Uusi ennätys: autoilusta kerättiin veroja Suomessa huippusumma – samaan aikaan tiet rapistuvat

Tieliikenne tuotti Suomen verottajalle viime vuonna ennätysmäärän verotuloja.

Auto Bild.Uutiset

Tie­lii­ken­tees­tä ke­rät­tiin vii­me vuon­na ve­ro­tu­lo­ja en­nä­tys­mää­rä, eli jo noin 8,4 mil­jar­dia eu­roa, ker­to­vat ve­rot­ta­jan ti­las­tot. Kaik­ki­aan ve­ro­ker­ty­mä kas­voi vuo­den 2018 osal­ta noin 70 mil­joo­nal­la eu­rol­la edel­li­seen eli vuo­teen ver­rat­tu­na.

Suu­rin tie­lii­ken­teen ve­ro­pot­ti ke­rä­tään täl­lä het­kel­lä polt­to­ai­ne­ve­rol­la, jon­ka ker­ty­mä oli vii­me vuon­na lä­hes 3,0 mil­jar­dia eu­roa. Polt­to­ai­ne­ve­ro­ker­ty­mä on ve­ron ko­ro­tus­ten ta­kia täl­lä vuo­si­kym­me­nel­lä kas­va­nut, vaik­ka polt­to­ai­neen ko­ko­nais­myyn­ti on vii­me vuo­si­na pie­nen­ty­nyt ajo­neu­vo­jen ener­gi­a­te­hok­kuu­den pa­ran­tu­es­sa.

Vuo­sit­tain pe­rit­tä­vän ajo­neu­vo­ve­ron ker­ty­mä on kas­va­nut vii­me vuo­si­na. Ajo­neu­vo­ve­ron pe­rus­ve­roa ke­rät­tiin vii­me vuon­na hen­ki­lö­au­toil­ta noin 650 mil­joo­naa eu­roa, ja käyt­tö­voi­ma­ve­roa eli ns. die­sel­ve­roa noin 300 mil­joo­naa eu­roa. Niis­tä ker­tyy yh­teen­sä siis lä­hes mil­jar­di eu­roa.

Noin vii­den­nes hen­ki­lö­au­to­lii­ken­teen ve­rois­ta ke­rä­tään au­ton han­kin­nan yh­tey­des­sä pe­rit­tä­vä­nä au­to­ve­ro­na, jota val­tio ke­rä­si vii­me vuon­na noin 1,0 mil­jar­dia. Au­to­ve­ron tuot­to kas­voi sel­väs­ti, sil­lä en­si­re­kis­te­röin­tien mää­rä oli vii­me vuon­na suh­teel­li­sen kor­kea ja li­säk­si maa­han tuo­tiin en­nä­tys­mää­rä käy­tet­ty­jä au­to­ja.

Sa­mal­la kas­voi myös Suo­men au­to­kan­nan kes­ki-ikä, joka on kas­va­nut yh­tä­jak­soi­ses­ti jo yli kym­me­nen vuo­den ajan. Tyy­pil­li­sel­lä vaa­ti­mat­to­man yk­si­tyis­käyt­töi­sen hen­ki­lö­au­ton 14000 ki­lo­met­rin vuo­sit­tai­sel­la ajo­mää­räl­lä pelk­kiin au­toi­lun eri­kois­ve­roi­hin me­nee siis ku­lut­ta­jal­ta il­man ar­von­li­sä­ve­ro­a­kin jo noin 1400 eu­roa vuo­des­sa. Ja ar­von­li­sä­ve­ro­han liit­tyy kaik­keen au­toi­lus­sa, mikä tie­ten­kin tun­tuu myös au­toi­li­jan kuk­ka­ros­sa.

Au­to­a­lan tie­do­tus­kes­kuk­sen mu­kaan tie­lii­ken­teen ve­ro­tus on Suo­mes­sa kan­sain­vä­li­ses­ti­kin mi­tat­tu­na kor­ke­aa. Hen­ki­lö- ja pa­ket­ti­au­to­lii­ken­net­tä ve­ro­te­taan il­man ar­von­li­sä­ve­ro­ja las­ket­tu­na täl­lä het­kel­lä noin 10 sen­til­lä. Kuor­ma-au­to­lii­ken­net­tä ro­ko­te­taan tä­tä­kin roi­sim­min, noin 20 sen­til­lä ajo­ki­lo­met­riä koh­ti.

Mi­hin ra­hat va­lu­vat?

