Sähköautojen suosio on kasvussa. Latausverkoston rakentaminen on kuitenkin vielä harvaanasutussa Suomessa haastavaa.
Auto Bild Suomi
Haaveissa sähköauto? Tietopaketti sitä harkitsevalle
Sähköinen autoilu on eräs liikkumisen merkittävimmistä nousevista ilmiöistä. Muiden muotivirtausten tapaan se herättää tunteita puolesta ja vastaan. Tässä jutussa kerrotaan sähköautoista ja sähköautoiluun liittyvistä ilmiöistä.
Sähköauton ostaminen on nykyisin houkuttelevaa sekä ympäristöseikkojen että ennen kaikkea edullisten ajokilometrien takia. Sähkön myyntihintaan ei ainakaan toistaiseksi sisälly samanlaista korkeaa vero-osuutta, kuin mitä on tavanomaisilla liikennepolttoaineilla, joten kilometrikohtaiset kustannukset jäävät varsinkin kotona ladattaessa hyvin alhaiseksi.
Sähkön keskihinta oli maaliskuun alussa noin 15 senttiä kilowattitunti (kWh) – hinta sisältää sähköenergian, siirtomaksut ja verot. Tesla Model S:n sadan kilometrin kustannukseksi saadaan EPA-syklin mukaisella kulutuksella 0,2375 kWh/km vain 3,6 euroa. Julkisten latauspisteiden hinnat vaihtelevat asemasta riippuen, mutta kalliimmalla pikalatauksellakin sadasta kilometristä selviää noin kuudella eurolla.
Sähköä käyttävien autojen ostoa tuetaan myös merkittävästi alhaisemmalla autoverotuksella. Tämä näkyy selkeimmin ladattavien hybridien vero-osuuksissa. Esimerkiksi Mitsubishi Outlanderin tapauksessa dieselmalliin tulee autoveroa noin 34 prosenttia, mutta pistokeladattavassa mallissa veroa on vain 7,5 prosenttia. Näin ollen kuluttajan maksamaan ostohintaan jää eroa vain 5 000 euroa, vaikka mallien autoverottomissa hinnoissa on eroa jopa 15 000 euroa.
Erityisesti runsaasti autoaan varustelevalle vähäpäästöinen ladattava hybridi voi tulla ostohinnaltaan jopa perinteistä polttomoottorimallia edullisemmaksi.
Sähköautoista monelle tuttu Tesla tarjoaa kuljettajalle energiankulutuksen historiatiedot ja jatkuvasti päivittyvän arvion akun jäljellä olevan kapasiteetin mahdollistamasta ajomatkasta.
Auto Bild Suomi
Euroopan unioni on asettanut päästörajoja uusille autoille. Järjestelmä on monimutkainen, sillä siihen vaikuttaa esimerkiksi autojen massat, ja lisähyvitystä saa poikkeuksellisen vähäpäästöisistä autoista. Perusraja on tällä hetkellä 130 g/km, ja se laskee vuoden 2020 aikana arvoon 95 g/km. Vuodesta 2019 eteenpäin jokaisesta ylittävästä grammasta koituu autonvalmistajille 95 euron suuruinen lisämaksu myytyä autoa kohden.
Sähköautojen käytön tukeminen voi myös maksaa itseään takaisin, sillä saasteet lisäävät terveydenhuollon kustannuksia. OECD-maiden teettämän tutkimuksen mukaan näissä 34 maassa kaikkien ilmansaasteiden aiheuttamat laskennalliset terveyshaitat ovat yhteensä jopa noin biljoona euroa.
Yksikertaisuus valttia, akut kalliita
Sähköautot ovat mekaanisesti huomattavasti polttomoottoriautoja yksinkertaisempia. Tavallisessa polttomoottorissa on satoja liikkuvia osia, joiden ajoitusta ja toimintaa tulee säätää erittäin tarkasti oikeanlaisen lopputuloksen saavuttamiseksi.
