanomalla halutun kanavan nimi. Suomalaisilla radiokanavilla on usein englanniksi helposti tunnistettavat nimet tyyliin Nova, Kiss ja Rock. Silti myös esimerkiksi Lähiradio ja Iskelmä tunnistettiin lähes aina.
Puheentunnistusta auttanee, että radioasemien lista on rajallinen – sieltä on helpompi arvata oikea. Vaikein kanava tuntui olevan YleX. Osa autoista ei tajunnut sitä, ja välillä arvattiin väärin ja tulos oli Yle Yksi. Onnistumisprosentti tässä oli kuitenkin yleensä niin hyvä, että sitä kannattaa käyttää. Puheohjaus säästää oikeasti aikaa, jos asema ei ole tallennettu suoraan yhden painalluksen päähän. Englantiakaan ei tarvitse puhua muuta kuin ”station”, ja sen jälkeen kanavan nimi.
Puhumme suomea!
Suomalaisittain tutuimman tuntuiseksi ja käyttökelpoisimmaksi puheohjaus muuttuu, kun sen saa suomen kielellä. Tämä on vielä harvinaista, mutta kokeilemistamme autoista Toyota C-HR:ssä sellainen oli. Suomenkielisyydestä on paljon muitakin käytännön hyötyjä kuin vain helppous puhua omaa äidinkieltä. Puhelimesta suomenkielisen nimisen henkilön valinta onnistuu varmemmin – mutta täysin idioottivarmaa ei tämäkään silti ole. Sormen on syytä olla valmiina puhelun lopetusnäppäimellä, jos se lähteekin yhdistymään väärälle henkilölle.
Myös navigaattoriin pystyy varsin hyvin syöttämään kohteen osoitteen vaikka kesken ajon – puhuen se on selvästi turvallisempaa kuin näpräämällä. Toyotan varustellumpiin malleihin kuuluva sisäänrakennettu navigaattori onnistuu kuulemaan osoitteet yllättävänkin hyvin oikein. Kaiken ei tarvitse olla edes ihan supisuomalaista – ”Adlercreutzinkatu” ja vastaavat menivät hyvin läpi. Sama koskee varsin hyvin myös puhelimessa suomalaisten ihmisten nimiä, mutta täydellinen osumatarkkuus ei ole tässäkään.
Toyotan järjestelmässä on sekä yksinkertaista helppoutta että pientä jähmeyttä. Valikkorakenne on selkeä, ja se näkyy keskinäytössä hyvin. Liikkuminen äänikomennoilla valikossa onnistuu luontevasti. Sanomalla vaikkapa
”puhelinkomennot” näyttöön aukeavat ehdotuksina vaihtoehdot, joita puhelinkomentoihin kuuluu.
Toisaalta järjestelmä haluaa tarkalleen tietyt sanat. Sille ei voi jutella tunteitaan tai käyttää vaihtelevasti erilaisia sanoja. Käskyt ovat tietyt ja sillä sipuli. Systeemin mahdollisuudet ja niiden rajat on helppo ymmärtää. Hassu erikoisuus Toyotan järjestelmän suomenkielisyydessä tulee, kun pitäisi sanoa jokin englanninkielinen sana. Systeemi kuulee sanat vain suomalaisittain – siis juuri niin kuin ne kirjoitetaan. Se siis tunnistaa ne parhaiten rallienglannilla lausuttuna! Esimerkiksi radiokanava Loop ei löydy lausu-malla oikeaoppisesti ”luup” vaan sanomalla ”loop”.
Kokonaisuutena suomenkielinen ihminen kokee Toyotan järjestelmän näistä testatuista järjestelmistä käytännöllisimmäksi. Sillä voi käyttää navigaattoria ja puhelinluetteloa selvästi paremmin kuin englanninkielisillä systeemeillä. Lisäksi suomenkielistä arkea eläessä tuntuu luontevimmalta puhua suomea myös autolle, vaikka se olisikin vähän yksinkertaista käskyttämistä.
Raimo Tengvall
Auto Bild Suomi suosittelee myös näitä!
