Tie­sit­kö, et­tä su­pe­rau­to­val­mis­ta­ja Lam­borg­hi­nin en­sim­mäi­nen tuo­te oli trak­to­ri, jon­ka val­mis­tuk­ses­sa so­vel­let­tiin toi­sen maa­il­man­so­dan ai­kais­ten sak­sa­lais­ten pans­sa­ri­vau­nu­jen osia?

Täs­sä yh­dek­sän toi­si­naan kuul­tua ja Fer­ruc­cio Lam­borg­hi­nin hen­ki­löön ja yri­tyk­seen liit­ty­vää väi­tet­tä ja se­li­tys­tä fak­taa teh­taan pe­rus­ta­jan 100-vuo­tis­juh­lien mer­keis­sä:

9. Lam­borg­hi­nil­la ei ol­lut min­kään­lais­ta rii­taa En­zo Fer­ra­rin kans­sa: Väi­te sii­tä, et­tä Fer­ruc­cio Lam­borg­hi­ni oli­si luo­nut en­sim­mäi­sen ur­hei­lu­au­ton­sa vuon­na 1963 vas­ta­ve­to­na En­zo Fer­ra­rin yli­mie­li­sel­le käy­tök­sel­le, py­syt­te­lee it­se­pin­tai­ses­ti pu­heis­sa. Ky­sees­sä oli kui­ten­kin Lam­borg­hi­nin it­sen­sä liik­keel­le lait­ta­ma PR-temp­pu. To­del­li­suu­des­sa Fer­ruc­cio Lam­borg­hi­ni ei il­mei­ses­ti kos­kaan edes ta­van­nut En­zoa. To­si­a­si­as­sa Lam­borg­hi­ni val­mis­ti en­sim­mäi­sen ur­hei­lu­au­ton­sa saa­dak­seen li­sää nä­ky­vyyt­tä trak­to­rien­sa val­mis­tuk­seen. Lam­borg­hi­ni on­nis­tui oi­kein ve­doin hyö­dyn­tä­mään Fer­ra­rin tun­net­tuut­ta – ja sääs­tä­mään mark­ki­noin­ti­ku­luis­sa.

8. Coun­tach-mal­lin nimi oli va­hin­ko: Pian sen jäl­keen kun Lam­borg­hi­ni LP500 esi­tel­tiin vuo­den 1971 Genè­ven au­to­näyt­te­lys­sä, sil­tä puut­tui edel­leen so­pi­va mal­li­ni­mi. Kun eräs teh­taan me­kaa­ni­kois­ta näki kirk­kaan kel­tai­sen su­pe­rau­ton, hä­nen ker­ro­taan huu­dah­ta­neen ”Coun­tach!”Se tar­koit­taa ita­li­an kie­les­sä Pie­mon­ten mur­teel­la suun­nil­leen sa­maa kuin ”Pi­ru­lai­nen”.

Lamborghini 400 GT -mallia valmistettiin vain 23 kappaletta.

7. Lam­borg­hi­ni val­mis­ti vii­niä ja il­mas­toin­ti­lait­tei­ta – sekä yh­den he­li­kop­te­rin: ”Se­ka­työ­mies” Fer­ruc­cio Lam­borg­hi­ni val­mis­ti toi­sen maa­il­man­so­dan jäl­keen lä­hin­nä trak­to­rei­ta, mut­ta erään Yh­dys­val­toi­hin suun­tau­tu­neen mat­kan­sa jäl­keen oh­jel­mis­toon pom­pah­ti­vat myös sä­tei­ly­läm­mit­ti­met ja il­mas­toin­ti­lait­teet. Li­säk­si hän yrit­ti ryh­tyä val­mis­ta­maan he­li­kop­te­rei­ta, mut­tei saa­nut nii­hin vaa­dit­ta­vaa li­sens­siä. 1960-lu­vul­la Lam­borg­hi­ni val­mis­ti jopa omaa vii­niä.

6. Lam­borg­hi­nin en­sim­mäi­sis­sä trak­to­reis­sa so­vel­let­tiin sak­sa­lais­ten toi­sen maa­il­man­so­dan ai­kais­ten pans­sa­ri­vau­nu­jen osia: Fer­ruc­cio Lam­borg­hi­nin en­sim­mäi­ses­sä, 1948-mal­li­ses­sa trak­to­ris­sa käy­tet­tiin kom­po­nent­te­ja, joi­ta otet­tiin Ita­li­aan so­dan jäl­keen jää­neis­tä sak­sa­lai­sis­ta pans­sa­ri­vau­nuis­ta sekä liit­tou­tu­nei­den käyt­tä­mis­tä so­ti­las­kuor­ma-au­tois­ta. Trak­to­rin nimi oli Ca­ri­oc­he. Lam­borg­hi­ni val­mis­ti aluk­si myös Mor­ri­sin brit­ti­moot­to­rei­ta. Hän val­mis­ti omia moot­to­rei­ta vas­ta vuo­des­ta 1952.