Sähköinen voimalinja on mekaanisesti huomattavasti yksinkertaisempi. Yksinkertaisin ratkaisu on napamoottori, jolloin myös vetoakselit jäävät turhaksi. Tyypillisesti sähkömoottori sijaitsee kuitenkin auton korissa mahdollisen vaihteen kanssa. Tällöinkin koko voimalinja koostuu vain muutamasta liikkuvasta osasta. Sähkömoottori takaa myös polttomoottoria tasaisemman ja pehmeämmän etenemisen.
Renault Clion kustannuksista yli 40 prosenttia muodostuu polttoaineesta ja huolloista, kun vastaava osuus sähköauton tapauksessa on alle 10 prosenttia. Vuosittainen 15 000 km:n ajomatka ei kuitenkaan vielä riitä tekemään sähköautoilusta taloudellisesti kan-nattavaa tämä johtuu Zoen kalliimmasta hankintahinnasta.
Auto Bild Suomi
Hyvän hyötysuhteen seurauksena sähköautoilla on selkeä etu: niiden elinkaaren aikainen kokonaisenergiankulutus voi parhaimmillaan jäädä 40 prosenttia polttomoottoriautoa matalammaksi. Mekaaninen yksinkertaisuus lisää myös luotettavuutta ja vähentää huoltojen tarvetta. Sähköautoilevien ensimmäiset kokemukset luotettavuudesta ovat olleet pääosin erittäin positiivisia. Jatkossa toimintavarmuudesta tullaan saamaan paremmin tietoa, kun ensimmäiset sähköautot saavuttavat takuuajan jälkeisen elämän.
Vähäisten huoltojen ja hyvän luotettavuuden ansiosta kalliiden akkujen vaihtokustannus tulee todennäköisesti olemaan sähköautojen merkittävin huoltoon liittyvä kuluerä, mikäli auton käyttöikä ylittää akuston käyttöiän.
Paikallisesti päästöittä
Sähköiset voimalinjat ovat erityisen hyviä kaupunkikäytössä. Kaupunkiliikenne on usein pätkittäistä ja sisältää paljon nopeudenvaihtelua. Sähkö- ja hybridiautojen suurimpana etuna on, että osa jarrutusenergiasta saadaan ladattua takaisin akkuihin. Tämä parantaa jo ennestään hyvää kokonaishyötysuhdetta huomattavasti.
Moottorin aiheuttamien paikallispäästöjen puuttuminen puoltaa sähköautoilua erityisesti suurkaupungeissa, joissa valtavan liikennevirran aiheuttama heikko ilmanlaatu on ongelma. Sähköautojen aiheuttamat meluhaitat ovat myös hieman polttomoottoriautoja pienemmät erityisesti kaupunkiajon kiihdytystilanteissa.
Täysin päästöttömiä sähköautot eivät kuitenkaan ole. Esimerkiksi renkaat jauhavat erityisesti talvisin ja keväisin hiekoitushiekkaa ja asfalttia pölyksi voimalinjasta riippumatta. Myös mekaanisten jarrujen käyttö aiheuttaa pienhiukkaspäästöjä tiukemmissa jarrutuksissa. Näiden osuus nykyisistä liikenteen aiheuttamista alle kymmenen mikrometrin pienhiukkaspäästöistä on huomattava.
Maailmanlaajuisesti monimutkaista
Sähköautolla liikkumisesta syntyvien hiilidioksidipäästöjen määrän ratkaisee sähköntuotantotapa. Pahimmillaan Tesla Model S:n käyttö tuottaa EPA-syklin mukaisella kulutusmittauksella hiilidioksidia 195 g/
km, mikäli sähkö on tuotettu pelkästään hiilivoimalla. Ydinvoimasähköllä liikuttaessa päästöt jäävät vastaavasti todella alhaisiksi, vain 2,8 grammaan kilometrillä.