Hui­mis­ta au­toi­li­joil­ta ke­rät­tä­vis­tä ve­ro­ker­ty­mis­tä huo­li­mat­ta au­toi­li­joi­den edel­ly­tys­ten pa­ran­ta­mi­sek­si, esi­mer­kik­si Suo­men ties­töön ei näyt­täi­si riit­tä­vän ve­ro­va­ro­ja. His­to­ri­aan siir­ty­nyt Juha Si­pi­län hal­li­tus yrit­ti sat­sa­ta lä­hes mil­jar­di eu­roa ra­pau­tu­neen lii­ken­ne­ver­kon kun­nos­tuk­seen. Ta­voit­tee­na oli ni­me­no­maan vä­hen­tää tie-, rata- ja ve­si­väy­lien kor­jaus­vel­kaa, joka on jo kas­va­nut mel­koi­sek­si.

Mut­ta pie­leen meni. Tuo­reim­pien las­kel­mien mu­kaan te­ke­mät­tä jää­nei­den tei­den kun­nos­tus- ja kor­jaus­töi­den ar­vo on edel­lis­hal­li­tus­kau­den ai­ka­na kään­ty­nyt hie­noi­seen nou­suun. Vuon­na 2016 kor­jaus­ve­lan suu­ruu­dek­si ar­vi­oi­tiin 2468 mil­joo­naa eu­roa, eli va­jaat 2,5 mil­jar­dia. Syk­syl­lä 2018 val­mis­tu­nei­den las­kel­mien mu­kaan se oli nous­sut 65 mil­joo­naa eu­roa, eli kor­jaus­räs­te­jä oli ker­ty­nyt yh­teen­sä 2533 mil­joo­nan eu­ron edes­tä. Kor­jaus­vel­kaa on siis nyt yli 2,5 mil­jar­dia eu­roa.

Kor­jaus­ve­lan kas­va­es­sa ties­töm­me ra­pau­tuu en­ti­ses­tään, ja var­sin­kin pää­väy­lien ul­ko­puo­li­set osuu­det ovat vaa­ras­sa muut­tua kak­kos­luo­kan teik­si, joil­ta on pa­him­mis­sa ta­pauk­sis­sa pian pois­tet­ta­va kes­to­pääl­lys­te ko­ko­naan. Suo­mes­sa ve­ro­tu­lo­ja ei ole ol­lut ta­pa­na ”kor­va­mer­ki­tä”, mut­ta au­toi­li­joi­ta pe­rit­tä­vien ve­ro­jen mää­rä on jo niin suu­ri, et­tä ve­ro­taa­kan ja saa­ta­vien epä­suh­taan oli­si puu­tut­ta­va. Kuka us­kal­tai­si ava­ta pe­lin?

Har­ry Kuu­rio, Ku­vat Hen­ri Posa

Auto Bild Suomi suosittelee myös näitä!

Routavauriokausi on täällä: Estä rengasvaurio asiantuntijan vinkeillä

Auto Bild.Artikkelit

Routavauriokausi on täällä: Estä rengasvaurio asiantuntijan vinkeillä

Auto Bild.Artikkelit
Rolls-Roycen maaliasiantuntijat sovelsivat tarkasti vastaavaa keltaista sävyä, kuin Goldfinger-elokuvassa käytetyssä alkuperäisessä 1937 Rolls-Royce Phantom III Sedanca de Villessä.

Rolls-Roycen maaliasiantuntijat sovelsivat tarkasti vastaavaa keltaista sävyä, kuin Goldfinger-elokuvassa käytetyssä alkuperäisessä 1937 Rolls-Royce Phantom III Sedanca de Villessä.

Rolls-Royce

Rolls-Royce Phantom Goldfinger: 18 ja 24 karaatin kultaa - tietenkin James Bondin tyyliin!

Auto Bild.Klassikot
Rolls-Roycen maaliasiantuntijat sovelsivat tarkasti vastaavaa keltaista sävyä, kuin Goldfinger-elokuvassa käytetyssä alkuperäisessä 1937 Rolls-Royce Phantom III Sedanca de Villessä.

Rolls-Roycen maaliasiantuntijat sovelsivat tarkasti vastaavaa keltaista sävyä, kuin Goldfinger-elokuvassa käytetyssä alkuperäisessä 1937 Rolls-Royce Phantom III Sedanca de Villessä.

Rolls-Royce

Rolls-Royce Phantom Goldfinger: 18 ja 24 karaatin kultaa - tietenkin James Bondin tyyliin!

Auto Bild.Klassikot

Kia

Tässä on uusi Kia PV5

Auto Bild.Uutiset

Kia

Tässä on uusi Kia PV5

Auto Bild.Uutiset

AUTO BILD 5 VUOTTA SITTEN