Vii­si­kym­men­tä­vii­si vuot­ta sit­ten mar­ras­kuun 20. päi­vä­nä 1968 Škoda käyn­nis­ti 1203-mal­lin sar­ja­tuo­tan­non: jopa kak­si­tois­ta vuot­ta kes­tä­neen suun­nit­te­lu- ja ke­hi­tys­työn tu­lok­se­na oli syn­ty­nyt edis­tyk­sel­li­nen ke­vyt hyö­ty­au­to. Sil­lä Škoda toi au­to­mal­lis­toon­sa kai­va­tun ke­vy­en pa­ket­ti­au­ton.

"Škoda 1203 oli klas­si­nen hyö­ty­au­to, jota vuo­sien mit­taan ke­hi­tet­tiin mo­nin ta­voin ja jos­ta val­mis­tet­tiin usei­ta eri­lai­sia ver­si­oi­ta. Sen mo­ni­puo­li­suus ja kes­tä­vyys te­ki­vät sii­tä jo­kai­sen Tšek­kos­lo­va­ki­an kan­sa­lai­sen ar­keen ja elä­mään kuu­lu­van kul­ku­neu­von," ker­too Škoda-mu­se­on joh­ta­ja And­rea Fryd­lová.

Haas­tei­ta koh­ti: Škoda 1203:n syn­ty­mä ja ke­hit­ty­mi­nen Vrchlabín teh­taal­la

Škoda 1203 -mal­lin suun­nit­te­lu­työ ja tuo­tan­to liit­ty­vät tii­viis­ti Ško­dan Vrchlabín teh­taa­seen. Val­ti­ol­li­nen suun­nit­te­lu­ko­mi­tea an­toi teh­taan tuo­te­ke­hi­ty­so­sas­tol­le teh­tä­väk­si suun­ni­tel­la täy­sin uu­si ny­ky­ai­kai­nen hyö­ty­au­to.

Tuol­loin hen­ki­lö­au­to­mal­leis­ta muun­net­tu­jen hyö­ty­au­to­jen ja kes­kus­put­ki­run­koon pe­rus­tu­van ra­ken­teen ai­ka lä­hes­tyi lop­pu­aan.

Suun­nit­te­luo­sas­to pää­tyi vuon­na 1956 ke­hit­tä­mään yk­si­loh­kois­ta it­se­kan­ta­vaa ko­ria. En­sim­mäi­set kol­me pro­to­tyyp­piä koo­di­mal­li­mer­kin­näl­tään 979 ja nii­den eri­lai­set ko­ri­mal­lit esi­tel­tiin al­ku­vuon­na 1957.

Kaik­ki­aan Škoda 1203 -mal­lin suun­nit­te­lu- ja ke­hi­tys­työ kes­ti pe­rä­ti kak­si­tois­ta vuot­ta, mi­hin syy­nä oli kes­kus­joh­toi­sen ta­lou­den te­hot­to­muus. On­gel­mia ai­heut­ti myös sa­moi­hin ai­koi­hin käyn­nis­tet­ty Škoda 1202 -mal­lin tuo­tan­to, sekä pula eri­lai­sis­ta ma­te­ri­aa­leis­ta ja val­mis­tus­tek­nii­kois­ta.

Näi­den syi­den vuok­si Škoda 1203:n sar­ja­tuo­tan­to saa­tiin aloi­tet­tua vas­ta vuo­den 1968 lop­pu­puo­lel­la.

In­no­va­tii­vi­nen muo­toi­lu ja ra­ken­ne: ti­la­vuus, mu­ka­vuus ja käyt­tö­o­mi­nai­suu­det yh­dis­tyi­vät

Kun kes­kus­put­ki­run­gos­ta luo­vut­tiin, Škoda 1203 -mal­liin saa­tiin poik­keuk­sel­li­sen suu­ret si­sä­ti­lat ja kook­kaat la­si­pin­nat. Au­ton oma­mas­sa oli vain 1 170 kg, ja pyö­rien eril­lis­tu­en­nan an­si­os­ta ajo- ja mat­kus­tus­mu­ka­vuus oli­vat hy­vät myös huo­no­kun­toi­sem­mil­la teil­lä.

Škoda 1203:ssa oli 1 221 cm3:n ne­li­sy­lin­te­ri­nen OHV-ben­sii­ni­moot­to­ri te­hol­taan 35 kW (47 hv), joka poh­jau­tui Škoda 1202 -mal­lin moot­to­riin. Vaa­ti­mat­to­mal­la te­hol­laan tä­män moot­to­rin oli sel­viy­dyt­tä­vä 750 kg kuor­mas­ta, jol­le oli ti­laa 5,3 m3.

Škoda 1203:n alkuperäinen pakettiautoversio sai nopeasti seurakseen kahdeksanpaikkaisen pikkubussin, josta tehtiin Standard- ja De Luxe -varusteluversiot, sitten myös Com-ikkunapakettiautoversion, tasalavaversion sekä ambulanssi- ja ruumisautoversiot. Myös useita erilaisia erikoisversioita tehtiin: esimerkiksi eläinlääkäriversio sekä palokunnan miehistökuljetusversio ja jopa muutama kylmäkuljetusauto- ja retkeilyautoprototyyppi.

Škoda Auto

En­sim­mäi­nen "kaks­tois­ta-nol­la-kol­mo­nen" vuo­del­ta 1968 oli um­pi­pa­ket­ti­au­to, jon­ka ul­ko­mi­tat oli­vat 4 520 x 1 800 x 1 900 mm. Au­tos­sa oli kä­te­vä si­vuo­vi ja ylä­reu­nas­ta sa­ra­noi­tu pe­rä­o­vi.