Suomen tilanne on varsin hyvä – keskimääräisestä sähköntuotannosta päästöjä syntyy 209 kilogrammaa megawattitunnille, jolloin Teslan käytöstä aiheutuu päästöjä vain noin 50 g/km. Nykyisiin pienipäästöisiin polttomoottoriautoihin verrattuna hiilidioksidipäästöt jäävät alle puoleen, kun mukaan lasketaan öljynjalostuksen tuottamat päästöt.
Sähköautojen hiilidioksidipäästöt riippuvat voimakkaasti sähköntuotantotavasta. Parhaimmillaan päästöt jäävät murto-osaan polttomoottoriautojen päästöistä.
Auto Bild Suomi
Koko liikenteen sähköistäminen ei välttämättä ole oikotie onneen. Öljynjalostus on prosessi, jossa syntyy montaa erilaista lopputuotetta riippumatta aineiden keskinäisestä haluttavuudesta. Kerosiinin kysyntä on kasvussa lentämisen yleistyessä entisestään, ja tällä hetkellä se ohjaa jalostettavan öljyn määrää. Diesel ja bensiini voidaan nähdä tässä prosessissa syntyvinä sivutuotteina. Yllättäen bensiinin kysyntä ei siis ohjaa sen tuotantomäärää.
Tuotteiden hinta määräytyy kysynnän mukaan, mutta bensiinin ja dieselin maailmanlaajuisen kokonaiskulutuksen voidaan valitettavasti aavistella pysyvän samana ajoneuvoteollisuuden suuntauksista riippumatta. Öljynjalostuksen sivutuotteena syntyvä polttoaine poltetaan jossakin muualla, vaikka sitä ei autoihin tankattaisikaan. Öljyntuotannon vähentäminen vaatisi siis muitakin toimia kuin siirtymisen sähköautoiluun.
Latausverkostojen ja akustojen haasteet
Latausverkoston kustannustehokas rakentaminen on hankalaa erityisesti Suomen kaltaisessa harvaanasutussa maassa. Myös erilaiset latausstandardit hankaline lyhenteineen aiheuttavat haasteita. Suomessa yleisin latauspistoke on Type 2 (Mennekes), ja pikalatausasemilta löytyy tavallisesti sekä CHAdeMO- että CCS Combo -liitin. Nissan käyttää CHAdeMO-pikalataustapaa, BMW ja Volkswagen puolestaan CCS:ää.
Tämän hetken nopeinta latausta tarjoaa Teslan oma Supercharger 135 kilowatin latausteholla. Myös CHAdeMO:sta on julkaistu uusi 150 kilowatin standardi. Molemmat kalpenevat kuitenkin polttomoottorin ”latausteholle” – bensapistoolista energiaa siirtyy autoon noin 20 megawatin teholla. Suurin osa tästä energiasta hukkuu toki polttomoottorin heikkoon hyötysuhteeseen.
Voimaloiden ja sähköverkon kapasiteetti ei muodostu Suomessa sähköautoilun kasvaessa ongelmaksi. Keskimääräisellä kulutuksella 200 Wh/km 18 000 km vuodessa ajava sähköautoilija kuluttaa 3,6 megawattituntia sähköä. Koko Suomen vuosittainen sähkönkulutus on ollut viime vuosina noin 85 terawattituntia eli 85 000 000 megawattituntia.
Jos sähköautoja olisi tieliikenteessä esimerkiksi hurjat 500 000 kappaletta, Suomen vuosittainen sähkönkulutus kasvaisi 1,8 terawattitunnilla eli reilulla kahdella prosentilla. Talviajan korkeampi kilometrikulutus lisäisi todennäköisesti kokonaissähkönkulutusta tähän karkeaan laskelmaan verrattuna. Sähköautoja ladataan kuitenkin pääasiallisesti öisin, jolloin voimaloiden ja sähköverkon kuormitus on muutenkin huomattavasti matalampaa.
Sähköautojen myynti kasvaa Suomessa.