5. Ka­tu­maas­tu­rien edel­tä­jä Lam­borg­hi­ni LM002 oli suun­nat­tu Yh­dys­val­tain ar­mei­jan käyt­töön: Yh­dys­val­tain ase­voi­mat kai­pa­si­vat vuon­na 1977 pe­rin­tei­sen sota-Jee­pin seu­raa­jaa. Lam­borg­hi­ni yrit­ti kil­paan suun­nit­te­le­mal­la Chee­tah-pro­to­tyy­pin. Se ei me­nes­ty­nyt ar­mei­jan ran­kois­sa tes­teis­sä. Rat­kai­suk­si tuli GM:n ”Hum­vee” eli Hum­mer. Lam­borg­hi­ni yrit­ti vuon­na 1981 tuo­da mark­ki­noil­le elä­män­ta­pa­maas­tu­rin­sa LM002:n, mut­ta idea ei ot­ta­nut tuul­ta. LM002 oli yk­sin­ker­tai­ses­ti lii­ak­si ai­kaan­sa edel­lä.

Lamborghini yritti ryhtyä valmistamaan helikoptereita, muttei saanut vaadittavaa valmistuslisenssiä.

Ferruccuo Lamborghini. Oikealla hänen tehtaansa valmistama traktori. Ensimmäisissä traktoreissa sovellettiin 1940-luvun lopulla saksalaisten toisen maailmansodan aikaisten, Italiaan jääneiden panssarivaunujen ja liittoutuneiden sinne jättämien sotilaskuorma-autojen osia.

4. Lam­borg­hi­nin en­sim­mäi­nen ur­hei­lu­au­to oli Fiat: Fer­ruc­cio Lam­borg­hi­ni ha­lu­si osal­lis­tua au­tour­hei­luun. Hän osal­lis­tui Ita­li­as­sa vuo­den 1948 mai­neik­kaa­seen Mil­le Mig­lia -ka­tu­ki­saan. Hän ra­ken­si ki­saa var­ten 7,5-lit­rai­sen moot­to­rin, jon­ka asen­net­tiin Fiat To­po­li­no Barc­het­taan. Lam­borg­hi­nin mu­kaan au­to saa­vut­ti 260 km/h huip­pu­no­peu­den. Hän ei kui­ten­kaan pys­ty­nyt aja­maan autl­laan täyt­tää mat­kaa (ni­men­sä mu­kai­ses­ti Mil­le Mig­lia eli käy­tän­nös­sä 1100 mai­lia). Hän jou­tui kes­keyt­tä­mään jo 700 mai­lin jäl­keen tek­ni­sen vian vuok­si. Sen jäl­keen Fer­ruc­cio Lam­borg­hi­ni ei enää osal­lis­tu­nut au­to­kil­pai­lui­hin.

3. Useim­mat Lam­borg­hi­nin su­pe­rau­to­mal­leis­ta on ni­met­ty pe­to­e­läin­ten mu­kaan: Fer­ruc­cio Lam­borg­hi­ni oli ho­ros­koop­pi­mer­kil­tään Här­kä. Hän an­toi Miu­ra-mal­lil­le mal­li­ni­men käy­ty­ään här­kä­tais­te­lus­sa.Vain kol­me su­pe­rau­toa te­ke­vät pe­to­e­läin­ten suh­teen poik­keuk­sen:Coun­tach, Sil­hou­et­te ja Es­pa­da. Coun­tac­hin siis kek­si ai­em­min mai­nit­tu teh­taan me­kaa­nik­ko, Sil­hou­et­te ni­met­tiin ra­ta­sar­jan mu­kaan ja Es­pa­da tar­koit­taa to­re­a­do­rin miek­kaa.

Nopea maasturi Lamborghini LM002 oli aikaansa edellä, eikä sen vuoksi kohonnut menestykseen.

2. Lam­borg­hi­nin kuu­lui­sa tes­ti­kul­jet­ta­ja Va­len­ti­no Bal­bo­ni pää­si työ­hön­sä va­hin­gos­sa. Saa­dak­seen 18-vuo­ti­aan pois ka­duil­ta ma­lek­si­mas­ta ky­lä­pap­pi vei Va­len­ti­no Bal­bo­nin vuon­na 1968 mu­ka­naan käy­mään Sant'Aga­tas­sa, Lam­borg­hi­nin vers­taan ko­ti­ky­läs­sä. Bal­bo­ni sei­soi puo­li päi­vää vers­taan ai­dan ta­ka­na, kun­nes hä­net pääs­tet­tiin vie­rai­lul­le. Viik­koa myö­hem­min hän oli jo Lam­borg­hi­nil­la op­pi­poi­ka­na ja ete­ni me­nes­tyk­sek­kääk­si teh­taan tes­ti­kul­jet­ta­jak­si.

1. Grace Kel­ly esit­te­li erään Lam­borg­hi­ni-pro­to­tyy­pin: Gra­cia Pat­ri­cia (Grace Kel­ly) ava­si mie­hen­sä, Mo­na­con ruh­ti­nas Rai­nier’n kans­sa vuo­den 1967 Mo­na­con GP:n aja­en Lam­borg­hi­ni Mar­za­lil­la. Ber­to­nen piir­tä­mäs­sä au­to­kau­not­ta­res­sa oli kook­kain la­si­pin­noin to­teu­te­tut lo­kin­sii­pi­o­vet. Pian koko maa­il­ma ko­hi­si tyy­lik­kään nä­köi­ses­tä Mar­za­lis­ta, joka it­se asi­as­sa tar­koi­tet­tiin Genè­ven au­to­näyt­te­lyn muo­toi­lu­tut­kiel­mak­si. Mar­zal myy­tiin vuon­na 2011 ke­räi­li­jäl­le hin­taan 1 512 000 eu­roa. Se on si­ten yk­si kaik­kien ai­ko­jen kal­leim­mis­ta Lam­borg­hi­neis­ta.