Tämä mal­li­ver­sio saa­vut­ti huip­pu­no­peu­dek­si 90 km/h, ja ta­sais­ta 60 km/h no­peut­ta ajet­ta­es­sa polt­to­ai­net­ta ku­lui noin 11 lit­raa sa­dal­la ki­lo­met­ril­lä.

Mon­ta eri­lais­ta ver­si­o­ta ja jat­ku­va päi­vit­tä­mi­nen

Škoda 1203:n al­ku­pe­räi­nen pa­ket­ti­au­to­ver­sio sai no­pe­as­ti seu­rak­seen kah­dek­san­paik­kai­sen pik­ku­bus­sin, jos­ta teh­tiin Stan­dard- ja De Luxe -va­rus­te­lu­ver­si­ot, sit­ten myös Com-ik­ku­na­pa­ket­ti­au­to­ver­si­on, ta­sa­la­va­ver­si­on sekä am­bu­lans­si- ja ruu­mi­sau­to­ver­si­ot.

Myös usei­ta eri­lai­sia eri­kois­ver­si­oi­ta teh­tiin: esi­mer­kik­si eläin­lää­kä­ri­ver­sio sekä pa­lo­kun­nan mie­his­tö­kul­je­tus­ver­sio ja jopa muu­ta­ma kyl­mä­kul­je­tu­sau­to- ja ret­kei­ly­au­top­ro­to­tyyp­pi.

Maan hal­li­tuk­sen vuon­na 1981 te­ke­mäl­lä pää­tök­sel­lä Škoda 1203:n sar­ja­tuo­tan­to siir­ret­tiin ko­ko­naan Trnava-au­to­teh­taal­le (TAZ) Slo­va­ki­an puo­lel­le. Vuo­des­ta 1973 al­ka­en 1203-au­to­ja oli jo teh­ty siel­lä Vrchlabín teh­taan rin­nal­la.

Škoda 1203 -mal­lis­ta ei teh­ty pel­käs­tään eri­lai­sia ver­si­o­ta, vaan au­to­mal­lia myös mo­der­ni­soi­tiin vuo­sien mit­taan jat­ku­vas­ti.

Mer­kit­tä­vä päi­vi­tys to­teu­tet­tiin kak­si­kym­men­tä vuot­ta jat­ku­neen tuo­tan­non kun­ni­ak­si vuon­na 1988, kun au­toon saa­tiin suu­rem­pi ja te­hok­kaam­pi moot­to­ri is­ku­ti­la­vuu­del­taan 1433 cm3 ja te­hol­taan 42 kW (57 hv).

Škoda 1203:n kojelauta.

Škoda Auto

Vuon­na 1996 moot­to­ri­vaih­to­eh­dok­si tuli Volks­wa­ge­nin ta­lou­del­li­nen 1,9-lit­rai­nen ne­li­sy­lin­te­ri­nen die­sel. Vuo­si­na 1968‒1981 Vrchlabín teh­taal­la val­mis­tet­tiin Škoda 1203 -mal­le­ja kaik­ki­aan 69 727 kap­pa­let­ta.

Trna­van teh­taal­la Slo­va­ki­as­sa eh­dit­tiin teh­dä 1203:n eri ver­si­oi­den au­to­ja noin 89 000 kap­pa­let­ta en­nen tuo­tan­non lo­pet­ta­mis­ta elo­kuus­sa 1999.

Val­ti­o­val­lan oh­jaa­ma tuo­tan­to ja yk­si­tyis­hen­ki­löi­den tar­peet

Tšek­kos­lo­va­ki­an kes­kus­joh­toi­ses­sa suun­ni­tel­ma­ta­lou­des­sa uu­den Škoda 1203:n saat­toi­vat hank­kia vain val­ti­on omis­ta­mat yri­tyk­set, osuus­kun­nat tai val­ti­on or­ga­ni­saa­ti­ot.

Au­toa ha­lu­a­van ta­hon oli en­sin teh­tä­vä ano­mus val­ti­ol­li­sel­le suun­nit­te­lu­ko­mi­te­al­le, jos­sa han­kin­nan tar­peel­li­suus ar­vi­oi­tiin, ja ano­muk­sen mah­dol­li­sen hy­väk­sy­mi­sen jäl­keen ano­ja sai ns. ba­lans­si­vouc­he­rin. Vas­ta täl­lä vouc­he­ril­la au­ton pys­tyi ti­laa­maan, mak­sa­maan ja vas­taa­not­ta­maan.

Škoda 1203:sta tehtiin myös ambulanssiversio.

Škoda Auto

Sen si­jaan yk­si­tyi­sil­lä kan­sa­lai­sil­la ei ol­lut mah­dol­li­suut­ta hank­kia Škoda 1203 -au­toa. Hei­dän ai­nut mah­dol­li­suu­ten­sa oli saa­da os­taa au­to käy­tet­ty­nä sen pal­vel­tua en­sin val­ti­on käy­tös­sä.

Kui­ten­kin Škoda 1203 oli va­paas­ti os­tet­ta­vis­sa va­li­koi­duis­sa vien­ti­mais­sa, jo­ten 1203-au­to­ja nä­kyi lii­ken­tees­sä esi­mer­kik­si Rans­kas­sa, Bel­gi­as­sa, Egyp­tis­sä ja Tur­kis­sa.