Auto Bild Suomi
Kotilatauksesta kaupunkiin
Tällä hetkellä kotilatausmahdollisuus on vielä lähes pakollinen ”varuste” sähköauton omistajalle. Esimerkiksi kerros- ja rivitalojen taloyhtiöiden lämmitystolppien valjastamiseksi latauskäyttöön kehitetään ratkaisuja.
Päivittäinen kaupungissa liikkuminen ja työmatkat onnistuvat vielä kohtuullisen pienellä akkukapasiteetilla ja tavallisella verkkovirralla lataamalla. Pidempien matkojen ajaminen ja syrjäseutujen mökkimatkat tuottavat kuitenkin latausaikojen kestosta ja latausasemien rajallisesta määrästä johtuen suurimman haasteen. Myös talvi lyhentää akuston kantamaa hyvin huomattavasti.
Sähköautoilun myötä litiumioniakkujen kysynnän odotetaan kasvavan voimakkaasti seuraavina vuosikymmeninä. Vielä tämän vuosikymmenen alussa litiumkarbonaattia käytettiin noin neljä kertaa enemmän kannettavien laitteiden akkujen valmistamiseen kuin autoihin. Tulevaisuudessa erityisesti suurikapasiteettiset sähköautot lisäävät litiumin kysyntää. Esimerkiksi Teslan 85 kilowattitunnin akusto vastaa noin tuhatta kannettavaa tietokonetta.
Akkujen suuren kysynnän myötä niiden poistaminen käytöstä ja kierrätys aiheuttavat haasteita. Esimerkiksi vuonna 2010 litiumioniakuista päätyi kierrätykseen vain viisi prosenttia. Lisäksi litiumioniakkuja koskevat kierrätysmääräykset ovat hyvin väljiä ja perustuvat prosenttiosuuteen akkumoduulien kokonaismassasta. Ajoneuvoakkujen järeät metalliset ja muoviset tukirakenteet kierrättämällä saavutetaan siis jo merkittävä osa määräysten mukaisesta 50 massaprosentin kierrätystavoitteesta.
Tulevaisuudessa onkin tärkeää löytää myös sähköautojen akuille soveltuvia uudelleenkäyttökohteita tai tehokkaampia kierrätysmenetelmiä. Esimerkiksi GM ja Nissan ovat esittäneet ajatuksia ajoneuvoakkujen uudelleenkäytöstä uusiutuvan energian varastoinnissa.
Mitä maksaa?
Sähköautojen asiakashinnat ovat selvillä ja näkyvillä, mutta valmistuksen osalta tilanne on toinen. Autoista saatava kate on liikesalaisuus, jota yksikään yhtiö ei tahdo suuremmin mainostaa. Tesla tekee suuresti tuotekehitykseen panostavana uutena yrityksenä edelleen tappiota, eikä muutosta ole näkyvissä lähitulevaisuudessa.
Syykin on varsin yksiselitteinen: riittävän suuret ajoakut ovat todella kalliita. Sähkökäyttöisen henkilöauton akkupaketin hinta on pahimmillaan viisinumeroinen. Se on prosentuaalisesti valtava osuus yksittäisen auton valmistuskustannuksista. Säästöä ei synny, vaikka polttomoottorin puuttumisen lisäksi esimerkiksi tarve kalliille katalysaattorille häviää.
Korkeammat kustannukset tulee joko lisätä auton myyntihintaan, vähentää autovalmistajan katteesta tai hävittää poistuneiden paikallispäästöjen ansiosta verohelpotuksiin. Tällä hetkellä kompromissi lienee yhdistelmä kaikkia näitä ainakin Euroopassa.
Sähköautojen valikoima kasvaa ilahduttavasti eri ajoneuvoseg- mentteihin. Renault Clion kokoinen Zoe (vas.) tarjoaa kohtuuhintaista sähköautoilua 400 kilometrin kantamalla. Teslan Model X on puolestaan suorituskykyinen ja kallis luksuskatumaasturi.