VIIMEISIMMÄT ARTIKKELIT
Käytettynä maahantuotujen henkilöautojen päästöt laskeneet historiallisen alas – tässä syyt
Sähköautojen myynti yhä jumissa – Toyota jyrää tilastojen kärjessä
Uusien autojen kauppa sakkaa edelleen pahasti
Mercedes-Benz W124-mallisarja täyttää 40 vuotta: Edistyksellinen mallisarja debytoi vuonna 1984
Koeajossa MG5 LR Luxury: Harvinaisuus
Vuoden Auto Suomessa 2025 yleisöäänestys - myös autoileva yleisö pääsee valitsemaan oman suosikkinsa!
Rolls-Royce Phantom Goldfinger: 18 ja 24 karaatin kultaa - tietenkin James Bondin tyyliin!
Toyota: Julkaisi tarkastuskampanjan
Toisen sukupolven Audi Q5 Sportback: Suomen maahantuontiohjelmaan kuuluvat vain ladattavat hybridiversiot
Tesla investoi edelleen Suomeen: Uudet Tesla Centerit Turun ja pääkaupunkiseudulle – sekä lisää Mobile Service -ajoneuvoja
HYÖTYJUTUT
Vertailussa kaksi vaahtoshampoota: Miten vaahtoaa?
Apua! Jakoketju on vaurioitunut! Miten toimitaan?
Miksi kuluneen jakohihnan vaihtamisen laistaminen voi tulla todella kalliiksi?
Vuonna 2012 tullut EU-rengasmerkintä täydentää renkaassa olevia merkintöjä
Aika vaihtaa renkaat? Kaikki urasyvyydestä ja paineista
Käytetty Škoda Octavia Combi 4x4 (2004–13): Nelistävä kestosuosikki
Mielenkiintoinen retroritari
Paaliin vai pajalle?
Huolla peräkärry kesää vasten! Näin onnistut
Näin kuormaat peräkärryn oikein
KOEAJOT
Koeajossa MG5 LR Luxury: Harvinaisuus
Koeajossa BYD Han: Laadukas tulokas
Koeajossa Toyota Hilux Double Cab 4WD 2.8D GR Sport A: Lähes keräilykappale
Koeajossa Mercedes-AMG SL 43: Päivitetty legenda
Toyota GR Supra 3.0 eFuel: Muunnelma käy synteettisellä bensiinillä – ja on varustettu uskomattoman hienolla 6-portaisella manuaalivaihteistolla!
Koeajossa Opel Grandland PHEV GSe 300 AWD A8: Uusi lippulaiva
Koeajossa Land Rover Defender 110 P400e 75th Limited Edition: Nykyaikaistettu maastoikoni
Koeajossa Mercedes-Benz EQE SUV 500 4Matic: Kompaktimpi vaihtoehto
Koeajossa Lexus RX 450h+ AWD A Executive: Jyhkeä ilmestys
Koeajossa Mitsubishi ASX 1.3 MHEV Intense AT: Salaneuvos
TESTIT
Suuri polttimoiden vaihtotesti - mukana 21 eri autoa
Pyyhkimien vapaapäivä?
Hyundai i20 Active Cross: Nyt myös automaattina
Bensan kulutus hallintaan ajotavalla - testasimme vaikutukset!
Autonominen ajaminen: Tiedätkö, miten pitkällä itsestään ajavien autojen kehitys tällä hetkellä on?
Mattoja oman maun mukaan - Testasimme itse leikattavat automatot
Auton pyörätelineet vertailussa - löydä omasi!
Pääseekö ruosteesta eroon poistoaineella? Testasimme!
Testissä elektroninen parkkikiekko - helppoa käyttöä ja hienosäätöä
Vertailussa kumimaalit - kumpi vie voiton?