Auto Bild Suomi
Tulevaisuuden koko kansan sähköautot
Samanlaista sähköautojen rynnistystä ei ole vielä nähty, jollaisen T-Ford loi aikoinaan autoilulle. Sähköautojen yleistyminen tapahtuu määrällisesti varsin pienin askelin, mutta kuitenkin prosentuaalisesti kovaa tahtia.
Sähköautoilun saralla on tapahtunut paljon kehitystä kymmenen viime vuoden aikana. Esimerkiksi mukavuuslaitteet – kuten ilmastointi, ohjaustehostin ja ilmalämpöpumppu – ovat tulleet sähköisiksi. Näiden myötä sähköautojen ajomukavuus on lähestynyt perinteisiä polttomoottoriautoja.
Tulevaisuuden kaiken kansan sähköauto tarjoaa riittävän toimintamatkan ja hyvät ominaisuudet – ja on silti kohtuullisen hintainen. Nissan Leaf aurasi sähköautojen tietä alle 40 000 euron jääneellä hinnallaan, ja tällä hetkellä samassa luokassa painivat myös Hyundai Ioniq electric ja Renault Zoe. Näistä autoista akkujen kapasiteettikilpailun voittaa Renault 41 kilowattitunnin lukemalla, joka riittää noin 300 kilometrin todelliseen matkaan.
Vielä tämän vuoden puolella samoista asiakkaista tulevat todennäköisesti kilpailemaan ennakkotietojen perusteella hieman kalliimmat Opel Ampera-e ja Tesla Model 3. Jo viime kesän loppupuolella Teslan Model 3:lle oli kirjattu lähes 400 000 ennakkotilausta, joten odotusaika on pitkä, kun mallin tuotanto alkaa näillä näkymin loppuvuodesta. Opel lupailee jopa 500 kilometrin toimintamatkaa NEDC-syklin mukaisella mittaustavalla, joka tarkoittanee todellisuudessa noin 400 kilometrin kantamaa.
Halvinta sähköautoilua tarjoilee tällä hetkellä Renault Twizy. Twizyn hinnat alkavat 11 690 eurosta (45 Life -malli), jolloin se on rekisteröitävissä myös mopoautoksi. Alle 13 000 eurolla saa Twizy 80 Lifen, jonka mallinimi kertoo ajokin huippunopeuden. Edullinen hinta tarkoittaa myös kompromisseja, sillä Twizyssa ei ole sivuikkunoita, ja sen ajoakun pieni kapasiteetti rajoittaa matkan alle sataan kilometriin.
Toista ääripäätä hinnastossa edustaa Tesla Model X, jonka suuret sisätilat, näyttävät lokinsiipiovet, suuri ajoakku ja valtava teho tuovat mukanaan yli 100 000 euron hintalapun. On kuitenkin ilahduttavaa huomata sähköautoilun vaihtoehtojen laajenevan useampaan koko- ja hintaluokkaan. Valikoiman kasvu mahdollistaa sopivan sähköautovaihtoehdon löytymisen yhä useammalle ostajalle, ja sen myötä sähköautot yleistyvät myös Suomen liikenteessä.
Suomessa myynnissä olevat sähköautot
- BMW i3
- Hyundai Ioniq electric
- Mercedes-Benz B 250e
- Nissan Leaf
- Nissan e-NV200
- Opel Ampera-e (tulossa)
- Renault Twizy
- Renault Zoe
- Tesla Model 3 (ennakkotilaus)
- Tesla Model S
- Tesla Model X
- Smart fortwo ED (tulossa)
- Volkswagen e-Up!
- Volkswagen e-Golf
Markus Markkanen ja Henri Posa
Auto Bild Suomi suosittelee myös näitä!
VIIMEISIMMÄT ARTIKKELIT
Kilpailuta puhelinliittymäsi ja tankkaa auto säästöillä
Käytettynä maahantuotujen henkilöautojen päästöt laskeneet historiallisen alas – tässä syyt
Sähköautojen myynti yhä jumissa – Toyota jyrää tilastojen kärjessä
Uusien autojen kauppa sakkaa edelleen pahasti
Mercedes-Benz W124-mallisarja täyttää 40 vuotta: Edistyksellinen mallisarja debytoi vuonna 1984
Koeajossa MG5 LR Luxury: Harvinaisuus
Vuoden Auto Suomessa 2025 yleisöäänestys - myös autoileva yleisö pääsee valitsemaan oman suosikkinsa!
Rolls-Royce Phantom Goldfinger: 18 ja 24 karaatin kultaa - tietenkin James Bondin tyyliin!
Toyota: Julkaisi tarkastuskampanjan
Toisen sukupolven Audi Q5 Sportback: Suomen maahantuontiohjelmaan kuuluvat vain ladattavat hybridiversiot
HYÖTYJUTUT
Vertailussa kaksi vaahtoshampoota: Miten vaahtoaa?
Apua! Jakoketju on vaurioitunut! Miten toimitaan?
Miksi kuluneen jakohihnan vaihtamisen laistaminen voi tulla todella kalliiksi?
Vuonna 2012 tullut EU-rengasmerkintä täydentää renkaassa olevia merkintöjä
Aika vaihtaa renkaat? Kaikki urasyvyydestä ja paineista
Käytetty Škoda Octavia Combi 4x4 (2004–13): Nelistävä kestosuosikki
Mielenkiintoinen retroritari
Paaliin vai pajalle?
Huolla peräkärry kesää vasten! Näin onnistut
Näin kuormaat peräkärryn oikein
KOEAJOT
Koeajossa MG5 LR Luxury: Harvinaisuus
Koeajossa BYD Han: Laadukas tulokas
Koeajossa Toyota Hilux Double Cab 4WD 2.8D GR Sport A: Lähes keräilykappale
Koeajossa Mercedes-AMG SL 43: Päivitetty legenda
Toyota GR Supra 3.0 eFuel: Muunnelma käy synteettisellä bensiinillä – ja on varustettu uskomattoman hienolla 6-portaisella manuaalivaihteistolla!
Koeajossa Opel Grandland PHEV GSe 300 AWD A8: Uusi lippulaiva
Koeajossa Land Rover Defender 110 P400e 75th Limited Edition: Nykyaikaistettu maastoikoni
Koeajossa Mercedes-Benz EQE SUV 500 4Matic: Kompaktimpi vaihtoehto
Koeajossa Lexus RX 450h+ AWD A Executive: Jyhkeä ilmestys
Koeajossa Mitsubishi ASX 1.3 MHEV Intense AT: Salaneuvos
TESTIT
Suuri polttimoiden vaihtotesti - mukana 21 eri autoa
Pyyhkimien vapaapäivä?
Hyundai i20 Active Cross: Nyt myös automaattina
Bensan kulutus hallintaan ajotavalla - testasimme vaikutukset!
Autonominen ajaminen: Tiedätkö, miten pitkällä itsestään ajavien autojen kehitys tällä hetkellä on?
Mattoja oman maun mukaan - Testasimme itse leikattavat automatot
Auton pyörätelineet vertailussa - löydä omasi!
Pääseekö ruosteesta eroon poistoaineella? Testasimme!
Testissä elektroninen parkkikiekko - helppoa käyttöä ja hienosäätöä
Vertailussa kumimaalit - kumpi vie voiton?