FOKUS MEDIA
Muotoilija Eemeli Sahimaa luottaa vanhoihin työkaluihin
Kaiuttimet selin nurkassa
Nelisolutorvi 12-tuuman bassoäänisellä
Shanlingilta kuuloke tasoelementillä
Bose hotkaisi McIntosh Groupin
LAB12:sta uusi integroitu vahvistin
Poika-Trafomatic
Viritetty kuuntelunautinnolle
Kirjailija Satu Rämö: Talo oli kauhea remonttipommi, mutta ostimme sen maiseman takia
AUTO BILD 5 VUOTTA SITTEN
UUTTA
Käytettynä maahantuotujen henkilöautojen päästöt laskeneet historiallisen alas – tässä syyt
Sähköautojen myynti yhä jumissa – Toyota jyrää tilastojen kärjessä
Uusien autojen kauppa sakkaa edelleen pahasti
Mercedes-Benz W124-mallisarja täyttää 40 vuotta: Edistyksellinen mallisarja debytoi vuonna 1984
Koeajossa MG5 LR Luxury: Harvinaisuus
KOEAJOT
Koeajossa MG5 LR Luxury: Harvinaisuus
Koeajossa BYD Han: Laadukas tulokas
Koeajossa Toyota Hilux Double Cab 4WD 2.8D GR Sport A: Lähes keräilykappale
Koeajossa Mercedes-AMG SL 43: Päivitetty legenda
Toyota GR Supra 3.0 eFuel: Muunnelma käy synteettisellä bensiinillä – ja on varustettu uskomattoman hienolla 6-portaisella manuaalivaihteistolla!
UUSIN AUTO BILD LEHTIPISTEISSÄ!
Kaupallinen yhteistyö
KILPAILU
AUTO BILDIN KOEAJOJA MERKEITTÄIN
UUTISFIIDI
Käytettynä maahantuotujen henkilöautojen päästöt laskeneet historiallisen alas – tässä syyt
Sähköautojen myynti yhä jumissa – Toyota jyrää tilastojen kärjessä
Uusien autojen kauppa sakkaa edelleen pahasti
Toyota: Julkaisi tarkastuskampanjan
Toisen sukupolven Audi Q5 Sportback: Suomen maahantuontiohjelmaan kuuluvat vain ladattavat hybridiversiot
Vuoden Auto Suomessa 2025 -finalistit selvillä
KINTO Flex: Joustava tapa ratkaista Toyota-yritysautoilutarpeet
Hyundai: Esittelee täysin uuden Hyundai Ioniq 9 SUV:n lounge-tyylisen sisätilan
Tesla Cybercab: Esillä valikoiduissa Tesla Storeissa
Uusi Opel Grandland: Täyssähköinen lippulaiva kykenee jopa 680 kilometrin toimintamatkaan
LUETUIMMAT
Uusi Opel Grandland: Täyssähköinen lippulaiva kykenee jopa 680 kilometrin toimintamatkaan
Toisen sukupolven Audi Q5 Sportback: Suomen maahantuontiohjelmaan kuuluvat vain ladattavat hybridiversiot
Uusi kiinalainen katumaasturi rantautui Suomeen – omaa jopa 100 kilometrin sähköisen toimintamatkan
Täyssähköinen Ford E-Tourneo Courier: Laajentaa täyssähköisten Fordien mallistoa
Suzuki eVitara: Tällainen on Suzukin ensimmäinen täyssähköauto, joka tulee markkinoille etu- ja nelivetoisena
Mitsubishi Outlander -katumaasturi: Täysin uuden mallin Suomen-hinnat julkistetaan vielä syksyn aikana
Alfa Romeo Junior: Tarjolla kuppi-istuimet – ja toimintamatkaa jopa 410 kilometriä
Uusi Audi A5 -perhe: Suorituskykyistä kevythybriditeknologiaa
Koeajossa Toyota Hilux Double Cab 4WD 2.8D GR Sport A: Lähes keräilykappale
Hyundai: Esittelee täysin uuden Hyundai Ioniq 9 SUV:n lounge-tyylisen sisätilan
YHTEISTYÖSSÄ
KAUPALLINEN YHTEISTYÖ: Rengastukkurit.fi
Kevään Tulo – Valmista Autosi Kesäkauteen
KAUPALLINEN YHTEISTYÖ: Nopealaina.fi
Säästä rahaa ja aikaa: Parhaat autolainat 2024 vertailussa
KAUPALLINEN YHTEISTYÖ: Rahalaitos.fi
Rahoitusratkaisuja autounelmien toteuttamiseen
KAUPALLINEN YHTEISTYÖ: AXOLAINA.FI
Rahan säästäminen vertailemalla eri lainavaihtoehtoja
KAUPALLINEN YHTEISTYÖ: RAHALAITOS.FI