FOKUS MEDIA
Burleskitaiteilijan talossa on salonkitunnelmaa & sukuaarteita
Koaksiaali sateessa
Mc-äänirasia sisäisellä stepup-muuntajalla
Tivoli Audio Model Two Digital
Fyne Audion uusi F500E-kaiutinsarja
Muotoilija Eemeli Sahimaa luottaa vanhoihin työkaluihin
Ø Audio laajentaa
Kaiuttimet selin nurkassa
Arvokasta bassotoistoa
AUTO BILD 5 VUOTTA SITTEN
UUTTA
Kilpailuta puhelinliittymäsi ja tankkaa auto säästöillä
Käytettynä maahantuotujen henkilöautojen päästöt laskeneet historiallisen alas – tässä syyt
Sähköautojen myynti yhä jumissa – Toyota jyrää tilastojen kärjessä
Uusien autojen kauppa sakkaa edelleen pahasti
Mercedes-Benz W124-mallisarja täyttää 40 vuotta: Edistyksellinen mallisarja debytoi vuonna 1984
KOEAJOT
Koeajossa MG5 LR Luxury: Harvinaisuus
Koeajossa BYD Han: Laadukas tulokas
Koeajossa Toyota Hilux Double Cab 4WD 2.8D GR Sport A: Lähes keräilykappale
Koeajossa Mercedes-AMG SL 43: Päivitetty legenda
Toyota GR Supra 3.0 eFuel: Muunnelma käy synteettisellä bensiinillä – ja on varustettu uskomattoman hienolla 6-portaisella manuaalivaihteistolla!
UUSIN AUTO BILD LEHTIPISTEISSÄ!
Kaupallinen yhteistyö
KILPAILU
AUTO BILDIN KOEAJOJA MERKEITTÄIN
UUTISFIIDI
Käytettynä maahantuotujen henkilöautojen päästöt laskeneet historiallisen alas – tässä syyt
Sähköautojen myynti yhä jumissa – Toyota jyrää tilastojen kärjessä
Uusien autojen kauppa sakkaa edelleen pahasti
Toyota: Julkaisi tarkastuskampanjan
Toisen sukupolven Audi Q5 Sportback: Suomen maahantuontiohjelmaan kuuluvat vain ladattavat hybridiversiot
Vuoden Auto Suomessa 2025 -finalistit selvillä
KINTO Flex: Joustava tapa ratkaista Toyota-yritysautoilutarpeet
Hyundai: Esittelee täysin uuden Hyundai Ioniq 9 SUV:n lounge-tyylisen sisätilan
Tesla Cybercab: Esillä valikoiduissa Tesla Storeissa
Uusi Opel Grandland: Täyssähköinen lippulaiva kykenee jopa 680 kilometrin toimintamatkaan
LUETUIMMAT
Uusi Opel Grandland: Täyssähköinen lippulaiva kykenee jopa 680 kilometrin toimintamatkaan
Sähköautojen myynti yhä jumissa – Toyota jyrää tilastojen kärjessä
Toisen sukupolven Audi Q5 Sportback: Suomen maahantuontiohjelmaan kuuluvat vain ladattavat hybridiversiot
Uusi kiinalainen katumaasturi rantautui Suomeen – omaa jopa 100 kilometrin sähköisen toimintamatkan
Suzuki eVitara: Tällainen on Suzukin ensimmäinen täyssähköauto, joka tulee markkinoille etu- ja nelivetoisena
Mitsubishi Outlander -katumaasturi: Täysin uuden mallin Suomen-hinnat julkistetaan vielä syksyn aikana
Alfa Romeo Junior: Tarjolla kuppi-istuimet – ja toimintamatkaa jopa 410 kilometriä
Uusi Audi A5 -perhe: Suorituskykyistä kevythybriditeknologiaa
Koeajossa BYD Han: Laadukas tulokas
Koeajossa Toyota Hilux Double Cab 4WD 2.8D GR Sport A: Lähes keräilykappale
YHTEISTYÖSSÄ
KAUPALLINEN YHTEISTYÖ: PUHELINLIITTYMÄT.FI
Kilpailuta puhelinliittymäsi ja tankkaa auto säästöillä
KAUPALLINEN YHTEISTYÖ: Rengastukkurit.fi
Kevään Tulo – Valmista Autosi Kesäkauteen
KAUPALLINEN YHTEISTYÖ: Nopealaina.fi
Säästä rahaa ja aikaa: Parhaat autolainat 2024 vertailussa
KAUPALLINEN YHTEISTYÖ: Rahalaitos.fi
Rahoitusratkaisuja autounelmien toteuttamiseen
KAUPALLINEN YHTEISTYÖ: AXOLAINA.FI